Sisarusrakkautta

Viikonloppu on jälleen livahtanut ja taas on sunnuntai. Perjantaina käytiin ulkoilemassa jälleen jo tutuksi käyneessä sadesäässä Valkiaisjärven rannalla tai lähinnä läheisillä kankailla. Hyvä uusi ulkoilupaikka sekin ja varmasti varsinkin kesällä vielä parempi.

Hampaita on tippunut oikein urakalla ja Luna on oikea harvahammas etenkin purukalustonsa etuosasta. Tänään lähti muutama lisähammas, kun Luna pääsi ensimmäistä kertaa tapaamaan Neiti-siskonsa. Tasaväkisiä olivat ja sinnikkäitä molemmat. Hyvä, että välillä joku pistää Lunankin kenttään. Vähän kuulostellen molemmat lähtivät liikkeelle ja välillä meno äityi kunnon rähinäksi. Sisarusrakkautta ylimmillään. Pyörähdettiin myös agilitykisoissa. Kumpikaan meistä ei aiemmin ollut livenä agilityä nähnyt. Nähtiin Lunan emon vauhdikasta menoa. Täytyy sanoa, että haastava ja mielenkiintoinen laji. Voisi sopia mahdollisesti meidän monsterille sitten tulevaisuudessa. Ainakin saisi tuo duracell siinä energiaa purettua.

Ilta onkin sujunut seesteisesti päivän aktiviteettien jälkeen. Iltaulkoilut ja pikkuharjoitteet ovat sujuneet mukavasti ja korvatkin ovat olleet tallella.

Paini alkakoon

Sisarusrakkautta ylimmillään

Se kähveltää mun lelutkin..

Vuoroin Neitikin alakynnessä

Miten se taas näin pääsi käymään..

' Rauha'  laskeutuu

Hei, olen Luna!

 Olen muuttumassa jyrsijäksi..

Uusia ulottuvuuksia

Eilen Luna pääsi ensimmäistä kertaa hyppäämään sohvalle, ei siihen siis kauaa mennyt. Tapahtumaa edeltävästi yritti vaatia huomiota ja muutaman kerran hyppäsi sohvaa vasten S:n siinä istuessa. Sitten yllättäen kepeästi hypähti sohvalle, josta se palautettiin nopeasti neutraalisti maan pinnalle. Yritti kyllä vielä uudelleenkin, mutta ennen läpimurtoa S siirsi Lunan hetkeksi jäähylle pentuportin taakse. Muutenkin Luna on havainnut viime päivinä mahdollisuutensa ja ajoittain havainnut saavansa erinäisiä tavaroita sohvalta, matalalta pöydältä jne. Eilen sohvalta lähtivät lankakerä ja keskeneräinen kudelma. Muutenkin eilen Luna oli vähän kokeilumielellä monen asian suhteen. Eilen hihnailut uudessa ympäristössä menivät hyvin. Nähtiin myös arviolta samaa ikäluokkaa oleva pemupentu. Innokkaasti tapittivat hännät heiluen toisiaan. Luna ei haukkunut ja taisi tunnistaa kaltaisekseen.

Viime aikoina on Lunan puruinto ollut kovempi, kun hampaita on lähtenyt jo lukuisia. Puruluita ja muuta järsittävää on mennyt enemmän. Selvästi se tykkää etenkin viileistä purtavista, kuten jääpaloista.. varmaan rauhoittavat kutiavia ikeniä. Irtaimistoon ei ole ainakaan toistaiseksi kajonnut :)

Tänään ulkoilimme Hiukkavaarassa, jossa aiemmin ei oltu käytykään. Siellä oli paljon suht tasaista mäntykangasta ja polkuja. Jälleen oli nuhjuinen keli, mutta onneksi  ei satanut. Luna oli tosi innoissaan tutkimassa uutta ympäristöä ja oli kaikinpuolin onnistunut reissu. Meillä oli pallo mukana, sillä leikittiin ja heiteltiin. Luoksetuloa harjoiteltiin ja se sujui säpäkästi. Mietittiinkin, että sama vaan vielä enemmän mennä lähimetsiä hieman kauemmas, niin saadaan vaihtelua. Varsinkin nyt metsässä liikkuminen on vielä helppoa, kun ei ole yhtään luntakaan. Alla pari heikkolaatuista kännykkäräpsyä tältä päivältä.. Ei oikein kamera pysy Lunan vauhdissa.

