Luna 2 v ja aktiivista arkea

Luna juhli lauantaina 26.7 2-vuotissyntymäpäiviään hellesäässä. Käytiin useampaan otteeseen uimassa, leikittiin ja oleiltiin. Iltaruuaksi Luna sai jauheliha-jugurttikakkua, joka upposi kitaan ennätysajassa.

Ennätyshelteet ovat hiljalleen laantuneet ja nyt on ollut n. 20 asteen kelejä. Ollaan päästy paremmin metsäänkin, siitä Luna on ollut erityisen mielissään. Luna kyllä intoa puhkuu ja pomppii tasajalkaa.  Kerran käytiin jo koko konkkaronkan voiminkin joskin mentiin metsäautoteiden ja polkujen pohjia, kun vaunut olivat mukana. Myöhemmin sitten kantorepun kanssa on helpompaa.

Agility on onneksi palannut kesätauoltaan ja jatkunut nyt jo kahden viikon ajan. Treenit ovat menneet loistavasti, Luna pysynyt hienosti kuulolla, kiitänyt raketin lailla ja irtiottopööpöilyjäkään ei ole tehnyt. Muuntautuneet kotiolot lienevät myötävaikuttamassa tähän, että kun saa oikein parasta laatuaikaa, niin tehdään sitten täysillä. Luna kyllä kehittyy hienosti ja on edelleen tosi nopea koira, hermotkin pikkuhiljaa kehittyvät, ettei niin helposti vedä pultteja ja kehkeytä draamaa. Kepit on ohjureilla, muut esteet menee aika hyvin, etenkin kontakteilla hiomista.

Luna on myös hiljalleen kesän mittaan hoikistunut kilon verran ja painaa nyt 14 kg. Osasyynä lienee saukon polskiminen vedessä runsaiden helteiden johdosta. Ruokamäärä on pysynyt kutakuinkin samana, joskin ohjattuja treenejä on ollut vähemmän, niin nameja on voinut saada jonkin verran vähemmän. Aiemmin keväällä Luna söi vähän sekaisin Eukanubaa ja Acanaa, mutta vaihdettiin kesän mittaan kokonaan takaisin Eukanubaan. Molemmat sopivat hyvin ja ravintoainekoostumuskin on aikalailla sama. Eukanuballa suolentoiminta pysyy tosi hyvänä. Ja toki iltaruualla on sitten raaka-aineksia.

Yllättävän hyvin Luna on sopeutunut arkeen ja hyväksynyt, että kääryle on tullut jäädäkseen ja se taitaa ollakin nykyään perheen pomo ja sen tarpeet näyttävät menevän etusijalle. Aina ei juuri silloin uloslähdöstä tulekaan mitään, kun ollaan niin valmisteltu tai touhuilut keskeytyvät, kun pikkuiselle tuleekin nälkä. Jos ollaan koko porukalla, niin mukautuminen on helpompaa, mutta naisporukalla ollessa etenkin uloslähtö on välillä hidasta ja huonosti ennakoitavaa. Siksi J onkin ennen töihin lähtöä käyttänyt Lunan kunnon lenkillä, niin ei suhteen ole kiirettä.

Hihnailu vaunujen kanssa on mennyt ihmeen hyvin. Aluksi yritti vaihtaa välillä puolta vaunujen etukautta, mutta nopsaa tottui. Opettelussa on "Vaihda vasen/oikea", mutta aika hyvin menee kyllä käsiohjauksella. Vaunujen kanssa kävely on kuitenkin kurinalaisempaa ja välillä näkyy orastavaa hepulointia. 

Varmaan siinä on koiralle ihmettelemistä, kun hänellä vinkumiset eivät ole kahteen vuoteen tuottaneet tulosta, mutta kun pieni ihminen vingahtaa, jo heti sännätään häntä palvelemaan :) Hienon rauhallisen uteliaasti Luna suhtautuu pikkuiseen. Kovin huomionkipeä Lunakin välillä on etenkin päivisin, kun J on töissä. Vauvan ollessa kantorepussa tai nukkuessa tehdään Lunan kanssa kivoja juttuja. Lähinnä rauhallisia ja aivotoimintaa vaativia juttuja sisällä. Esim. etsintäleikkiä eri variaatioineen ja pientä tokoilua sekä temppuja. Se on hauska leikki, että viedään ensin yhdessä Lunan kanssa 1-3 napua piiloon. Sitten tehdään joku temppu, luoksetulo, seuraamispätkä tms. välissä ja sitten vapautetaan namille/nameille. Ylipäätään tälläinen "etäpalkka" toimii Lunalle kivasti ja tajuttoman hyvin se muistaa, että mihin ne namit menikään, vaikka ois haastavissakin kohteissa. Sopivasti tällainen puuhastelu väsyttää koiraa.

