Taskuraketin möllistartti

Kuukausi on taas hujahtanut vallan nopeasti. Aikalailla kotiympyröissä ollaan aikaamme vietelty. Etupäässä hihnalenkkejä ollaan tehty, jonkin verran metsäilty, mutta harmittavan vähän. Luna on kyllä ylettömän kiinnostunut hajuista ja vähän saa olla varpaillaan, ettei lähde hajun perään. Kohtuullisesti pysyy kuitenkin hallussa, kun itse reagoi nopeasti. Mielellään tulee pantaan. Pitäisi vaan enemmän käydä, niin kyllä se taas siitä. Aiemmin, kun käytiin päivittäin, metsäily oli kiva arkijuttu. Nykyään se on sen verran spesiaalia, ettei meinaa pysyä aina pöksyissään.

S:n vanhemmat kävivät viikonloppuna kyläilemässä ja Luna sai erityishuomiota. Välillä päivisin huomion määrä on melko vähäinen sisällä oltaessa. Joskin yhä enenevässä määrin vauvan ollessa lattialla Luna tulee kiinnostuneena osallistumaan. Osin tämä kiinnostuminen on melkoisen huomionhakuista ja etenkin vauvalle leperreltäessä ja kehuttaessa Lunakin tulee osingoille. Luna edelleen suhtautuu vauvaan kiinnostuneen rauhallisesti ja on niin kiltti. Luna paljon hakeutuu vauvan lähelle ja haluaa hieroa tuttavuutta, myös F alkaa olla Lunasta kiinnostunut ja Luna saa paljon hymyjä osakseen. Luna muun muassa usein asettautuu vauvan jalkojen lähelle potkittavaksi niin karulta kuin se kuulostaakin. Vauvan yrittäessä koskettaa Lunaa, Luna suhtautuu rauhallisesti, mutta haluaa lipaista pikkukäsiä. Välillä leikitään ja temppuillaan Lunan kanssa, se on Lunan mieleen ja viihdyttää ja hymyilyttää myös vauvaa. Luna on selvästi ymmärtänyt kyllä, että tämä pakkaus on tärkeä juttu ja tullut jäädäkseen.

Agissa J on käynyt viikottain Lunan kanssa ja aina välillä omatoimisesti treenaamassa hallilla. Myös S on käynyt pariin otteeseen treenailemassa Lunan kanssa hallilla ihan vain kahdestaan, tärkeää laatuaikaa äitin kanssa kahdestaan. Luna kyllä syttyy niin, kun pääsee hallille ja saa täysivaltaisen huomion. Se on ihan, että mitä tehdään, mitä tehdään. Eka kertaa pitkästä aikaa S:n kanssa käydessä ovea ei meinattu saada auki ja Lunalla alkoi jo epäusko iskeä, etteikö päästy edes sisälle. No, onneksi päästiin ja loppu menikin mainiosti. Ollaanpa käyty kertaalleen myös koko perheen voimin, mutta pienimmälle jo unille kaipailevalle vaunuttelijalle se vaikutti olevan vähän pelottavaakin. Ei niinkään, kun Luna yritti välillä haukkumalla J:tä komentaa, vaan se kun J välillä varsin kovaäänisesti ohjasi Lunaa kaikuvassa hallissa. S halusi nähdä pitkästä aikaa koirakon yhteistyötä ja hienosti se menikin!

Lauantaina Luna taskurakettimme starttasi J:n kanssa eka kertaa killan pikkujoulujen agimölleissä. Kaksi rataa, joista molemmista tuli hylly ohjaajan tunaroinnin vuoksi mitenpäs muutenkaan. Mutta olipa kivaa, se on pääasia ja ennen kaikkea se, että Luna pysyi hienosti hallussa, seurasi ohjausta ja lähdössäkin malttoi odottaa lupaa. Ennen eka rataa oli vähän ahdistunut vuoroa odotellessaan sisällä (2 koiraa edellä) ja syötiin sitten vähän juustoa lohturuuaksi. Eka radalla oli kepit, jotka menivät oikoen. Niihin tarvitaan vielä ohjurit molempiin päin ja paljon treeniä. Niistä ei tullut virhettä, koska jo niin sovittiin sellaisten kohdalla, jotka eivät vielä keppejä hanskaa. Luna kuunteli hyvin ja meni vauhdilla. Hylly (25 virhepistettä) tuli siitä, kun J katsoi muuria, vaikka yksi hyppy oli vielä käymättä ennen sitä. Toisella radalla lähdössä Luna nosti J:lle säkän pystyyn, että joko kaasutan. Ystävällisesti keppien vaihtoehtona oli putki. Hylly tuli siitä, kun J laiskasti ohjasi ja Luna lukitsi U-putken väärän pään.