Luna tuo palloa

Niin hyvä aarre, ettei aina tiedä toisko vai pitäiskö..

Tarinoita arjesta

Eilen kävimme ulkoilemassa Hiirosen suunnalla. Luna sai juosta vapaana metsässä, jossa seuraaminen sujui aika kivasti. Läheiseltä pururadalta kuuluva sauvakävelijöiden keppien kopina meinasi tosin olla superkiinnostavaa. Lisäksi harjoittelimme samalla reissulla hihnailua. Hihnakävely sujuu vaihtelevalla menestyksellä. Ajoittain suht häiriöttömässä ympäristössä se sujuu mallikkaasti, mutta häiriöiden lisääntyessä opit vielä unohtuvat. Tarvitaan siis lisää harjoitusta ja häiriöitä sopivassa suhteessa. Koko ajan ollaan menty parempaan suuntaan.

Välillä ohitukset sujuvat kohtuullisen hyvin ja lelulla saa parhaiten Lunan huomion kiinnitettyä itseensä. Hyvin menneestä ohituksesta saa hetken pitää lelua itsellään. Mielissään juoksee ylpeänä lelu suussa. Niin hyvät hoksottimet tosin Lunalla on, että saa itse olla säpäkkänä ehtiäkseen havaita kiinnostavat asiat ennen Lunaa. Etenkin koiria nähdessään tai haistaessaan usein haukkuu. Vaikuttaa, että haukku on enemmän tiedotusta näkyvistä tai näkymättömistä tai vaatimusta päästä tutustumaan kuin pelkoa.

Viime aikoina yöt ovat muuten menneet hyvin ja Luna ei ole heräillyt. Viime yö oli luksus, kun Luna heräsi vasta vartin yli seitsemän. Aamutarpeiden jälkeen sisälle tultua Luna jatkoi uniaan viltillä tunnin verran S:n torkkuessa sohvalla. Ruoka-aikakin meni vähän huti. Luna herätti S:n nousemalla vasten sohvan reunaa ja nuolemalla naamaa. Ei kovin sallittu, mutta äärimmäisen tehokas herätystapa, johon oli vaikea olla reagoimatta.

Aamuruoan jälkeen lähdimme metsäreissulle. Melkein heti Luna juoksi metsän laitaan polun reunustalle. S jatkoi matkaansa. Yleensä Luna kipittää perässä, mutta tällä kertaa intensiivisesti tonki maasta jotain, joten S meni katsomaan. Luna olikin löytänyt saaliikseen ihanaa tuoretta haisevaa ihmispaskaa, jota tohkeissaan söi. Hyi saakutti. Koirilla on melkoiset herkut. Ei paljon kehoitukset luopua aarteestaan auttanut. S avasi Lunan suun, jotta se pykeltäisi tavarat ulos. Sillä seurauksella, että omistajankin sormiinkin tarttui sitä itseään. Ei ollut kaukana, että aamupalat ois nousseet ylös, kun piti siellä yökkiä. No, loppureissu tämän episodin jälkeen meni kivasti ja kotiin tullessa S pesi ja desinfioi kätensä muutamaan otteeseen ja huuhdeltiinpa vähän Lunankin kirsua henkisen hyvinvoinnin turvaksi, vaikkei siitä mitään todellista hyötyä olekaan.

Tänään J:n kaveri kävi kyläilemässä. Alkuun kuulimme jälleen vaativaa haukkua, mutta pienen jäähyn jälkeen tutustuminen sujui oikein mallikkaasti rauhassa. Illalla kävimme vielä kirjastoreissulla vähän hihnailemassa kaupunkiympäristössä. Hieman myös muita perusjuttuja tänään harjoiteltiin. Mitään isompaa uutta ei olla viime päivinä harjoiteltu. Tänään esimerkiksi vahvistettiin erityisesti ihan peruskontaktiharjoituksia. Hissimatkat on muuten myös hyviä kontaktin hiomiseen.

Luna muuten nuolee innoissaan kosteita jalkoja suihkusta tulon jälkeen. Erityisen herkulliset jalat tai kädet ovat rasvauksen jälkeen. Pitää heti aseistautua pukemalla sukat jalkaan.