Luna on kyllä tosi iloinen, kun J tulee kotiin ja hakee huomiota ja välillä on huomionkipeä etenkin sillon, kun J huomioi ja lepertelee vauvalle. Hienosti Luna on oppinut, ettei saa tulla vauvan alustalle lattialla, toki jompi kumpi meistä on vauvan kanssa siinä. Herkästi meinaa yrittää venyttää rajoja laskemalla pään alustalle. Kiinnostuneesti tulee viereen makoilemaan etenkin, jos helistin tai muu kiinnostava otetaan esille. Ja melkoinen linssilude Lunasta on myös kehkeytynyt. Hän toki haluaa samaan kuvaan, jos vauvaakin kuvataan :) Vauvalla on ollut jonkin verran hankaliakin masuvaivoja iltaisin ja Luna kyllä selvästi ahdistuu, jos vauvaa itkettää oikein paljon ja jompi kumpi häntä kantelee. Saattaa vetäytyä omaan pesään ja kuopia sitä, mutta rauhoittuu, kun vauvakin tyyntyy. Aluksi Luna tuntui tekevän enemmän sitä, että menee eteiseen tai omalle paikalle, mutta nyt hakeutuu enemmän luo. Perheenjäsenten kyläillessä ja tutustuessa vauvaan Luna on alkuun ollut ihmeissään, että eikö häntä tultukaan katsomaan, kun vieraatkin ovat kääröstä korostuneen kiinnostuneita. Kyllä hänkin sitten on saanut huomiota on ja on ollut erityisen mielissään :) Hyvää tekee Lunalle tällainen kärsivällisyyden harjoittaminen.

Kokonaisuudessaan on mennyt varsin mukavasti ja, kun on huolehdittu, että Lunan elämä sujuu pitkälti entisillä uomillaan. Luna on aktiivinen koira ja kun saa riittävästi kaipaamaansa toimintaa sekä rauhallista että vauhdikasta, pysyy se varsin tyytyväisenä. Sellaisen hellittelyn, kuten silittelyn ja lattialla yhdessä köllimisen määrä on kyllä vähentynyt. Toisaalta hyväkin, kun näiden hetkien merkitys korostuu ja Luna arvostaa niitä aiempaa enemmän :) Ihana Luna <3

Ylväs Luna kotitalonsa edessä

Iltahelteellä ulkoilmaa haistelemassa

Nyt kuvaat oikeaa kohdetta

Valpas vahtikoiramme

Voi, kun saisi mennä naapuriin

Kaunis Luna

Eteen!

Aina ei tule lelu takaisin, mutta tärkeintä, että Luna saapuu vauhdilla

Luna hihnakävelyllä

Taas mennään

Ja leikitään

Saisko olla sullekin

Tärkeimmät

Ihanasti Luna suhtautuu

Kuvaa minuakin

Sateella ulkona on rajoitetusti tilaa, jos ei halua tassujen kastuvan

Joukolla helpotetaan mahavaivoja

Harvinaista laatuaikaa ja Luna ottaa siitä kaiken irti

Lutra lutra hakee sammakkoa

Vaunulenkillä

Vaunuhihnailun alkeet

Luna kaksi vuotta

Maailman paras koira

Laumamme uusi jäsen

Nopeat kuulumiset, elämä on ollut hektistä viime aikoina, kun saimme 7.7. uuden pienen suloisen jäsenen perheeseemme. Pieni vauva on valloittanut sydämemme ja Luna on ottanut uuden tulokkaan hienosti vastaan. Ensimmäiseksi tuli uteliaana nuuhkimaan ja kävi sitten lepäämään.

