Kun Luna poltti päreensä...

... tänään tokotreeneissä. Treenien loppupuolella otettiin Lunalle aivan liian vaikea luopumisharjoitus siten, että muodostettiin kolmio Luna, minä ja kouluttaja. Vieläpä siten, että Luna oli katsesuunta muuhun halliin päin ja muihin koiriin päin. Ideana oli jättää Luna odottamaan, kutsua luokse ja sitten luoksetulosta vapauttaa kouluttajan luokse namialustalle. Ei mennyt ihan nappiin. Tärkein oma moka oli ottaa Lunalle vaikea harjoitus haastavassa tilanteessa ensimmäistä kertaa ikinä, liian pitkillä välimatkoilla. Ja vieläpä toistaa harjoitusta. 2 ekaa kertaa tuli puoleen väliin matkasta luo ja yritti sitten namialustalle, josta ei tietenkään namia tippunut. Siinä ois jo pitänyt helpottaa harjoitusta reilusti, koska Luna oli selkeästi turhautunut. No, yritettiin vielä kolmas kerta siten, että olin lähempänä Lunaa, mutta Luna ei vielä ymmärtänyt asiaa. Siispä menetti turhautuneena hermonsa ja sanoi, että pidä tunkkis ja lähti liihottelemaan ympäri hallia muiden koirien luo. Siinä olisi ollut taito pitää itsensä rauhallisena. Ei kuullut, eikä nähnyt mitään. Ei tullut kutsusta luo, mutta antautui sitten kiinni. Siinä yritin käyttäytyä mahdollisimman neutraalisti. Tilanne olisi pitänyt aavistaa. Tokotreeneissä näin ei ole onneksi aiemmin käynyt. Kylläpä oli noloa. Muut kuitenkin suhtautuivat ymmärtäväisesti. Agitreeneissä kylläkin joskus on näin käynyt, jos on ollut joku vaikea kuvio korkeassa häiriössä. Tarinan tärkein opetus on, että Lunaa pitää osata lukea ja etenkin se, ettei häiriöllisissä treeneissä ota kuin helppoja juttuja, joista Lunalla on jo hajua.

... No, siitä olen tyytyväinen, että sain koottua ja rauhoitettua itseni melko nopeasti tapauksen jälkeen. Kaikkea sattuu. Sitten reilusti helpotettiin harjoitusta siten, että Luna oli hihnassa ja kutsuin sen sivulle namilla, palkkasin ja vapautin sitten namialustalle. Nopsaa hoksasi, mikä oli idea, eikä yrittänyt ollenkaan karata namille. Näin tehtiin kolme kertaa, että saatiin hieno onnistuminen loppuun. Hyvä! Lopuksi otettiin vielä hyppyä ihan vaan ylimenona kolme kertaa. Sen jälkeen loppuleikit hyvällä fiiliksellä ja kotiin.

Muuten treenit siis tätä äksidenttiä lukuunottamatta menivät hyvin. Alkuun Luna oli kylläkin melko äänekäs, mutta melko nopeasti päästiin tekemisen makuun. Harjoiteltiin 'muodostelmassa' seuraamista ja käännöksiä. Sitten harjoiteltiin jonossa kontaktia ja aina jonon kärkeen tullut koirakko teki vuorollaan luoksetulon muiden pitäessä kontaktia. Oikein hienosti meni. Sitten otettiin liikkeestä pysäytystä takapalkalla sekä namialustalla että lelulla. Molemmat meni tosi hyvin. Joskin meinaa takapalkalla välillä vähän seuraamisessa poikittaa/edistää. Pysäytykset meni hyvin ja otin niihin välillä vähän viivettäkin. Kotona otettiin tänään eka kertaa, että jatkoin pysäytyksen jälkeen matkaa, hyvin pysyi paikallaan. Nyt pitäisi vahvistaa seisomassa pysymistä ja vähitellen lisätä häiriötä.

Hyvällä vireellä tehtiin silloin, kun tehtiin :) Kyllä se tästä. Nyt saunaan. 