Vauhtia meillä oli kivasti, vaikka tehtiinkin hieman lisämutkia molemmilla radoilla. Luna oli molemmilla radoilla nopein mini. Saatiin palautteeksi, että meillä oli magee vauhti! ja olihan se kyllä :) Luna kyllä juoksee, minkä kintuistaan pääsee.

Tutustelua

Luna hakeutuu vauvan läheisyyteen

Aina :D

Luna osallistuu tehokkaasti myös itkarin valvontaan

Välillä asentoa vaihtaen..

Tunkeilija...

Potkittavana on kiva makoilla

Mitähän mulla nyt on mielessä?

Vai niin..

Kainaloon

Lepohetki

Luunin puuhia

Arki on ollut niin kiireistä, että blogipäivittelyt ovat jääneet ja edellinen kesken jäänyt tekstikin julkaisematta. Agin syyskausi alkoi tällä viikolla ja Luna aloitti uudessa ryhmässä. Ekat treenit menivät hyvin ja nopeutta riitti. Ihmisten ja koirien läsnäolo saa paineistumaan ja häiriöherkkyys on oma haasteensa ollut aina ja tulee varmasti olemaan. Viime treeneissä esim. keinua ei malttanut suorittaa oikein. Odotti kyllä sen laskeutumisen, mutta pomppasi ennen kontaktia jo pois. Luna on kehittynyt paljon ja agilitystä on tullut niin tärkeä juttu sille, ettei siinä turhia jouda kovin mahdottomia pööpöilemään. Yrittää selvästi miellyttää ja näyttää, kuinka etevä on.

Kotielämä sujuu varsin rauhallisesti. Luna suhtautuu vauvaan hyvin. Kiinnostuneena nuuhkii vauvaa ja vauvakin kiinnostuneena seuraa Lunan liikkeitä ja vipellystä. Kovasti Luna haluaisi myös nuolla ja käsiä saattaa välillä lipaista. Itkuunkaan ei juuri korvia lotkauta, vaan kääntää kylkeään, sen verran tavallisia ovat pienen ihmisen vaivat viime aikoina olleet. Vauva on viime ajat nukkunut päivisin ainoastaan liikkeessä vaunuissa, joten Luna on kyllä hihnalenkkeillyt oikein urakalla välillä monta tuntia päivässä. Vaunujen kanssa kulku sujuu jo rutiinilla ja välillä on käytetty juoksuvyötä siinä myös apuna. Malttia Lunalle on tullut viime kuukausina paljon lisää ja jaksaa aiempaa paremmin odottaa omaa vuoroaan. Arkitottelevaisuutta tulee toki treenattua päivittäin ja välillä myös tokoliikkeitä kylläkin vähän höntsäilyotteella. Lunalle lauma on kyllä tosi tärkeä ja tiiviisti seuraa, että se pysyy kasassa. Jos joskus harvoin vauva päästään jättämään ulos itkuhälyttimen turvin Luna on ihan ihmeissään, että mitä te sen sinne jätitte. On se vaan niin ihana ja sopeutuvainen.

Parhaillaan ollaan syysloman vietossa pohjoisessa. Matka meni corgimaiseen tapaan erittäin hyvin, välillä mietittiin, että onkohan Luna ollenkaan kyydissä mukana. Luna sai matkustaa entiseen tapaan luksushäkissään, kun ei tarvinnut vaunuja kyyditä mukana. Pysähdyksiä tuli vauvan vuoksi paaaaljon, ne menivät hyvin. Mitä nyt yhdellä P-paikalla Luna ampaisi suoraan asfaltin reunaan ja löysi sieltä suuhunsa ihmisten paskaa itseään, hyi helkkari. Ihanaa, kun on lunta ja Luna tykkää. Huomion määrä on lisääntynyt huimasti ja lenkittäjiäkin on enemmän. Spesiaalia Lunalle. Eilen Lunalle oli melkoinen yllätys, kun Melli sisko pyörähti kylässä. Olipa kiva nähdä!

Kaverukset

Vahtikoira

Luna hakeutuu vauvan lähelle

Kaksi pötkylää

Koiruuksia

Teksti näemmä jäänyt aiemmin julkaisematta...