Sairaalareissun ajan Luna oli Alman perheen hyvässä huomassa kolmen yön ajan. Eka kerta, kun Luna on molemmista meistä yhtäaikaa erossa yön, vaikka onhan se kohta 2-vuotias :D Etukäteen vähän jännitimme, että mitenköhän pienten lasten kanssa Lunalla menee, kun ei ole pieniin niin tottunut ja tuppaa olemaan niin innokas. Kertoman mukaan oli kuitenkin nopeasti tottunut ja sulautunut joukkoon hyvin. Hieno Luna! Myös Alman kanssa olivat tulleet hyvin juttuun. Lunalla oli kyllä varmasti koiran päivät, kun oli saanut olla vapaana pihalla, oli koirakaveri ja paljon vilinää ympärillä. Uimassakin oli päässyt käymään. Varmasti on ollut mielissään. Olikin reissusta raukean väsynyt pari päivää kotiuduttuaan, toki myös helteet vaikuttavat asiaan :D

Vauvan ihmettelyä on jonkin verran ollut, mutta Lunamaiseen positiiviseen tapaan uteliaasti ja häntää heilutellen. Juurikaan ei vauvaa noteeraa muutoin, mutta jos esimerkiksi itku tulee, saattaa tulla kuulostelemaan. Aamuisin tulee häntä heiluen tervehtimään. Toki sylissä vauvaa pidetään, kun Luna tutustuu. Etenkin S:n huomio ja aika on ollut aikalailla kiinni vauvassa. J on touhuillut enemmän Lunan kanssa. Nyt on pitkään jatkuneet helteet niin enimmäkseen hihnalenkeillä ja vesivilvoitteluilla on menty. Metsään ei ole tohdittu lähteä, kun on ollut niin kuuma, että ei saatais aikaan kuin lämpöhalvaus. Yhtenä vähän viileämpänä iltana J kävi pikku pätkän juoksemassa Lunan kanssa ja Luna oli mielissään. Muutaman kerran yhdessä ollaan päästy jo vaunuilemaan, lenkit ovat sujuneet hyvin.

S on ottanut Lunan kanssa ainoastaan minimuotoista kotitokoilua, joka on sujunut aivan loistavasti. Luna tekee paremmin kuin koskaan ja yrittää aivan kaikkensa, kun huomion määrä muuten on ollut entiseltä pehmoilijalta niin vähäinen. Nyt agi on kesätauolla 3 viikkoa, mutta vois ottaa taas omatoimitreenailumahdollisuuden halliin, niin J pääsisi siellä Lunan kanssa käymään, että saa varmasti riittävästi aktivointia ja virikkeitä.

Luna on kyllä ihana, kun se on niin hienosti sopeutuva ja mukautuva koira tilanteeseen kuin tilanteeseen. Paras <3

Keppitreeniä ja messumaskotti

Lomailu jatkuu. Melko viileät kelit ovat jatkuneet yksittäisiä päiviä lukuunottamatta. Luna nauttii enemmän, kun on viileämpää. Ollaan käyty hihnailemassa ja metsälenkeillä. Lisäksi käytiin viime viikolla kyläilemässä Alma corgin luona, mukavasti meni ja yllättävän nopsaa Lunakin rauhoittui. Viime viikolla käytiin myös loma-asuntomessuilla S:n vanhempien kanssa. Luna oli mukana reissussa messumaskottina. Odotteli aina jonkun kanssa kohteen ulkopuolella nätisti, kun tutustuimme taloihin. Hyvää harjoitusta ja rauhoittumista vilkkaalle karvaturrille. Loppupuolella vahtaus alkoi vähentyä ja siirryttäessä uuteen kohteeseen, Luna otti lungisti levon kannalta. Selvästi oli kuitenkin rankka reissupäivä, kun sikeät päiväunet jäi automatkaa lukuunottamatta väliin.

Pari kertaa tässä välillä ollaan juoksujen jälkeen ehditty käymään agitreeneissä. Eka treenit sujuivat alkuun hyvin, kunnes puomin alastulo ei osunut ihan nappiin ja Luna otti hatkat. Treeneistä teki haastavan se, että oli ekat treenit tauon jälkeen, oltiin ulkokentällä ja kaikki koirat samanaikaisesti teki jotain tekniikkaharjoituksia. Lunan kärsivällisyys ei riittänyt, vaikka ei erityisemmin hinkattu yhtään mitään. Ensiksi olisi halunnut leikkiä erään chihun kanssa, joka valitettavasti pelkää muita koiria jo valmiiksi. Hetken jahtauksen jälkeen jätti sen onneksi rauhaan, mutta vaihtoi sitten suuntaa ja kävi kentän ulkopuolellakin juoksemassa, kun portti oli auki. Innostui vain ihmisten "pelotteluista". Halliinkin ehti pinkoa, mutta ei onneksi siellä sekoittanut kenenkään treenejä. J ohjasi sen putkeen, nappasi kiinni ja vei autoon jäähylle. Jäähyn jälkeen lopuksi otettiin radanpätkä, joka meni hyvin ja treenit päätettiin siihen.