Mari Hakalan tokokurssi 23.11.2013

Eilen olimme Lunan kanssa siis Mari Hakalan tokokoulutuksessa, jossa saimme paljon hyviä vinkkejä. Kurssi alkoi kymmeneltä maikkamakuulla, joka lähtökohtaisesti meille aloituksena uusien koirien kanssa oli haaste. Luna yllättävänkin hyvin oli heti messissä mukana. Luoksepäästävyys tehtiin 2 kertaa. Ensin imulla ja toisella kerralla siten, että kouluttaja käveli viereen, muttei vielä koskenut. Luna pysyi hyvin kontaktissa ja palkkasin sitten. Itse paikkamakuussa tuli perusasentoon hyvin ja meni maahan nopeahkosti sekä suoraan.  Luna oli rivin reunassa ja olin 1,5 metrin päässä. Palkkasin melko tiheästi ja Luna pysyi melko kivasti paikallaan 2 min. Vieressä oli haastetta, kun viereinen koira nousi seisomaan ja tuli melko lähelle sekä haukkui ja vinkui. Siihen häiriöön nähden erittäin hienosti meni. Hieman meinasi Lunan 'lihakset värähtää' paikkamakuun alkupuolella, kun menin palkkaamaan, mutta se jäi sitten pois. Missään vaiheessa ei kuitenkaan liikkunut. Pitäisi treeneihinkin enemmän siirtää sitä, että itse häiriöisin enemmän esim. kulkemalla koiran sivuille ja taakse, enkä aina suoraan edestä palkkaamaan, ettei ala sitä ennakoida.

Sitten meillä oli 1,5 tunnin tauko, josta ensimmäisen puoli tuntisen kävimme kävelyllä metsäpolulla. Luna on kamalan innostunut 3 päivää sitten sataneesta lumesta, ettei meinaa pysyä pöksyissään. Otettiin 2 kertaa luoksetulo metsässä. Toisella kerralla pidemmällä matkalla. Pysyi paikallaan. Toisella kerralla otettiin ihan läheltä vain muutaman metrin päästä. Ehkä sanoin vähän hömelösti sen odota, ehkä en. Tyyppipä kuitenkin päätti seurailla mua ennen aikojaan ja teki sitten lumessa piehtaroinnit ja mahdottomat ravitukset ees taas. No, tuli kummiski luo ja sitten sitten tehtiin vielä uudelleen siten, että jätin odottamaan muutaman metrin päähän ja kävelin pois ja sitten takaisin palkkaamaan. Toivottavasti ei ala ennakoimaan tätä hommaa, koska se on ollut vahvuus. Täytyy palkata myös välillä siitä paikallaolosta, eikä aina kutsua luo.

Osan aikaa odoteltiin muiden harjoitellessa hallissa ja osan aikaa Luna uusi talvimantteli ja fleecevuoraukset päällä autossa. Onneksi on nollassa keli. Hieman tuntui käpy palavan autossa odotteluun, mutta näytti kummiskin nukkuvan, tullessani hakemaan sen pois. Hyvää harjoitusta tämäkin. Sitten pienet lämmittelykäppäilyt ja sitten oma treenivuoro.

Ensin katsottiin seuraamista ja pyrittiin palkkaamaan isosti seuraamisvaiheessa. Hyvin meni. Perusasennot olivat suoria ja seuraamisessa paikka hyvä. Alkuun otin namilla virittelyksi ja sitten ilman namia, toki naminhaju käsissä. Herkkuna toimi raa'an jauhelihan ja mininapujen sekoitus. Hyvänä vinkkinä mm. se, että pitää miettiä eri palkkaamistapoja ja käyttää välillä esim. takapalkkaa jne., ettei koira tiedä, tuleeko palkka kädestä vai mistä.

Sitten harjoiteltiin liikkeestä pysäytystä, joka on meillä ihan alkeissa. Komento nyt pitää itsellä iskostaan kaaliin. Nimittäin itsellä tulee sekoiltua, että oliko se 'stop' vai seis'. No, se on nyt 'stop', niin ei sekoitu ainakaan 'seiso' kanssa, vaikka samaahan sillä tavoitellaan. Tehtiin nyt siten, että otin koiran perusasentoon ja heitin lelun taakse takapalkaksi. Sitten muutaman askeleen seuraamisen jälkeen sanoin 'stop' ja pysähdyksestä vapautus lelulle. Tuli kyllä jo hyviä pysäytyksiä hyvä. Vaihdellen vois käyttää namialustaa ja lelua. Takapalkka joka tapauksessa näyttäisi toimivan. Sitten tämän alkaessa sujua tulee muistaa vaihdella seuraamisen kestoa aivan yhdestä askeleesta pidempään. Ja sitten pidentää viivettä vapautukseen ja siten, että itse voi jatkaa matkaa eteenpäin koiran pysyessä paikallaan.

Lopuksi otettiin hyppyä. Hyvin Luna irtoaa, yllätys. Tehtiin niin, että otin Lunan perusasentoon ja lähetin hyppykäskyllä hypylle namialustalle. Ideana oli se, että sanon Luna, että se kääntyis ympäri ja sitten 'stop' ja sillä välin apuohjaaja olis laittanut uuden namin namialustalle, jonne sitten vapautus Lunan taakse. Mutta Lunapa toki heti hiffasi, että tuokin sai namia ja meni heti hakemaan sitä. Mutta tämä taktiikka toimi. Toki voisi käyttää apuohjaajaa esim. niin, että 'stop' sanan jälkeen pysäytyksestä naksu ja apuohjaaja palkkaa. Tätä pitää vielä miettiä. Luna oppii kyllä nopsaa.