Otsikko kuulostaa lupaavalta :) Luna on ollut varsin säyseästi, mutta yhden koiruuden se tässä keksi toissa viikonloppuna. J lähti aamusta metsään Lunan kanssa, jossa lenkki oli mennyt varsin hyvin. Yhtäkkiä Luna oli äkännyt jonkun hajun ja lähtenyt lumoutuneena sitä seuraamaan ilman korvia.. ei ollut kuullut "pantaa", "tänne".. yhtään mitään. Koira oli kadonnut metsän siimekseen. J oli hetken odotellut paikallaan ja ajatellut, että Luna tulee kohta takaisin. Hetken päästä oli 150 m (!) päästä kuulunut haukkua ja J oli juossut paikalle. Luna oli piirittänyt siellä hyppien ja haukkuen kahta mastiffia omistajineen. Hui. Oli antautunut kiinni sitten ok ja sieltä matkattu puhumatta autolle hihnassa. Auton luona vielä kerran onnistunut luoksetulo ja kotiin. Voi Luna. Sitä voi välillä ihmetellä, miten on niin suuren suuret korvat ja välillä niin huono kuulo tai lähinnä valikoiva.

Paljon Lunan kanssa ollaan touhuiltu kaikenlaista vähän päivästä riippuen. Kohta alkaa agin kesäkausi olla paketissa ja treenikerrat ovat sujuneet muitta mutkitta. Voi olla vaan ylpeä kuinka hienosti Luna tekee keskittyneesti pitkääkin ja kimuranttia rataa. Enemmän on ohjaaja kädet ja jalat solmussa. Kepit on kesken. Jos ne sais hiottua niin oltais jo hyvällä mallilla. Kontaktit lähinnä puomin alastulo tarvis paljon treeniä. Jossain vaiheessa ois tarkoitus mennä koko perheen voimin hallille. Luna on kyllä niin hienosti agissa messissä ja innoissaan. Haluaa tehdä kaikkensa. Pitäis syksyn mittaan käyttää Luna kuvissa ja toivoa parasta.

Luna 2 v ja aktiivista arkea

Luna juhli lauantaina 26.7 2-vuotissyntymäpäiviään hellesäässä. Käytiin useampaan otteeseen uimassa, leikittiin ja oleiltiin. Iltaruuaksi Luna sai jauheliha-jugurttikakkua, joka upposi kitaan ennätysajassa.

Ennätyshelteet ovat hiljalleen laantuneet ja nyt on ollut n. 20 asteen kelejä. Ollaan päästy paremmin metsäänkin, siitä Luna on ollut erityisen mielissään. Luna kyllä intoa puhkuu ja pomppii tasajalkaa.  Kerran käytiin jo koko konkkaronkan voiminkin joskin mentiin metsäautoteiden ja polkujen pohjia, kun vaunut olivat mukana. Myöhemmin sitten kantorepun kanssa on helpompaa.

Agility on onneksi palannut kesätauoltaan ja jatkunut nyt jo kahden viikon ajan. Treenit ovat menneet loistavasti, Luna pysynyt hienosti kuulolla, kiitänyt raketin lailla ja irtiottopööpöilyjäkään ei ole tehnyt. Muuntautuneet kotiolot lienevät myötävaikuttamassa tähän, että kun saa oikein parasta laatuaikaa, niin tehdään sitten täysillä. Luna kyllä kehittyy hienosti ja on edelleen tosi nopea koira, hermotkin pikkuhiljaa kehittyvät, ettei niin helposti vedä pultteja ja kehkeytä draamaa. Kepit on ohjureilla, muut esteet menee aika hyvin, etenkin kontakteilla hiomista.

Luna on myös hiljalleen kesän mittaan hoikistunut kilon verran ja painaa nyt 14 kg. Osasyynä lienee saukon polskiminen vedessä runsaiden helteiden johdosta. Ruokamäärä on pysynyt kutakuinkin samana, joskin ohjattuja treenejä on ollut vähemmän, niin nameja on voinut saada jonkin verran vähemmän. Aiemmin keväällä Luna söi vähän sekaisin Eukanubaa ja Acanaa, mutta vaihdettiin kesän mittaan kokonaan takaisin Eukanubaan. Molemmat sopivat hyvin ja ravintoainekoostumuskin on aikalailla sama. Eukanuballa suolentoiminta pysyy tosi hyvänä. Ja toki iltaruualla on sitten raaka-aineksia.