Hauska viikonloppu

Viikonloppu on mennä hujahtanut nopeasti jälleen kotioloissa. Mieluisia vieraita on käynyt kyläilemässä. Heitä Luna on meinannut koittaa välillä vaativalla haukulla pomottaa. Yksi päivä S:n ja Lunan tullessa ulkoilemasta, J sattui syömään sohvalla viiliä. Luna vauhdeissaan ja nälkäisenä mennä hyppäsi suoraan matalalle sohvalle tai pikemminkin suoraan J:n syliin. Se oli itsekin hämillään uudesta sijainnistaan ja avautuneista mahdollisuuksistaan. J siirsi Lunan eleettömästi lattialle. Tämän jälkeen se on uusinut tempun pariin otteeseen, mutta korkeammalle sohvalle ei ole vielä kovin yrittänyt hyppiä. Naapureille ja etenkin naapureiden koirille haukkuu rapussa kohdatessaan ajoittain aikalailla ja pyrkii kovasti päästä tervehtimään. Ajoittain ohitukset etenkin lelun avustuksella sujuvat, parhaiten toki niiden ihmisten suhteen, jotka eivät kiinnitä isompaa huomiota koko otukseen. Monet kuitenkin höpöttelevät pennulle ja tämä on toki ikävää etenkin jos Luna haukkuu ja saa näin palkinnon älämölöstään.

Tänään meillä oli soramontuilla mukava pentutapaaminen, jossa oli yhteensä neljä koiraa: kolme cardia ja yksi göötti. Enimmäkseen Luna hengaili tuttuun tapaan siskonsa kanssa, mutta malttoi välillä tutustella myös muihin uusiin kavereihin. Montut olivat huippupaikka koirien treffailuun, siellä saivat juosta ja painia. Sää on jälleen ollut ikävän nuhjuinen, harmaata ja sateista lienee paras kuvaus. Luna oli melko rapainen kurassa kieriskelyn jälkeen, mutta turkki oli yllätykseksemme aikalailla itsestään puhdistuva ja jouduttiin pesemään vain tassut ja mahan alus. Pesusta lämpimällä vedellä näytti tykkäävän, kun ei ollut neidillä kiire mihinkään. Pitkään aikaan ei olla jouduttu edes tassupesuja tekemään. Lähinnä vain pyyhkeellä kuivailtu ja siitä Luna jo tykkää vanhastaan. Kamerakin on unohtunut pois matkasta, mutta ehkä tulevalla viikolla taas aktivoidumme kuvienkin suhteen. Nyt jatkamme sunnuntai-illan lepäilyä.

Mittarissa 4 kuukautta

Eilen Luna täytti neljä kuukautta. Yhteiselämän ensimmäiset kaksi kuukautta ovat kuluneet todella nopeasti. Alkuun suuri osa ajasta ja energiasta kului perusjuttuihin ja arjen sujumiseen, kun niin moni asia oli uutta. Ollaan tutusteltu toisiimme ja päivä päivältä on oppinut paremmin ymmärtämään ja tulkitsemaan Lunaa. Näin myös takuulla toisinpäin. Aiemmat ajatukset luonteesta ovat pääosin vahvistuneet. Seuraavassa sanoja, jotka tulevat mieleen Lunasta:

Luna on:
- Rakas
- Ihana
- Aktiivinen ja touhukas
- Älykäs ja nopea oppimaan
- Energinen
- Aina valmis toimintaan
- Rohkea ja ennakkoluuloton
- Vikkelä
- Luonteikas
- Kaunis ja hellyyttävä
- Päivän piristys
- Tarkkaavainen ihmettelijä
- Välillä rasittava ja haasteita antava
- Omapäinen
- Rajoja testaileva ja ajoittain pomottelua yrittelevä
- Haukkuherkkä
- Muistaa ilmaista tyytymättömyytensä, onneksi myös tyytyväisyytensä

Luna on siis osoittanut olevansa monipuolinen paketti. Saa nähdä, mitä tästä vielä kehkeytyy.. Pääosin arki sujuu leppoisasti, mutta päivittäin on myös ei-niin-sointuisia hetkiä. Tämä kuuluu asiaan ja murrosikää tässä odottelemme.

Mitä olemme opetelleet?