Lopuksi vielä keskusteltiin luonneasioista ja, että voitais omissa treeneissäkin ottaa enemmän erilaisia luopumisharjoituksia lelujen ja namien suhteen. Ja just enemmän kiinnittää huomiota siihen, että heti, kun mennään halliin, treenit alkaa ja piste. Että saataisiin ne alkukaahotukset pois. Toki nekin hiljalleen vaimenevat. Itsellä pitäisi olla selvä toimintamalli, että mitä tehdä, kun koira ei toimi toivotusti. Välillä Luna esim. vahtaa ja myös haukkuu toisille koirille, eilenkin jonkin verran. Tämä tapahtuu just silloin väliaikoina, kun ei tapahdu mitään ja on 'tylsää' tai alkupuolella treenejä. Oon tehnyt variaatiota kontaktiharjoituksiin esim. siten, että pistän vaikka nappulan kengänkärjen päälle ja Luna odottaa hyvin kontaktissa ja vapautan sen namille eri pituisilla ajoilla. Näin sillä on väliaikanakin 'oikeanlaista' tekemistä. Toki välillä se rauhoittuu muutenkin etenkin treenien edetessä, mutta tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Haukkumisen suhteen ei olla oikein tiedetty mitä aina tehdä, koska Luna ei kyllä hirveästi komentamisesta hätkähdä, eikä siinä mielessä ole nöyrä. Ehkä sellainen nopea ärripurri ärähdys voi toimia harvakseltaan ja heti kehut, kun on kunnolla. Mutta sellainen jatkuva kieltäminen toki vaan huonontaa meidän välistä suhdetta ja nopeasti muuttuu vain sanahelinäksi. Parhaiten ehkä toimii se, että mennään tilanteesta pois ja kontaktista ja yhdessä tekemisestä palkataan. Luna joutuu tekemään niin kuin minä haluan, eikä päättää, että näin Luna haluaa. Tässä onkin meidän suurin haaste koulutustilanteisiin liittyen. Tekemistä riittää.. Toivon, että myös iän karttuminen ja kypsyminen tekee vielä oman tehtävänsä. Luna on kohta 1 v 3 kk ja aivan pentumainen välillä olemukseltaan vielä :)

Kokonaisuudessaan saatiin oikein hyvää palautetta ja tosi hienosti ja innokkaasti Luna tekee. Meillä oli hauska päivä ja opittiin paljon uutta. Myös muiden harjoituksia katsomalla oppii paljon. Uusien vinkkien myötä taas treeni-into kasvaa, kun saa taas etenemisvinkkejä, eikä jää junnaamaan paikalleen. Liikkeitä varioimalla ja ottamalla vähäväliä jotain uutta mukaan huomaa, että toki myös koiran into tehdä kasvaa. Tästä on hyvä jatkaa.

Koulutuksen päätteeksi käytiin vielä kävelemässä. Ja illalla tehtiin lenkki jouluvalojen tunnelmassa. Se pitänee mainita, että Luna on taas 'kop, kop' ollut tosi rauhassa yksin kotona, eikä alkusyksyn jälkeen ole tehnyt irtaimistotuhoa.

Keppejä, keinua ja seuraamista

Tämä viikko on mennyt pitkälti samaan tyyliin kuin edellinen, joskin flussat alkavat jo hieman hellittää. Maanantaina oli poikkeuksellisesti omatoimitreenailua agilityssä, kun samanaikaisesti oli kouluttajien kokous. Meillä paikalle ei saapunut kuin Luna ja Alma, joten saatiin puoli hallia omatoimikäyttöön. Harjoiteltiin oikeastaan yksittäisiä esteitä. Lähinnä muutamaan kertaan vielä verkkojen kanssa keppejä. Luna meni tosi hienosti. Ja pari kertaa niin, että esim. putkesta tai hypyltä ohjaus kepeille tai keppien jälkeen vaikkapa hyppy tai putki. Lisäksi otettiin keinua niin, että Luna saisi varmuutta siitä, että se voi itse hallita sitä. Laitettiin matala pöytä toisen pään alle, ettei keinu laske niin paljoa ja otettiin korostetun rauhallisesti sitä. Näköjään Lunalla meinaa se vähän jänskättää. Varmaan johtunee siitä, kun kerran rataa harjoitellessa karkasi omia aikojaan keinulle ja tosiaan roikasi sieltä alas. Pari kertaa otettiin myös puomia pitkästä aikaa. Alman touhut meinasivat kovasti kiinnostaa, mutta teki kummiski hyvin yhteistyössä alun sähelöinnin jälkeen.