Juhannus vietettiin ihan kotosalla ja käytiin pari kertaa treenailemassa itsekseen hallissa, lähinnä puomia ja keppejä. Otettiin jotain sm-radan finaalipätkää, joka sujui melko mukavasti. Luna tykkäsi ja treenit meni hyvin. Tällä viikolla treenit sitten olivat hallissa ja menivät tosi hyvin. Selvästi tuli nyt joku hoksaus keppien suhteen, mentiin pelkillä ohjureilla, ei verkkoja! Mentiin samaa sm-rataa ja hankalasta tulokulmasta huolimatta ja radan tiimellyksessä kepit sujuivat virheettä! Jes!

Tänään käytiin myös hallissa itsenäisesti ja kepit menivät ohjureilla loistavasti, ei vielä vaikeutettu eli kaikki ohjurit olivat paikallaan. Vauhtia oli mukavasti. Luna oli innoissaan ja selvästi ylpeä, kun sai niin hyvät kehut. Häntä niin kippuralla ja pystyssä heiluen kuin vain ikinä voi. Mielissään :) Muutaman kerran otettiin myös puomia ja alastulo menee vaihtelevasti. Rengas ja keinu menivät myös hyvin nappiin. Lyhyet, pienet treeninpätkät tekevät hyvää ja vievät eteenpäin parhaiten.Lopuksi käytiin perinteiset jäähdyttelyt itikoiden syötävänä.

Alkuun messuilla Lunaa kiinnosti kaikki..

Jostain löytyi ilmapallokin

Juoksuja pidelty ja lomailtu

Juoksut ovat jo onneksi loppuneet, meni siinä parisen viikkoa. Ja tärpit lienevät olleen viime viikonloppuna. Lieviä merkkejä oli ilmassa rauhattomuutena ja lievänä perän tarjoiluna onneksi vain ajoittaisena, kun rapsutteli. Hyvin huomaamatonta kuitenkin, eikä varmaan olisi tajunnut, jos ei olisi tiennyt. Juoksujen aikana Luna on kyllä huomattavasti rauhallisempi ja vähän pihalla oleva haaveilija etenkin alkupuolella. Tuolloin makoili usein eteisessä ilmeisesti sulhoa odottaen.. eipä näkynyt. Osasyynä eteisen lattialla makoiluun lienevät myös tuolloin vallinneet hellekelit ja mukavan viileä laattalattia.

Nyt ollaan lomailtu jo tovin aikaa ja Lunankin rytmi on muuttunut kesäaikaan. Tänään herättiin vasta puoli yhdeksältä. Helteet menivät ja nyt ilmat ovat olleet etupäässä kalseita ja tuulisia. Lunalle ovat näyttäneet sopivan, kun lenkilläkin jaksaa paremmin köpötellä ja tänään J vähän juoksikin. Treenailut nyt juoksujen vuoksi ovat olleet tauolla ja ollaan vaan hihnailtu, ettei tule ongelmia. Tällä viikolla päästään jo agilitytreeneihin ja voisi myös uskaltautua metsäilemään vapaana. Tosi laiskoja ollaan oltu kotitreenailunkin suhteen. Ruualla lyhyitä pätkiä tuttuja juttuja otettu. Esimerkiksi tänään aamulla Luna oli oikein mielissään, kun otettiin lyhyt paikkamakuu, luoksetulo, liikkeestä maahanmeno ja yritettiin myös perään liikkeestä seisomista, mutta se oli meillä vähän unohtunut, eikä erottelu oikein pelannut.. hatarapää saattoi kyllä sanoa väärän komennonkin. Hauskaa oli joka tapauksessa, se tärkeintä.

