Kotitreeniä

Kulunut viikko on jatkunut pitkälle edeltäjiensä kaltaisena. Ollaan juostu metsässä, kun ilmat ovat suosineet sekä tehty hihnalenkkejä. Eli aivan perinteistä. Lenkkeilyn lomassa viime päivinä on harjoiteltu vähän seisomista ja ravaamista ensi viikonlopun näyttelyä ajatellen. Näyttelyharkat sujuvat erittäin vaihtelevalla menestyksellä. Lyhyitä mukavia harjoituksia ollaan tehty, jotta touhu pysyy kivana. Vaikkakin näyttelyissä odottelua ja seisoskelua tuleekin pitkinä toveina. Eilen käytiin myös hallitalkoissa, joissa osaanotto oli vähäinen suhteessa seuran jäsenien määrään. Pikaisen laskelman perusteella korkeintaan 0,03 % eli paikalla oli 10 henkeä. No tulipahan talkoiltua ja hyvää saatiin aikaan.

Lyhyitä pätkiä ollaan myös tokoiltu. Edelleen aivan perusjuttuja, sivulle tulon käsiapua on koetettu häivyttää, sitäkin vaihtelevalla onnistumisprosentilla. Seuraamisen harjoittelua ollaan jatkettu. Tämän seurauksena Luna etenkin aamukävelyllä näyttää osaamistaan ja köpöttelee seuraten paljon. Kiva, kun Luna itse niin hienosti mielissään sitä tarjoaa ja vieläpä pääosin hyvässä paikassa. Ja on tullut kyllä palkannut siitä, jos sujuu kivasti oikeapaikkaisesti ja tukenut näin sitä. Toisaalta kolikon kääntöpuoli on se, eihän se kuitenkaan ole liikkeenomaista seuraamista ja täytyy vähän toppuutella, ettei ihan kyllästyisi tuohon seuraamiseen. Luoksetulot ovat vauhdikkaita, sivulletulona ei ole sitä tullut juuri tehtyä. Paikkamakuuta kannattaisi harjoitella enemmän. Liikkeestä seisomista ja maahanmenoa ollaan otettu alkeisharjoituksina hupailuna väliin.

Alla vielä kuvia leppoisasta sunnuntai päivästä, joskaan metsään kamera ei tullut mukaan.

Luna rentoutuu

Luna vahtaa hevostokoa

Söpöliini

Hiljaiseloa

Pari viime viikkoa on mennyt hujauksessa töiden aloittamisen, ulkoilun ja kotioleilun merkeissä. Luna on ollut pääasiassa muutaman tunnin päivässä yksin. J:llä alkaa usein myöhemmin työt, joten aamuisin ehtii tehdä kunnon ulkoilut. Töiden jälkeen ollaan tehty yleensä kaksi lenkkiä: toinen hihnassa yleensä joen vartta pitkin ja toinen vapaana metsässä tai pururadalla. Ollaan etsitty uusia paikkoja, joista osa on osoittautunut oikein hyviksi ja käyty niissä sitten useammin. Myös juoksulenkkeilyä ollaan hieman harjoiteltu viileämmillä keleillä. Pääosin Luna on pysynyt mukavasti kuulolla ja se kyllä tosissaan nauttii metsässä menosta - kukapa ei. Sinne saa kyllä viimeiset energiat purettua. Nyt yksinolojen lisäännyttyä huomaa kyllä, että Luna on vielä aiempaa enemmän mielissään menossa mukana ja kontakti pysyy paremmin. Metsän antimista etenkin mustikat ovat Lunan mieleen. Myös vadelmat maistuvat, jos kohdalle sattuu. Puolukatkin paremman puutteessa. Tosiaan välillä jos joku tyyppi tulee metsässä aivan "puskista" ja Luna huomaa kulkijan ensin, reaktiona on yleensä haukkuminen. Hyvää on se, että Luna tulee sitten kutsusta takaisin.

Hieno juttu on se, että S sai varmistettua tokoryhmäpaikan Lunan kanssa. Ohjattua treenailua on siis syyskuun alusta alkaen luvassa kahtena iltana viikossa. Onneksi toko ja agility eivät sattuneet samalle illalle. Agilityä on siis luvassa maanantaisin ja tokoa torstaisin. Ensi viikonloppuna meillä on hallitalkoilua ja suunnitelmissa on mennä talkoilemaan myös agilitykisoihin joku viikonloppu. Ihan hyvä, että on nyt tullut vähän kesätaukoilua harjoitteluun. Kotona ollaan harjoiteltu pikkujuttuja, mutta kiva päästä ohjattuihin ryhmiin, niin saa uutta näkökulmaa ja johdonmukaisuutta kotinyhväilyyn. Samalla Luna saa uudenlaista virikettä ja saadaan kanavoitua tuota nuorta energiaa toivottuihin uomiin. Ja häiriöharjoittelu tulee kyllä meille tarpeeseen! Siispä syyskuuta odotellessa..

