Eilen meillä olikin spesiaalipäivä Lunan kanssa, kun osallistuimme KAS:n agilityn alkeiskurssin yhteistyötestiin. Aluksi oli tieto, ettemme voi osallistua, koska Luna ei aivan ehdi täyttää 10 kk ennen kurssin alkua. Onneksi myöhemmin saimme viestiä, että 1-2 viikon jousto sallitaan, joten pääsimme osallistumaan. Ilmeisesti täälläpäin on sen verran koiraharrastajia, että moisia testauksia pitää järjestää. Toisaalta ennen kurssia halutaan varmistaa, että kaikki koirat ovat jotakuinkin omistajansa hallussa, jotta harjoittelu sujuu turvallisesti.
Käytiin ensin yhdessä purkamassa Lunan kanssa pahimmat paineet kattilasta metsälenkillä. Menimme hyvissä ajoin paikalle, jotta Luna ehtisi tutustua paikkaan. Paikan lähellä kulkee lenkkipolku, jota pitkin oli mukava tassutella ja kokeilla kontaktia sekä koiranhallintaa. Lenkin aikana tuli hieman pupu pöksyyn, ettei tänään Lunalla taida olla se tottelevaisin päivä. Lenkin jälkeen jäi vielä hieman aikaa ennenkuin testin olisi pitänyt alkaa. Laitoin koiran autoon ja menin itse vaihtelun vuoksi istumaan takapenkille odottelemaan kellon etenemistä. Muiden koirien saapuessa paikalle otin Lunan autosta ja yritin parhaan kykyni mukaan saada koiran hallintaan. Toveri innostui valtavasti leikkimään lelulla ja näinpä me leikittiin Lunan kanssa muiden katsellessa kateellisina. Pihalla yritin olla todella innostunut aina Lunan ollessa yhteistyössä ja komentaa kovasti otteen herpaantuessa. Reissun ohjaajana toimi J, kun S joutui menemään iltatöihin. Ohjaajan vaihtuminen lisäsi ainakin tämän ohjaajan jännitystä.
Lopulta show käynnistyi tuomarien saapuessa paikalle. Kaikkiaan koirakavereita oli kuusi meidän murren lisäksi. Lunan tuntien oli aluksi hämmentävän haastavaa pysyä karvoissaan. Pian kuitenkin huomasi ulinan, haukunnan ja kiskomisen turhaksi, kun ei sieltä tullut protestoidessa kuin tiukkoja käskyjä ja komentoja. Yhteistyön ja kontaktin sujuessa sai Luna iloista lurittelua ja makeita nameja osakseen. Tänään tultiin tekemään yhteistyötä omistajan, ei muiden koirien kanssa.
Testi oli kolmiosainen ja aluksi porukka jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäinen osio tehtiin hallin sisällä ja kukin koirakko testattiin erikseen. Olimme toisena vuorossa. Luna oli yllättävän mukavasti kontaktissa ja ensimmäisenä hallissa oli U-muotoinen putki. Siinä ajattelin, että helppo nakki mennä putki läpi. Rastilla testattiin kuitenkin luoksetuloa. Tehtävänä oli jättää koira käskystä paikoilleen ja mennä itse 10 metrin päähän, josta koiran sai kutsua luokse. Luna on tottunut tekemään tämänkaltaisia juttuja enemmän S:n kanssa ja itsellä kävi mielessä, että voihan piip. Siinä katsoin Lunaa silmiin ja päätin mielessäni, että nyt pysyt siinä. Luna istahti käskystä ja otin takin alta leikkipatukan käteen. Sanoin Lunalle 'odota' ja lähdin hitaasti peruuttamaan poispäin koirasta. Luna pysyi paikoillaan ja tapitti kokoajan minua tiiviisti. Pysähdyin ja Luna hieman nytkähti, mutta pysyi hienosti paikallaan. Lopulta lirkautin tänne kutsun ja corgi tuli liitolaukkaa leikkimään. Seuraavaksi tuomari tuli huomaamatta siihen viereen ja kokeili onko Luna arka ihmisille. No ei tosiaan ole ja sai pitää hihnasta kiinni, ettei hän saanut naamapesua samalla. Ensimmäinen osio meni enemmän kuin hyvin. Vau, kyllä Luna on hieno koira.
Toinen osio oli pihalla ja olimme neljäntenä vuorossa. Hallin kulman taakse mentyä oli edessä hyppyeste. Nyt taas tuli mahtava tunne, että kyllähän me nyt yksi estehyppy osataan. Olisi pitänyt jo arvata, että eihän homma näin helppo ole vaan arvostelija pyysi laittamaan Lunan perusasentoon ja kokeili luoksepäästävyyttä. Kyllähän Luna päästää luokse, mutta on erittäin kiinnostunut vieressä hiippailevasta tyypistä. Imutuksella homma hoitui kohtalaisesti. Seuraavaksi pyydettiin laittamaan koira odottamaan ja kiertämään hyppyeste siten, että koira on koko ajan paikoillaan. Tässä kohti tuli mieleen, ettei tämä voi onnistua, kun kulman takana odottaa kolme koiraakin. Ihme kyllä homma toimi, Luna odotti kuin tatti ja Luna tapitti koko ajan minua. Olin aivan hämmästynyt.
Viimeinen osio tapahtui hallin sisällä ja siihen kuului koirien ohittaminen. Viimeinen killeri oli se, että tuomarit vinguttivat leluja ja piti mennä koira hallinnassa molempien ympäri. Ensimmäisessä Luna meni hyvin imutuksella. Vingutuskisa oli Lunalle todella vaikea pala, kun on tuollainen leluhullu. Siinä mentiin välillä imutuksen avulla eteenpäin. Hetken päästä sitten innostamalla koiraa, että täällä on maailman paras ihminen. Jossain vaiheessa onnistuin kaivamaan lelunkin huokuttimiseksi ja viimeisenä keinona ohjasin Lunaa omilla jaloillani oikeaan suuntaan. Vaikea oli viimeinen osio, mutta ei jouduttu kuitenkaan pysähtymään. Voisi melkein luulla Lunan ymmärtäneen, että nyt pitää onnistua tai homma jää tähän, koska sen verran hyvin oli kuulolla ja yhteistyössä. Ennenkaikkea ilta onnistui Lunan ansiosta.
Pois lähtiesssä meille sanottiin, että seuraavana päivänä saadaan tieto päästäänkö kursille mukaan. Illalla oli kuitenkin jo postiin kolahtanut viesti, että tervetuloa kesän agilityn alkeiskursille. Hieno homma, että nyt päästään vihdoin pelkästään agilitykurssille, joka on varmasti Lunan luonteen tuntien sille erinomaista viihdettä. Jospa itsekin pääsee vähän hommasta jyvälle.
Tänään Luna pääsi käymään uimassa Hundspan pentuillassa. Uinti sujuu kerta kerralta rohkeammin. Tällä kertaa oli oma kelluva lelukin mukana, jonka Luna hienosti nappasi ja kuljetti ylpeänä. Harmillisesti tällä kertaa oli hieman tiivis tahti ja yhden pennun aika jäi vähän turhan tiiviiksi. Kuivauksien ja verryttelyjen jälkeen käytiin vielä hetki juoksentelemassa vapaana ilta-auringossa ja ihmettelemässä linnun laulua. Syönnin jälkeen on uni maittanut isäntäväen katsoessa jääkiekkoa.
 |
| Kehittyvä pikkusaukko lelu suussaan |
 |
| Bongaa Luna |
 |
| Patsastelua ilta-auringossa |