Nyt loma-aikaan meillä on käynyt oikein mieluisia vieraita kyläilemässä. Mukava, kun me ja Luna ollaan saatu seuraa. Luna on nauttinut rapsutuksista, häntää on tullut heiluteltua ja mielisteltyä urakalla. Alkuun se on kyllä edelleen niin vauhko, mutta melko nopsaa rauhoittuu ja hyvä huomata, että korviakin on välillä vähän enemmän kuin vaikkapa vuosi sitten. Villi nuorikko se on edelleen joka tapauksessa. Viime viikonlopppuna käytiin myös hieman mökkeilemässä S:n vanhempien kanssa, oli mukavaa. Lunalla alkuviikko menikin lepäillessä, kun oli muutama päivä hulinaa.

Hyvillä ilmoilla ollaan hengattu ja puuhailtu pihalla ja terassilla. Luna on pääosin ollut pitkässä 10 metrin liinassa, ettei ainakaan lähde lipettiin tielle tai naapurin puolelle. Mukava ollut huomata, että Lunakin pystyy jo rentoutumaan lepäilemään ja nukkumaankin ulkoilmassa, eikä mene jatkuvasti vahtaamiseksi. Välillä jos on vahtimoodi kytkeytynyt pois päältä ja tulee jokin yllättävä ärsyke, saattaa reagoida vahvasti ja esim. puhahdella, pääosin ottaa rennosti. Ostettiin minimini "uima-allas" Lunalle, lämpimällä ilmalla meni siihen seisoskelemaan (juuri ja juuri mahtuu), mutta etupäässä se on toiminut hyvänä juomakuppina.

Lunalle maistuu hyvin vihannekset etenkin porkkana ja hedelmät, joista tuore ananas, omena ja tuoreimpana suosikkina vesimeloni ovat suurta herkkua. Myönnettäneen, että tällä hetkellä hän vienosti kerjää vieressä omppua. Haaste on aina vastustaa...

Joka päivä miettii, että on Luna kyllä niin ihanan valloittava tapaus. Lenkilläkin tänään puhuttiin, että Luna kantaa häntäänsä itsevarmana ja iloisena kyllä korkealla, hännänkannatuslihakset ovat ainakin hyvin kehittyneet. Kyllä Luna saa iloisella elämänasenteella hyvälle tuulelle <3

Lomailua..

Sittemmin ollaan hommattu myös terassille kalustusta, ettei tarvi lattialla makoilla..

Lomalainen..

Rauhallista viikonlopun viettoa

Onneksi Luna on edelleen ollut oma itsensä sen keskiviikkoillan nykinän jälkeen. Mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei olla huomattu. Onneksi näin! Eilen käytiin yo-juhlissa, mutta muutoin viikonloppu on mennyt kotosalla rauhallisissa merkeissä. Ulkoiltu ollaan lähinnä hihnailen nyt juoksujakin silmällä pitäen. Etupäässä tuttuja reittejä menty joskin tänään käytiin Öjassa käppäilemässä.

Luna on kyllä ollut viime aikoina mukava, kun se ruuan syötyään aamulla antaa mukavasti nukkua. Tänäänkin se heräsi vasta vartin yli seitsemän, vaikka arkena usein herätään jo kuuden maissa tai vähän jälkeen. Normaali rutiini on, että aamulla se pääsee omasta huoneestaan olkkariin ja samalla laitetaan ruoka likoon. Sitten se jatkaa uniaan puolisen tuntia ja sen jälkeen saa ruokansa. Ja sitten voi taas pissatuksen jälkeen jatkaa unia, ainakin pääsääntöisesti. Ja yleensä Luna nukkuu omalla paikallaan tai matolla. Makkarin ovi on auki, mutta ihme kyllä ei nyt ole sinne yrittänyt tunkeilla viime aikoina ja itse voi myös jatkaa uniaan, jos väsyttää.