Eilen tokossa oli vähän haukkuherkkä päivä, mutta silloin, kun tehtiin, meni hyvin. Tosin paikallaan istumista harjoiteltiin alkuun ja sitäpä ei ole juurikaan otettu, niin se olikin aika haastavaa. Harjoittelemme siis kotona ensin. Tai pysyisi kyllä, jos sanoisin odota. Ilmeisesti kuitenkin siinä kannattaisi olla jokin eri käsky kuin esim. luoksetulossa, koska siitä en tule koskaan kutsumaan luokse. No, tämä jääköön hautumaan. Paikallaolo meni vähän parempi, mutta sekin oli haastava, koska oltiin pienessä ringissä kuonot keskelle päin. Seuraavaksi otettiin seuraamista pujotellen toisten koirien välistä, se meni taas paremmin kuin aiemmin. Jee! Sitten treenattiin kosketusalustaa. Luna oli hihnassa tuolloin ja juoksi kehoituksesta hienosti kosketusalustalle, mutta hitsi vie, kun hihna katkesi (!!) ja ehti käydä samalla reissulla moikkaamassa lähellä olevaa karvakaveria. Tuli kuitenkin nopsaa kutsuttaessa takaisin. Kolme kertaa otin myös hypyn. Sitä pitäisi alkaa hioa eteenpäin. Pääharjoitus tehtiin seuraamisen suhteen. Kouluttaja katsoi perusasentoa ja seuraamista. Seuraamisen paikka on hyvä, mutta etenkin vasemmalle käännöksissä tarvii vielä namin käteen, ei imua kummiskaan. Harjoiteltiin vasemmalle kääntymistä siten, että kierrettiin muovitörppöneliötä. Hyvin Luna käyttää peräänsä. Voisi investoida itsekin vaikkapa lasten leluämpäreihin. Lopuksi otettiin luoksetulo aluksi lähempää liikkeenomaisesti ja sitten vielä vauhtiluoksetulo hallin toiseen päähän. Toistaiseksi olen käyttänyt tänne komentoa ja siihen liittyy hyvä lataus, joten ehkäpä käytän vastaisuudessakin. Ihan vain 'sivu' voisi toki toimia myös.

Huomenna meillä olisi oikein tokokurssi Lunan kanssa. Saapas nähdä, mitäpä siellä teemme. Ainakin on ryhmäharjoitus ja 30 minuuttia kullekin koirakolle yksilöohjausta.

Rauhallista eloa ja hyvää mieltä

Viikko on kulunut flunssassa molemmilla, joten suuremmat voiman ponnistukset ovat jääneet väliin. Maanantaina J oli kipeänä, joten S lähti tuuraamaan agilityyn Lunan kanssa. Treenit menivät yllättävän hyvin, vaikka ohjaaja olikin ihan noviisi ja flunssainen. Alkuun Luna oli vähän ihmeissään, että mitähän tuo täällä tekee ja luuli varmaankin olevansa menossa tokoilemaan, kun niitä liikkeitä edeltävästi tarjoili ja oli huomattavasti rauhallisempi kuin ennen agitreenejä. Otettiin lyhyitä radan pätkiä, jotka menivät varsin kivasti. Luna oli pääosin superhyvin kuulolla, seurasi elekieltä ja ohjeita. Plussaa myös siitä, että malttoi hienosti odottaa lähdöt. Pari vauhtimutkaa teki, mutta tuli kutsusta takaisin. Pääosin meni paluu lähtöön suorituksen jälkeen häntä viipottaen seuraillessa innokkaana. Palkka tuli lelulla pääosin, eikä vaikuttanut siitä liikaa kiihtyvän. Ei hirveästi ollut kyllä herkkä sille, että kuka ohjaa. Kuhan joku vaan hänen kans menee :) Kipinä iskee, olipa niin hauskaa, että hymyilytti loppuillan.

Torstaitokoiluissa harjoiteltiin kosketusalustaa, joka on varsin alkutekijöissä. Nenällä sen on osannut aiemmin, kun on käytetty agilityssä. Kuitenkin tokoa ajatellen haluan opettaa Lunan koskemaan tassulla alustaan. Nopsaa se kyllä hoksaa. Käsky on simppelisti 'koske'. Kosketusalustana on toiminut hiirialusta ja muovikansi. Naksuttelemalla saa hyvin opetettua. Joskin itsellä pitää olla vielä kohtuullisen lähellä ja harjoitusta ei ole niin paljon, että välimatkaa oltais saatu kasvatettua. Kosketusalustaharjoituksen yhdessä katsottiin myös vähän ruutua eka kertaa.