- Kontaktia
- Luoksetuloa
- Leimautumista
- Sosiaalistumista ihmisten ja koirien kanssa
- Sisäsiisteyttä, tarpeiden tekemistä pyynnöstä
- Rauhoittumista
- Odottamista
- Hihnakävelyä, pantaan ja hihnaan tutustumista, nutun pukemista ja riisumista
- Käsittelyä ja erilaisia toimenpiteitä (kynsien leikkaus, korvien teippaus, harjaus, tassupesut)
- Sitä, miten käyttäydytään ihmisten kanssa (hyppimällä, puremalla ja haukkumalla ei saa huomiota)
- Autoilua
- Yksinoloa
- Irtiolemista, lähelle tuloa ja seuraamista
- Tervehtimistä ja ohittamista
- Ruuan ansaitsemista ja odottamista
- Ovista kulkemista, luvan pyytämistä katsekontaktilla
- Sivulla oloa ja kontaktia, hieman seuraamista
- Maahanmenoa, kierimistä, hieman istumista (Luna yleensä istuu joka tapauksessa)
- Makupalalla johdattelua
- Pallon hakemista ja yhdessä leikkimistä
- Etsimistä
- Paljon eri paikkoihin tutustumista (pihapiiri, erilaiset metsät, kaupunkiympäristö, puisto, ranta, hiekka, suo, maaseutu, silta, sisätilat, eläinlääkäriasema, parkkipaikka, tie, hissi, portaat kantaen yksittäisiä portaita lukuunottamatta)
- Nähty monenlaista ohikulkijaa ja ilmestystä (autot, junat, lentokone)

Sanoja, joita Luna tunnistaa
- Luna
- Tänne
- Odota
- Käy pissalla
- Maahan
- Hyvä/hienosti
- Hae pallo
- Mennään / liikkuu

Missä on erityistä petrattavaa?
--> kaikissa edellämainituissa rutkasti harjoittelua vaativaa, päällimmäisiä arkipäivän harjoittelukohteita:
- Luoksetulo ja kontakti etenkin haastavammissa ympäristöissä
- Vastaantulijoiden ohittaminen (ilman haukkumista)
- Odottaminen
- Rauhoittuminen
- Yksinolo

Mitä toiveita jatkoon?
- Viettää mukavia hetkiä Lunan kanssa
- Uskallus kokeilla uusia juttuja pikkuhiljaa harjoituksia vaikeuttaen
- Oma harjaantuminen siihen, miten asiat kannattaisi opettaa

Luna on tuonut tullessaan paljon sisältöä elämään :D Karvaisen perheenjäsenen myötä ei ole enää ollut puute ylimääräisestä vapaa-ajasta. Pitkään aikaan ei ole tullut yhtä paljon ja yhtä usein ulkoiltua. Kyllä tämä vaivannäköä toki vaatii, mutta kaikki on ollut sen arvoista ja paljon enemmän. Luna on päivän piristys ja saa hyvälle tuulelle.

Rakas Luna 4 kuukautta

Alkaa väsy painaa..

Ja pian simahdus, corgitaljamme

Aurinko nousee

Ulkoilupäivä

Tänään oli pitkästä aikaa mainio ilma ulkoilla, kun aurinko näyttäytyi heti aamusta. Iltapäivällä S:n veli kävi pitkästä aikaa kyläilemässä ja oli Lunalle mieluinen vieras, jonka syliin piti oikein änkeytyä tutustelun päätteeksi nukkumaan (lattialla siis).  Alla muutamia kuvia tältä päivältä.

Marjastamassa

Kuono lytyssä jään kimpussa

Pörriäinen ampiaisasussaan

Luna tutkimassa jäätynyttä rapakkoa

Varovainen yritys nyhtää heinää jään läpi

Aina valmiina

Sirpaleita ja metsästysviettiä

Viikonloppu sujui kotona rentoutuen ja tavallisten askareiden parissa. Eilen Luna tuhosi vahingossa ensimmäisen kerran kodin irtaimistoa, kun juoksi keittiönpöydän ali ja samalla reitillä sattui olemaan kannettavan laturinjohto, joka liikahtaessaan pudotti pöydältä juomalasin. Lasi särkyi ja J sämähti paikalle pelastamaan Lunan lasinsiruilta. Sen verran Luna taisi tapahtumaketjusta säikähtää, että kiltisti katseli siivousoperaation loppuun pentuportin takaa. Onneksi säikähdyksellä selvittiin.