Vakioreitillä suntin varressa

Lepotauko ja paistin vahtausta

Vanhat venevajat

Öjan reissulta

Vattungin sillalta

Kummallista oirehdintaa

Eilen illalla juurikin, kun blogipäivitys oli valmis ja katsoimme vielä telkkaria vähän ennen puolta yötä, yhtäkkiä huomattiin, että Luna säpsähteli kummallisesti, kun makoili lattialla. Koko koiran lihakset säpsähtivät n. 10-15 sekunnin epäsäännöllisin välein symmetrisesti, yksi säpsähdys kesti sekunnin murto-osan. Puolieroa ei ollut vasempaan tai oikeaan verrattuna, eikä myöskään etu- vs. peräpäähän nähden. Aluksi luultiin, että sillä on hikka, mutta nopsaa huomattiin, ettei se kyllä sellainen ollut. Vähän samanlaisia säpsähdyksiä, kun voi tulla koiran nukkuessa tai, kun on nukahtamaisillaan. Luna vain oli täysin hereillä ja myös istuessa, seisoessa ja kävellessäkin tuli näitä säpsähdyksiä. Kosketus tai syliin nostaminenkaan eivät niitä poistaneet. Jos pyysi Lunaa tekemään jotain, esim. istumaan tms., teki ihan ongelmitta ja säpsähdykset aavistuksen vaimentuivat. Ikinä aiemmin mitään vastaavaa ei olla havaittu.

Mitään muuta poikkeavaa Lunan käytöksessä ei ollut. Liikkui aivan ongelmitta, tuli kontaktiin, reagoi normaalisti, eikä ollut vetäytyvä tai muuta vastaavaa. Itse ei ollut moksiskaan oirehdinnasta, mutta toki ihmetteli, mitä me sitä kytätään. Tutkittiin Luna tarkkaan, eikä löydetty siitä mitään poikkeavaa, eikä aristellut mitään. Monta viikkoa sitten oli se punkki kiinni ja punkkiaineen laitostakin on viikkokausia. Päivä oli mennyt aivan tavallisesti. Ainut poikkeuksellinen asia eilen oli se, että Luna ui ekaa kertaa, mikä varmasti oli äkkiseltään fyysisesti rasittavaa ja vesi vielä kovin kylmää. Joskaan mitenkään erityisen väsynyt se ei ollut lenkin jälkeen tai illalla. Mitään kummempaa ei kyllä uskottu sen syöneenkään. Juonutkin se oli ainakin kohtalaisesti.

Soitettiin heti päivystävälle eläinlääkärille ensin omalle alueelle, joka ei osannut sanoa oikein mitään ja pyysi seuraamaan ja tuomaan, jos tulee jotain muita oireita. Soitettiin vielä Helsinkiinkin eläinsairaalaan, mutta ei sieltäkään saatu lisäinfoa. Annettiin varulta lääkehiiltä, joskin pieni annos ja juotettiin vähän Nutrisalia sillä ajatuksella, että jos on joku tilapäinen elektrolyyttihäiriö.

Onneksi säpsähtely itsestään vaimentui ja harventui, tiheämpään niitä tuli noin puolen tunnin ajan. Kokonaisuudessaan maksimissaan tunnin. Sen jälkeen Luna on ollut täysin oireeton, eikä ole ollut mitään. Seurattiin sitä kyllä pitkään ja nukuttiinkin vielä Lunan kanssa, josta Luna oli varsin mielissään. Yö meni hyvin, eikä tänään olla havaittu mitään erityistä.

Oikein mitään järkevää ei nettihaullakaan asiasta löytynyt. Mahdollisesti voi olla jotain lepoon liittyvää myokloniaa, joka on nyt toki vain kuvaava termi. Jostain löytyi, että voimakas rasitus tai tilapäisesti elektolyyttihäiriöt voisivat aiheuttaa tällaista lihasten tilapäistä nykimistä. Siksi mietittiin, että ehkäpä yhtäkkisellä kylmän veden uinnilla voi olla joku yhteys. Vaikeapa veikkailla. Epätodennäköistä on, että epilepsiakaan tuolla tavalla oireilisi. Kuitenkin epileptisiin paikallisalkuisiin kohtauksiin liittyy toispuoleisuutta puhumattakaan mistään yleistyneistä epileptisistä kohtauksista, jotka ovat kokonaisvaltaisia ja rajuja, koira menettää tajuntansa / on poissaoleva ja kohtauksen jälkeen väsynyt tai ei useinkaan oma itsensä. Toisaalta mikään selkäasia ei tällaista koko kehon säpsymistä oikein sovi tuskin aiheuttamaan, eri asia, jos olisi esim. peräpää säpsynyt pelkästään ja toisaalta luulisi, että helposti voisi heijastua myös liikkumiseen edes jollain tapaa.

Mietittiinkin, että monikaan ei varmastikaan olisi edes huomannut oireilua tai kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Eikä mekään oltais huomattu, mutta poikkeuksellisesti valvottiin pidempään. Yritettiin säpsähtelyepisodin loppupuolella kuvata videotakin, mutta säpsyt ovat niin pieniä ja valaistus huono, ettei siitä näy oikeastaan mitään.