Lisäksi meillä luoksepäästävyys, joka pitää ottaa vielä aikalailla nami-imulla, mutta siten menee ongelmitta. Sitten oli reilun minuutin paikkamakuu, jossa tällä kertaa olin lähellä n. 2 metrin. päässä ja palkkasin yhden kerran väliin, oli hienosti ja rauhallisesti. Lopussa viivytin normaalia pidempään vapautusta, eikä ennakoinut. Lähes poikkeuksetta siis vapautan makuulta ja harvoin pyydän perusasentoon. Paikkamakuun ottaminen alkuun on haastavaa, mutta toisaalta se on hyvä, koska kokeissakinhan se tulee joka tapauksessa alkuun.

Lisäksi otettiin seuraamista. Näin mm. koirien välistä pujotellen ja sujui paremmin kuin aiemmin. Yleensä treeneissä on sellainen harjoitus, että ollaan isossa ringissä vetäjän ollessa keskipisteessä ja siitä seurautetaan koirat aivan keskelle pieneen kasaan ja koiran ollessa hienosti kontaktissa, vetäjä vapauttaa parivaljakon. Tämä on meille tosi vaikea ja hyvä harjoitus. Menestys sen suhteen vaihtelee ja Lunalla on edelleen suuri houkutus höntyillä ja käydä huuhkaisemassa vieressä olevaa koiraa. Nyt muut kerrat meni hyvin, mutta yhdellä kerralla Luna yhtäkkiä havahtui, että hitsi vie, tuossahan on ihana karvaturri vieressä ja kävi nuuhkaimassa. Huoh. No, onneksi se on ystävällinen.

Loppuun otettiin luoksetulot koirakujan läpi. Lunasta ei kyllä ensisilmäyksellä uskoisi, että se pysyy paikallaan siinä odottamassa, kun itse kääntää selän, kävelee kujan läpi ja odottaa hetken sitten kutsuakseen. Niin se vaan pysyy, oon ylpeä! Ja varmasti Lunakin tietää, että ohjaaja on tästä varma, niin se onnistuu hyvin. Ja tulee kyllä niin lujaa kuin minikintuistaan pääsee. Treenien päätyttyä otettiin vielä muutamaan kertaa keinua avustettuna. Hyvä mieli jäi molemmille!

Tällä viikolla Luna ei ole päässyt kuin 2 kertaa metsään. Tänään myrskyn laannuttua käytiin pienellä metsäkävelyllä myös pahimman flunssan taituttua. Huomasi kyllä, että antautumuksella viipotti menemään. Frisbeetä ja palloakin heiteltiin niin ainakin Luna juoksi :D Kotona ollaan tehty pikkuisen kapulan pitoa, myös metallikapulaa jo pikkuisen hetken pitää. Kosketusalustan lisäksi ollaan otettu istu-maahan-seiso eri järjestyksissä ja niiden erottelua. Itse yritän miettiä mahdollisimman selkeitä äänenpainoja, mutta ääni käheänä se on vähän haastavaa. Flunssan ollessa pahimmillaan mitään korkeita ääniä ei lähtenyt ja se aiheutti ymmärrettävästi Lunassa hämmennystä ja päänpyörittelyä. Maahanmenoihin ollaan pyritty saamaan nopeutta. Sisällä mukavan lämpimällä alustalla ne ovatkin nopeita, mutta kylmyys ja etenkin märkyys on ällöä. Vähän ollaan pyöritty purkin päällä ja senkin yllättäen osaa oikeastaan ilman isompaa käsiapua, kun vielä seisoo itse kohtuu lähellä ja irtoaa jo vähän kauempaa sinne 'nouse' kehoituksella. Sitten ollaan leikitty namien, possun ja ankan etsintää sekä muita pieniä aivoviritystemppuja :)

Agilityä ja omatoimitreenailua

Agilityssä tällä viikolla mentiin rataa ja lisäksi harjoiteltiin pari kertaa erikseen A:ta, jota ollaan tarkoituksella vältelty, koska se on niin liukas. Lunaakin A hieman hirvittää, tulee sen kyllä, mutta ei kyllä viitsi kovin paljon sitä harjoitella. Toki jokin varmuus siihen olisi hyvä saada. Itse rata meni hyvin ja Luna oli hienosti kuulolla. Radalla piti esim. irrota putkiin ja se onnistui. Aika vaikeita leikkauksia myös sisältyi ja erinäisiä houkutuksia, kuten esim. kaksi peräkkäistä hyppyä, joista ensimmäisen jälkeen koira piti saada kääntymään 90 astetta putkeen.