Se on kyllä ollut ylipäätään positiivinen yllätys, että kuinka vähän Luna on kajonnut meidän tavaroihin. Likaiset sukat ovat edelleen ajoittainen intohimo, mutta sekin on lieventymään päin ja aika hyvin luopuu ei-sallituista-tavaroista välinpitämättömällä "äp" toteamisella. Ajattamisleikkejäkään ei ole enää ollut ehkä osin oveluudestamme johtuen. Enimmäkseen leikkii omilla leluillaan. Yleinen huomio on, että mitä halvempi lelu, sitä parempi se tavallisemmin on. Parhaimpia ovat erilaiset pahviviritykset, kolisevat muovitavarat, kestolelu tennispallosukka sekä kongi. Tennispallosukkaa saa välillä heitettyä jopa metrin ilmaan ja sitä on mukava riuhtoa ja ravistella.

Tänään ulkoilureissulla tuli huomattua, että metsästysviettiä ei Lunalla ainakaan (onneksi) suuremmin ole. Lintu lensi läheiseen ikkunaan ja putosi maahan. Mehevä paisti pötkötteli tajuttomana muutaman metrin päässä ja J kävi tarkistamassakin linnun kunnon läheltä. Lunaa ei asia kiinnostanut. Samalla reissulla ihmettelimme myös oravaa, joka ei halunnut tulla tutustumaan. Myös pikkulintujen, varisten ja kesyjen sorsien puuhia ollaan välillä seurailtu kiinnostuneina rauhassa ja hiljaa. Ainakin sorsien erikoinen kwaak-äänelty hämmästytti Lunaa suuresti.

Tennispallosukka saa kyytiä

Hyökkäysvalmiudessa

Vesipullosta iltaviihdettä pitkäksi aikaa

Hetken ehtii levähtää

Kongin tyhjennystä

Illalla Oulujoen rannassa, huomaa tunnollinen kakkapussin kuljettaja.

Kohtaamisia

Huh, kun aika juoksee, kun koira on tullut taloon. Ensi viikolla Luna on ollut seuranamme jo 2 kuukauden ajan ja samalla täyttää 4 kuukautta. Lumet sulivat ja ollut melko 'lämmintä', joten ollaan painotettu vapaana ulkoiluun sisällä oleilun lomassa. Viime viikolla nähtiin Melliä, Elmeriä ja ihmiskavereita. Käytiin muun muassa ulkoilemassa S:n kaverin ja hänen vauvansa kanssa. Luna ei ollut lastenvaunuista moksiskaan. Ulkoiltiin mäntykankaalla, jossa kulkee myös hiihtoladun pohja. Lumenrippeillä yllätykseksemme nähtiin muutama hiihtäjä, joihin Luna reagoi kiinnostuneesti haukkumalla.

Yksinoloa ollaan järjestelty lähes päivittäin, noin tunnin - parin pätkiä kerrallaan. Ollaan oltu yllättyneitä, kuinka hienosti ne ovat menneet ainakin toistaiseksi ja nauhoituksiin on tallentunut vain ajoittain hetkellistä haukkua ja kitinää korkeintaan 5-6 minuutin ajalta, tullessa on ollut nukkumassa tai lepäilemässä. Harjoitukset ovat menneet aika hyvin myös silloin, kun Luna on jäänyt kotiin kohtuullisen virkeänä ollessaan. Yhdellä kertaa säikähdettiin, kun tuli ennätys 26 nauhoitusta! Onneksi näistä lähes kaikki olivat jotain puuhailun ääniä, kuten pahvilaatikon repimistä ja petinsä raahaamista.

Nyt alkuviikosta madotettiin ja ensi viikolla on 4-tehoste- ja rabiesrokotus edessä. Madotuslääkkeet maistuivat jälleen erinomaisesti sekoitettuna pieneen könttiin jauhelihaa. Onneksi Luna on ihan älyttömän motivoitunut ruuan perään.