Yllättävän hyvin Luna on sopeutunut arkeen ja hyväksynyt, että kääryle on tullut jäädäkseen ja se taitaa ollakin nykyään perheen pomo ja sen tarpeet näyttävät menevän etusijalle. Aina ei juuri silloin uloslähdöstä tulekaan mitään, kun ollaan niin valmisteltu tai touhuilut keskeytyvät, kun pikkuiselle tuleekin nälkä. Jos ollaan koko porukalla, niin mukautuminen on helpompaa, mutta naisporukalla ollessa etenkin uloslähtö on välillä hidasta ja huonosti ennakoitavaa. Siksi J onkin ennen töihin lähtöä käyttänyt Lunan kunnon lenkillä, niin ei suhteen ole kiirettä.

Hihnailu vaunujen kanssa on mennyt ihmeen hyvin. Aluksi yritti vaihtaa välillä puolta vaunujen etukautta, mutta nopsaa tottui. Opettelussa on "Vaihda vasen/oikea", mutta aika hyvin menee kyllä käsiohjauksella. Vaunujen kanssa kävely on kuitenkin kurinalaisempaa ja välillä näkyy orastavaa hepulointia. 

Varmaan siinä on koiralle ihmettelemistä, kun hänellä vinkumiset eivät ole kahteen vuoteen tuottaneet tulosta, mutta kun pieni ihminen vingahtaa, jo heti sännätään häntä palvelemaan :) Hienon rauhallisen uteliaasti Luna suhtautuu pikkuiseen. Kovin huomionkipeä Lunakin välillä on etenkin päivisin, kun J on töissä. Vauvan ollessa kantorepussa tai nukkuessa tehdään Lunan kanssa kivoja juttuja. Lähinnä rauhallisia ja aivotoimintaa vaativia juttuja sisällä. Esim. etsintäleikkiä eri variaatioineen ja pientä tokoilua sekä temppuja. Se on hauska leikki, että viedään ensin yhdessä Lunan kanssa 1-3 napua piiloon. Sitten tehdään joku temppu, luoksetulo, seuraamispätkä tms. välissä ja sitten vapautetaan namille/nameille. Ylipäätään tälläinen "etäpalkka" toimii Lunalle kivasti ja tajuttoman hyvin se muistaa, että mihin ne namit menikään, vaikka ois haastavissakin kohteissa. Sopivasti tällainen puuhastelu väsyttää koiraa.

Luna on kyllä tosi iloinen, kun J tulee kotiin ja hakee huomiota ja välillä on huomionkipeä etenkin sillon, kun J huomioi ja lepertelee vauvalle. Hienosti Luna on oppinut, ettei saa tulla vauvan alustalle lattialla, toki jompi kumpi meistä on vauvan kanssa siinä. Herkästi meinaa yrittää venyttää rajoja laskemalla pään alustalle. Kiinnostuneesti tulee viereen makoilemaan etenkin, jos helistin tai muu kiinnostava otetaan esille. Ja melkoinen linssilude Lunasta on myös kehkeytynyt. Hän toki haluaa samaan kuvaan, jos vauvaakin kuvataan :) Vauvalla on ollut jonkin verran hankaliakin masuvaivoja iltaisin ja Luna kyllä selvästi ahdistuu, jos vauvaa itkettää oikein paljon ja jompi kumpi häntä kantelee. Saattaa vetäytyä omaan pesään ja kuopia sitä, mutta rauhoittuu, kun vauvakin tyyntyy. Aluksi Luna tuntui tekevän enemmän sitä, että menee eteiseen tai omalle paikalle, mutta nyt hakeutuu enemmän luo. Perheenjäsenten kyläillessä ja tutustuessa vauvaan Luna on alkuun ollut ihmeissään, että eikö häntä tultukaan katsomaan, kun vieraatkin ovat kääröstä korostuneen kiinnostuneita. Kyllä hänkin sitten on saanut huomiota on ja on ollut erityisen mielissään :) Hyvää tekee Lunalle tällainen kärsivällisyyden harjoittaminen.