Tokoilut olikin peruttu tältä viikolta, koska oli tokojaoston kokous, jossa S pyörähti. Kotitokoilua ollaan tehty hieman. Kapulan pitoa harjoiteltu kotosalla ja eilen otettiin pikkasen kosketusalustaa. Hieman myös käännöksiä peilin edessä ollaan harjoiteltu. Ja nopeita maahanmenoja. Lenkkien lomassa istumista ja maahan menoa märkään maahan, joka näyttää olevan erityisen ällöä ja välillä tuntuu koko käsky unohtuvan. No, oishan se. Lunta ei ole täällä näkynytkään, nytkin noin +8 astetta lämmintä ja ajoittain vettä sataa.

Tänään käytiin treenaamassa hallilla itseksemme. Sopivasti eka reissulla unohtui avain kotiin ja piti palata se hakemaan. Tuleepahan hyvää harjoittelua tuolle ulisijalle, kun auton pysähtyessä ei aina sieltä poistutakaan. Uudella yrityksellä reaktiokin oli vaimeampi. Yleensä päivisin siellä ei ole ketään. Ensin J aloitti keppien harjoittelun Lunan kanssa. Vihdoin saatiin verkot paikalleen, kun löydettiin niihin kiinnittimet. Vain muutamaan kertaan otettiin ja alkoi jo juju hieman löytyä. Lelu- ja namipalkalla. Nyt pitäis tiiviisti käydä pikku pätkissä harjoittelemassa.

Sitten S otti hieman tokoa, johon aluksi Lunalla oli vähän plaah asenne, mutta nopeasti hyvä vire löytyi. Harjoiteltiin peilin edessä seuraamista, pikkuisen käännöksiä ja nopeuden vaihdoksia. Liikkeestä seisomista muutaman kerran. 1,5 min paikkamakuu siten, että etäisyyttä oli n. 10 metriä ja kävin välissä kerran palkkaamassa. Hyvin meni. Sitten otettiin kolme kertaa hyppyä, jossa kyllä irtoaa. Sitäkin pitäisi alkaa muokkailla hiljalleen liikkeenomaiseksi. Lopuksi otettiin luoksetulo hallin päästä päähän pitkästä aikaa liikkeenomaisesti ja menipä hienosti. Niin ylpeä!

Nyt on mukavan väsynyt karvaturri, kun sai hieroa aivonystyröitään.

Loppuun vielä pieni kepittelyvideo, joskaan kuvaajan ajoitus ei oikein onnistunut.

Ulkoilua ja kapulointia

Noutokapulan pidossa ollaan vihdoin edistytty. Nyt Luna pitää kapulaa jo pieniä aikoja pudottamatta hyvällä, rauhallisella ja vahvalla otteella. Tämä on ollut meille jotenkin hieman haastavaa, vaikka Luna yleisesti ottaen tykkää kannella erinäisiä asioita. Puinen kapula on joskin melko iso meillä, mutta näyttää kuitenkin kelpaavan. Lisäksi meillä on pienen pieni metallikapula, jolla ei olla vielä otettu mitään. Ollaan harjoiteltu pitoa naksuttelulla näin alkuun ja mahdollisimman rauhallisissa tilanteissa, ettei menisi säheltämiseksi. Ja hyvin lyhyitä hetkiä kerrallaan satunnaisina päivinä. Kyllä se tästä.

Eilen ja tänään ollaan ulkoiltu paljon. Eilen käytiin pitkä lenkki metsässä uusissa ympyröissä eräiden vanhojen soramonttujen liepeillä. Lisäksi illalla käytiin pyhäinpäivän merkeissä hautausmaalla Lunan odottaessa autossa. Sen jälkeen käytiin mukava hihnalenkki tutustuen uusiin alueisiin. Koiraohitukset menivät hyvin. Tänään tehtiin pitkälenkki meren äärelle. Olipa syksyinen, mutta aika lämmin ilma. Otettiin heti neuvoista vaari ja harjoiteltiin pikku hetki tokoa ihmisten ilmoilla. Hieman meinasi mennä vahtaamiseksi ja lyhyt paikkamakuu oli aika rauhaton. Jäi kyllä nyt tosi hyvin suoraan maahan menossa. Pitää olla tarkempi perusasentojen kanssa, ettei jäisi vinoon maahan mennessä. Seuraaminen meni hyvin. Toivottavasti into säilyy monipuolisella ja vaihtelevalla harjoittelulla. Ilta on tunnelmointia kynttilöiden valossa ja kohta iltalenkille, sitten saunan lämmitykseen.