Tällä viikolla jälleen ollaan saatu todeta, että vapaalla jalalla on monenlaista kulkijaa. Keskiviikkona J koki toistaiseksi ikimuistoisimman ulkoilutustapahtuman, kun lähiympyröissä tassutellessa vastaan tuli keski-ikäinen nainen koiransa kanssa vastaan. Ohitus oli jo hyvää vauhtia onnistumassa. Nainen kuitenkin rupesi huutelemaan, että onko se vielä pentu. Johon J vastasi, että on ja emme tervehdi vieraita koiria. Nainen tunkeili estelyistä huolimatta viiden metrin päähän. J pysyi kannassaan ja nainen veti naamalleen happaman ilmeen ja totesi, että olen tullut sen koiran reviirille ja tällä piskillä on oikeus nuuskia sen reviirille tulevia koiria, koska on lähitalon arkkimatriarkka. No, tässä vaiheessa J:n silmät taisivat pyörähtää pari kertaa ja J alkoi nauraa naiselle ja tuumasi, ettei tuo kyllä nyt hirveästi vakuuta minua ja poistui Lunan kanssa paikalta. On se kyllä ihmeellistä miten joidenkin ihmisten mielestä pitäisi muuttaa käyttäytymistä, koska sattuu olemaan pentu mukana. Ollaan menty saman talon ohi viimeisen neljän vuoden aikana varmaan ainakin 1000 kertaa, eikä vielä aiemmin ole tarvinnut tervehtiä Arkkimatriarkkaa. 

Keskiviikkona Luna pääsi käymään eläinlääkäriaseman järjestämässä pentukerhossa. Siellähän meno oli melkoisen riehakasta. Luna pääsi/joutui isojen koirien ryhmään, koska se näytti niin reippaalta ja 'villiltä'. Miten ihmeessä muka meidän Lunako villi..... Aivan ihme höpötystä :  ) Tapaamisessa oli mukana myös Lunan sisko Melli, jonka kanssa Luna halusi etupäässä leikkiä. Välillä tutustui myös muihin pentuihin ja osasi olla tosi nätisti. Pörheää chow chow:ta Luna katseli ja nuuhki erikoista ilmestystä. Suurin osa pennuista oli kutakuinkin samaa kokoluokkaa Lunan kanssa. Paikalle tosin sattui myös kaksi aika isohkoa ja villiä pentua, jotka jatkuvasti tuntuivat alistavan pienempiään ja siinä saikin välillä olla välissä. Tapahtuma oli pienessä sisätilassa, mikä toi oman haasteensa. Ensi viikolla on edessä toinen pentutapaaminen. Hyvää on se, että näin pennut näkevät erilaisia pentuja ja oppivat lisää koirien välisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Parina yönä Luna on nukkunut koko yön, eikä ole vinkunut tai haukkunut. Herännyt kuitenkin viiden aikaa pissahätään. Toivottavasti sama trendi jatkuu enenevästi. Pieniä juttuja ollaan harjoiteltu entisten lisäksi. S:n kanssa ollaan harjoiteltu hieman sivulla oloa ja siinä kontaktointia, yhden askeleen verran seuraamista, maahan menoa jne. Jonkin verran pallon hakemista ollaan tehty lähinnä sillä ajatuksella, että tavaroilla voi leikkiä ihmisen kanssa muutoinkin kuin repimällä, eikä kaikkea tarvitse aina omia. J on harjoitellut Lunan kanssa kierähtämistä ja pikkuhiljaa kaveri alkaa tajuamaan jutun ytimen.

Tänään illalla käytiin kavereiden luona ja Luna sai jahdata ja leikkiä Elmerin kanssa koko sydämensä kyllyydestä kylmän kirpeässä säässä. Tapaaminen meni oikein mallikkaasti ja Elmerikin innostui nätisti leikkimään. Ulkoilun jälkeen käytiin vielä sisällä kyläilemässä, jossa Luna oli vähän turhan tungetteleva Elmerin reviirillä. Kiva oli päästä tutustumaan uuteen ympäristöön ja Luna sai päivän rapsutuskiintiönsä täyteen. :) Hihnakävelyssä on tapahtunut hieman takapakkia etenkin vähän vieraammassa ympäristössä ja tänään ollaan muisteltu, että miten se nyt menikään. Onneksi se sieltä taas löytyi.

Lunan korvat tuntuvat toimivan jonkinlaisena vireystilan mittarina. Korvien sojottaessa pystyssä virtaa tuntuu pursuavan ulos täydellä teholla. Toisen korvan ollessa notkolla on selvästi herätty vasta ja nälkäkin alkaa olla. Molempien korvien lepsuttaessa on todellakin virta loppunut tyystin toverilta. Korvat ovat olleet ainakin viimeiset kolme päivää hienosti pystyssä ilman mitään apuja.

Illan hämyssä

Tyypillinen nukkuma-asento, huomaa sohva jalkatukena

Luna on kasvanut kovasti

Tiivis katse

Ihastuttava