Kokonaisuudessaan on mennyt varsin mukavasti ja, kun on huolehdittu, että Lunan elämä sujuu pitkälti entisillä uomillaan. Luna on aktiivinen koira ja kun saa riittävästi kaipaamaansa toimintaa sekä rauhallista että vauhdikasta, pysyy se varsin tyytyväisenä. Sellaisen hellittelyn, kuten silittelyn ja lattialla yhdessä köllimisen määrä on kyllä vähentynyt. Toisaalta hyväkin, kun näiden hetkien merkitys korostuu ja Luna arvostaa niitä aiempaa enemmän :) Ihana Luna <3

Ylväs Luna kotitalonsa edessä

Iltahelteellä ulkoilmaa haistelemassa

Nyt kuvaat oikeaa kohdetta

Valpas vahtikoiramme

Voi, kun saisi mennä naapuriin

Kaunis Luna

Eteen!

Aina ei tule lelu takaisin, mutta tärkeintä, että Luna saapuu vauhdilla

Luna hihnakävelyllä

Taas mennään

Ja leikitään

Saisko olla sullekin

Tärkeimmät

Ihanasti Luna suhtautuu

Kuvaa minuakin

Sateella ulkona on rajoitetusti tilaa, jos ei halua tassujen kastuvan

Joukolla helpotetaan mahavaivoja

Harvinaista laatuaikaa ja Luna ottaa siitä kaiken irti

Lutra lutra hakee sammakkoa

Vaunulenkillä

Vaunuhihnailun alkeet

Luna kaksi vuotta

Maailman paras koira

Laumamme uusi jäsen

Nopeat kuulumiset, elämä on ollut hektistä viime aikoina, kun saimme 7.7. uuden pienen suloisen jäsenen perheeseemme. Pieni vauva on valloittanut sydämemme ja Luna on ottanut uuden tulokkaan hienosti vastaan. Ensimmäiseksi tuli uteliaana nuuhkimaan ja kävi sitten lepäämään.

Sairaalareissun ajan Luna oli Alman perheen hyvässä huomassa kolmen yön ajan. Eka kerta, kun Luna on molemmista meistä yhtäaikaa erossa yön, vaikka onhan se kohta 2-vuotias :D Etukäteen vähän jännitimme, että mitenköhän pienten lasten kanssa Lunalla menee, kun ei ole pieniin niin tottunut ja tuppaa olemaan niin innokas. Kertoman mukaan oli kuitenkin nopeasti tottunut ja sulautunut joukkoon hyvin. Hieno Luna! Myös Alman kanssa olivat tulleet hyvin juttuun. Lunalla oli kyllä varmasti koiran päivät, kun oli saanut olla vapaana pihalla, oli koirakaveri ja paljon vilinää ympärillä. Uimassakin oli päässyt käymään. Varmasti on ollut mielissään. Olikin reissusta raukean väsynyt pari päivää kotiuduttuaan, toki myös helteet vaikuttavat asiaan :D

Vauvan ihmettelyä on jonkin verran ollut, mutta Lunamaiseen positiiviseen tapaan uteliaasti ja häntää heilutellen. Juurikaan ei vauvaa noteeraa muutoin, mutta jos esimerkiksi itku tulee, saattaa tulla kuulostelemaan. Aamuisin tulee häntä heiluen tervehtimään. Toki sylissä vauvaa pidetään, kun Luna tutustuu. Etenkin S:n huomio ja aika on ollut aikalailla kiinni vauvassa. J on touhuillut enemmän Lunan kanssa. Nyt on pitkään jatkuneet helteet niin enimmäkseen hihnalenkeillä ja vesivilvoitteluilla on menty. Metsään ei ole tohdittu lähteä, kun on ollut niin kuuma, että ei saatais aikaan kuin lämpöhalvaus. Yhtenä vähän viileämpänä iltana J kävi pikku pätkän juoksemassa Lunan kanssa ja Luna oli mielissään. Muutaman kerran yhdessä ollaan päästy jo vaunuilemaan, lenkit ovat sujuneet hyvin.

S on ottanut Lunan kanssa ainoastaan minimuotoista kotitokoilua, joka on sujunut aivan loistavasti. Luna tekee paremmin kuin koskaan ja yrittää aivan kaikkensa, kun huomion määrä muuten on ollut entiseltä pehmoilijalta niin vähäinen. Nyt agi on kesätauolla 3 viikkoa, mutta vois ottaa taas omatoimitreenailumahdollisuuden halliin, niin J pääsisi siellä Lunan kanssa käymään, että saa varmasti riittävästi aktivointia ja virikkeitä.

Luna on kyllä ihana, kun se on niin hienosti sopeutuva ja mukautuva koira tilanteeseen kuin tilanteeseen. Paras <3