Mini taskuraketti, joka reagoi kaikkeen

Huh, kun aika vierii. Nyt on jo lokakuu kääntynyt marraskuuksi. Viime viikolla Luna myös kävi rokotuksilla. Etukäteen reilua viikkoa ennen sai madotuksen.

Viime viikonloppuna meillä oli tohinaa, kun U ja Neiti saapuivat meille kyläilemään. Oli tosi kiva! Luna oli kyllä niin mielissään Neidin tulosta, ettei se oikeastaan mitään muuta nähnytkään kuin siskonsa koko viikonloppuna. Melko sopuisasti keskenään peuhasivat ja kylläpä ne sitä jaksoivatkin tehdä. Välillä tilanne meinasi kärjistyä kärhämöinniksi, jos Neiti pääsi pomottamaan päälle ja alistamaan Lunaa siten, että nosti tassun sen rinnan päälle. Yllättävän hyvin pystyi tilanteet ennakoimaan ja rauhoittamaan ilman tilanteen päätymistä rähinäksi. Ohjelmaan sisältyi rentoilun ja ruokailun ohella lähinnä ulkoilua. Perjantaina J kävi siskosten kanssa metsäilemässä ja illalla käytiin pikku kävelylenkki. Lunalla oli panta kaulassa ja veti niin hirveästi, että koko ajan oli henkitoreissaan. Tästä viisastuneina käytettiin myöhemmin valjaita.  Eka yö meni rauhattomasti Luna yökyöpelin häiritessä vieraiden unta. Neiti reppana oli hätää kärsimässä ja pääsi sohvalle nukkumaan Lunan yrittäessä pikkutunneilla saada kaveria mukaan leikkimään. Onkohan tuo Luna vähän seurankipeä? Ja voi sitä ulinan määrää, kun poikkeuksellisesti otettiin se aamuvarhain makkariin. Pari tuntia se jaksoi uikuttaa ja vaatia pääsyä olkkariin. Lauantaina ulkoiltiin myös ja kerrankin Luna oli väsynyt. Onneksi seuraava yö meni paremmin.

Sunnuntaina oli tavoitteena treenata vähän tokoa, mutta Luna oli toista mieltä ja selvästi oli menossa vain bilettämään ja riekkumaan Neidin kanssa. Ensin auton pysähtyessä se esitti 'kuoleva joutsen' esityksensä. Neiti treenaili ensin Lunan rauhoittuessa autossa. Ja kylläpä Neiti oli taitava ja keskittyi niin hyvin! Kontakti pysyi ja tarjosi sitä niin kivasti. Siinä on tavoitetta! No, sitten oli Lunan vuoro tulla tokoilemaan, mutta fokus pysyi Neidissä, eikä yhteistyöstä tullut mitään. No, päätettiin kytkeä Luna hetkeksi tolppaan, josko intoa löytyisi. No, tyyppihän puri hihnansa poikki ja ryntäsi sieltä tulemaan. No, toista kertaa näin ei käynyt ja loppuen lopuksi saatiin vähän jotain tehtyäkin. Keskittyminen oli jossain muualla ja tekeminen rauhatonta, eikä vire hyvä. Luna on kyllä välillä aika mahdoton ja erittäin häiriöherkkä. Jos se alkaa vahdata jotain, sen fokus pysyy siinä. No, viikonlopun inspiroimana Luna on saanut tavallista vähemmän huomiota meiltä ja se on kyllä näkynyt myös treeneissä.

Ensin agilitykuulumiset. Edellisellä kerralla ehdittiin mennä rataa vain jonkin aikaa, kun Luna karkasi keinulle ja roikasi sieltä alas. Onneksi ei käynyt pahemmin. Muuten treenit menivät hyvin. Tämän viikon maanantain treenit sujuivat loistavasti. Tehtiin 15 esteen hyppyrataa ja eka kerralla saatiin nolla! Toka kerralla Luna juoksi siivekkeeseen pahki, mutta ei se näyttänyt menoa haittaavaan ja tehtiin rata loppuun asti. Sitten mentiin rataa osissa. Tällä kertaa saatiin paljon aikaa / koirakko. Saatiin positiivista palautetta ja Lunasta sanottiin, että oli tosi tarkkaavaisena tällä kertaa. Tämän allekirjoitan.

Tokossa edellisellä kerralla paikkamakuu meni hyvin. Se tehtiin ringissä siten, että koirien perät osoittivat kohti keskustaa ja siis katsoivat ringistä ulospäin. Olin lähellä ja palkkasin paljon. Ohjaaja käveli Lunan takaa ja meidän välistäkin, eikä Luna noussut! Luoksetulo meni huipusti, vaikka lelut ja namit sekä bortsu olivat matkalla houkuttimena. Ja toiseen kertaan myös koirakujan läpi tuli vauhdilla. Lunan voi treeneissä jättää odottamaan, eikä ole karannut siitä. Muuten meno etenkin alkuun oli äänekästä ja häiriötä ottaa paljon muista koirista.