Kyllä sitä vaan säikähtää, jos tulee vähänkään jotain tavallisuudesta poikkeavaa pienelle rakkaalle ystävälle ja perheenjäsenelle. Onneksi tänään on ollut vapaapäivä niin ollaan voitu seurailla Lunaa. Hihnakävelyillä ollaan käyty normaalisti, muuten ei olla hommailtu mitään kummempaa. Seuraillaan siis edelleen ja toivotaan, että oireilu oli jotain vaaratonta ja tilapäistä. Todennäköisesti kuitenkin näin. Jos se uusii tai ilmenee jotain muuta, viedään se kyllä eläinlääkärin pakeille herkästi. Luna on onneksi ollut oma ihana itsensä.

Ja ai niin, alkoihan ne juoksutkin..

Lunasta kuoriutui Lutra lutra

Eli suomeksi saukko. Olipas mukavaa tänään, kun käytiin Lunan ja Alman kanssa Laajalahdessa ulkoilemassa. Ilmakin oli tänään vähän lämpimämpi aiempiin päiviin verrattuna ja aurinko paistoi. Alkuun Luna oli aivan ylikierroksilla ja hepulissa, veti, vinkui ja väkkyröi Alman perään minkä ehti. Lunan rauhoituttua hetkeksi, päästettin koirat vapauteen. Ensin käveltiin pieni lenkki ja koirat saivat juosta. Hyvin meni kaveruksilla yksiin. Yllättävän hyvin Luna oli myös kuulolla. Hihnassa kulkeminen ilman valjaita oli hankalaa, koska Luna veti alkuun niin paljon, että lopulta tuli tosi herkästi vähänkään hihnan kiristyessä reverse breathing -oireilua.

Sitten käytiin rannassa, josta löytyi oikein mukava pulikointipaikka. Ajatus oli, että Luna varmaan käy juomassa ja vähän kahlaamassa. Kuitenkin Lunastahan kuoriutui oikea pikkusaukko, kun mielissään haki vedestä keppiä uudelleen ja uudelleen. Päätekijä taisi olla se, kun oli Alma kilpailemassa kookkaasta kepistä, jonka Luna sai omittua näin itselleen. Mukavaa oli ja paikka oli kiva, täytyy ottaa pian uusiksi!

Juoksuja edelleen odotellaan, välillä tuntuu olevan hajujen perään, mutta ei edelleenkään kuulu tai näy. Kaikenlaiset oireet ovat olleet kyllä jo kohta kuukausikaupalla. Eilen metsäreissulla tultiin puskaan takaa polkujen risteykseen Luna hieman edellä vapaana ja yhtäkkiä lähti pinkomaan polkua pitkin. Ei kuullut J:n "tänne"-komentoa, vaan paineli menemään. Vasta sitten nähtiin, että kauempana on iso musta koira omistajineen. Ihme, ettei kuitenkaan mennyt tutustumaan koiraan, vaikka häntä viuhuen heitä lähestyikin ja tuli kuitenkin hippulat vinkuen "mennään" huikkauksella takaisin. Hyvä niin. Pienestä mutkasta huolimatta korvat löytyivät ja oltiin siihen tyytyväisiä, joskus aiemmin varmasti olisi ollut tilanne toinen. Mietittiinkin, että vaikka paljon metsissä ollaan kuljettu, koskaan aiemmin ei ole sattunut vastaavaa tilannetta, että me ei oltais mitenkään eritty reagoida aiemmin ja pyytää koiraa kiinni. Ihme. Usein on itse nähnyt tai aavistellut jotain ja pyytänyt jo Lunan pantaan. Välillä joku toinen koira on saattanut pölähtää tutustumaan. Ja toki ollaan pyritty valitsemaan paikat niin, ettei olisi kovin ruuhkaista.

Huomenna onkin vapaapäivä helatorstain merkeissä. Toivottavasti mukavat säät jatkuvat.

Alma ja Luna

Aluksi kahlailua

Huti meni..

Pieni piste kauempana on pikku saukko, eipä olisi uskonut olevan noin rohkea.

Ja tosi hienosti ja varmasti uikin..

Kepakko mukanaan..

Huh, vihdoin rannassa. Ja pian uudestaan..