Tämän viikon torstaitokoissa meillä oli tuuraamassa toinen ohjaaja ja harjoiteltiin merkille lähettämistä oikealle. Luna selvästi oli innoissaan, kun tuli jotain uutta ohjelmistoon. Lisäksi harjoiteltiin itsenäisesti liikkeestä maahanmenoa, johon pitäisi saada nopeutta lisää. Sekä corgineiti sopeutumaan myös kylmään ja/tai märkään maahan. Paikkamakuu tehtiin rivissä. Oltiin rivin keskellä ja tilanne oli todella haastava. Lisäksi paikkamakuu otettiin useampaan kertaan ja vieläpä aika pitkänä ilman palkkaa. Se oli meille liikaa. Eka paikkamakuu meni hyvin, kunnes lopussa Luna nousi ja tuli vastaan. Tämä oli seurausta siitä, kun toisella puolella tuli agilityssä jollakin haukkukohtaus ja Luna rupesi pälyilemään rauhattomana. Otin sitten yhden askeleen lähemmäs (ja näytin oman epävarmuuteni :( ) ja Luna nousi hetken päästä vastaan. Seuraavan paikkamakuun otin lähempänä. Sekin meni vähän rauhattomasti. Lopuksi otin vain lyhyen paikallaan olon ja siitä vapautuksen, että saatiin onnistuminen.

Vetäjän avustuksella harjoiteltiin seuraamista. Kaikki ryhmäläiset saivat kirjallista palautetta, mikä on huippu juttu. Meidän palaute alla:

S & Luna (miniraketti, joka huomaa kaiken)

S oli treenannut kääntymisiä Lunan kanssa ja sen kyllä huomasi. Todella kaunista pikkukoiran seuraamista. Korostan sanaa pikkukoira, koska harvoin näkee noin tiiviitä käännöksiä oikealle ja vasemmalle. Pysyi myös juoksussa kauniisti paikallaan. Harmitti jälkikäteen, että ei hoksattu täyskäännöstä katsoa (M = omaohjaaja tsekkaa!). Ongelmia oli lähinnä kaksi. S:n on luovuttava pikku hiljaa kyykkäilystä, koska koira selväsi osaa jo. Enää ei siis tarvitse helpottaa vaan on vaikeutettava ja vaadittava enemmän. Ne on ne meidän elekielet, joista pois oppiminen on aina  yhtä haastavaa! Kyllä se siitä. Peilin eteen vaan treenaileen niin saat varmistettua, että koira on oikealla kohdalla. Toinen ongelma on se, että Luna reagoi kaikkeen. Tämä ei lähde millään muulla kuin treenillä ja kokemuksella pois. Suosittelen siis treenejä keskellä kaupunkia ja etenkin liikkuroitua treeniä. Koira oppii että hälinästä riippumatta ohjaaja on se, jonka tekemisiin reagoidaan. Mukava paketti, kunhan häiriönsietokyky vähän kasvaa.

On todella tärkeää saada yksilöpalautetta tekemisistään, jotta voi kehittyä. Allekirjoitan täysin kaikki meidän ongelmakohdat ja kehitysehdotukset! Pitää vaatia Lunalta enemmän ja vaikeuttaa johdonmukaisesti harjoituksia. On tullut todettua lukuisia kertoja, että sitä jää junnaamaan helposti samoihin kaavoihin ja omiin maneereihin. Ja se mitä tulee häiriönsietoon, on meidän suurin haaste ehdottomasti! Tässä pitää itsellä myös ryhdistäytyä, ettei yritä mennä sieltä, missä rima on matalin. Häiriöön siis! Ryhmässä harjoittelu on meille tosi tärkeä juttu häiriönkin kannalta ja samalla aiheutamme muille superhäiriötä. Oli tosi hyvä, että käytiin seuraamista läpi ja Luna teki niin hienosti. Voi, että olin ylpeä. Ja lopputreenit meni meillä ihan flowssa, kun Luna oli niin hienosti kuulolla ja itse vapautunut :)

Viime viikolta siskoksista ei huonosta kamerasta johtuen ole kuin nukkumakuvia :D Mutta voi, kuinka söpöiltä nuo Jin ja Jang näyttävät yhdessä.

Rauhalliset siskokset

Jin ja Jang

Söpöt

Perätysten

Alien silmät

Luna the copy cat lähettää terkut Luna-kaverille,
mäkin osaan olla orava :)