Kevennettyä paluuta arkeen..

Edit: Huomattiin, että tekstistä on jäänyt otsikko ja loppu jostain kumman syystä pois, joten lisäilläämpä ne nyt.

Lomat on vietelty ja tällä viikolla on ollut paluu arkeen töiden merkeissä joskin aika kevennetysti. Näin on hyvin saatu totuteltua Lunaa taas yksinoloon pienissä erissä. Hyvin on mennyt ja taitaapi Luna etupäässä nukkua, kun saa laatuaikaa itselleen. Jotain purtavaa tai kongi ollaan jätetty, jotta puruhalujen yllättäessä huomio keskittyy niihin, eikä kodin irtaimistoon.

Loppuviikosta S:n veli kävi kyläilemässä meillä ja Luna tunnisti tulijan jo pihalla kaukaa tien toiselta puolelta, vaikkei ollut tervehdittykään. Siinä oli riemussa pitelemistä, itsehillinnässä olisi jossain tilanteissa vielä rutkasti kehitettävää :) Luna taitanee muistaa vielä yökyläreissun S:n veljen luo, jossa paljon rapsutuksia ja iltaruuaksi putkiluun järsittäväksi. Yöllä Luna muisti myös viihdyttää vierastamme, kun aamuyöllä oli yrittänyt pyrkiä viereen toistamiseen sohvalle nukkumaan. Kaiken se kokeilee - ihan varmasti. Kun kissat ovat poissa, yksi hiiri hyppii pöydällä.

Viikonloppuna S kävi talkoilemassa tokokisoissa ja sunnuntaina käytiin seuran palaverissa kuuntelemassa ajankohtaisia asioita. Kävipä niin onnekkaasti, että Luna pääsi J:n kanssa agilityryhmään, joka starttaa syyskuun alusta ja kestää aina kevääseen asti. Mahtava juttu! Ryhmässä näytti olevan myös toinen cardi Tokoryhmiin haku ei ole vielä alkanut.

Paljon ollaan lomalla ulkoiltu. Aamupäivisin ollaan tehty etupäässä hihnalenkkejä ja iltapäivisin sekä iltaisin ulkoiltu vapaammin luonnon helmassa. Alkuviikosta löydettiin uusi hyvä ulkoilupaikka, jossa on pururata ja paljon hyväkulkuista metsää sekä polkuja. Siellä ollaan käyty nyt useampaan otteeseen. Muitakin liikkujia paikassa näkyy, mutta tuleepahan samalla harjoiteltua hallintaa. Yksi kerta Luna säntäsikin erään ohi hurauttavan maastopyöräilijän perään, mutta kääntyi kuitenkin takaisin ja tuli luo. Hyvä niin. Kauempaa kulkevat lenkkeilijät saavat mennä menojaan ja jopa yhden koiran nähdessään päätti pysytellä meidän luona. Löysipä Luna myös metsästä siilin. Ihmeteltiin, että mitä se niin tohkeissaan nuuhkii. Ei käynyt kuinkaan kummallekaan kohtaamisessa, onneksi ei ollut kyy. Siili toki varmasti koki elämänsä järkytyksen, kun innokas karvakuono tuli sitä nuuhkimaan.

Näkemys koiran tarkoituksesta

Hienoja ajatuksia löytyy joskus fb:stäkin.

Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin kerran tutkimaan erästä Irlanninsusikoiraa.

Koiran omistajat, pariskunta ja heidän 6-vuotias poikansa, olivat kaikki hyvin kiintyneitä lemmikkiinsä.

Tutkittuani koiran totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin perheelle, että en voinut tarjota tälle vanhalle ja rakastetulle koiralle mitään muuta kuin eutanasian. Koira voitaisiin saattaa viimeiselle matkalleen heillä kotona, turvallisesti, omien ihmisten ympäröimänä.

Seuraavana päivänä, kun menin nukuttamaan koiraa, tunsin tutun kuristavan tunteen kurkussani. Pikkupoika vaikutti rauhalliselta silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa. Muutamassa minuutissa koiravanhus nukahti rauhallisesti viimeiseen uneen.
Istuimme hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta, että eläimet elävät paljon lyhyemmän ajan kuin ihmiset. Silloin poika sanoi: "Minä tiedän miksi".

Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan. Se, mitä hän sanoi seuraavaksi, hätkähdytti minua. En ollut koskaan kuullut yhtä lohduttavaa selitystä. Poika jatkoi: "Ihmiset syntyvät siksi, että he oppisivat, miten eletään hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisille. Mutta koiratpa osaavat jo tämän. Siksi niiden ei tarvitse elää niin pitkään."

Illalla laadin listan siitä, mitä ihmiset voivat oppia koiralta:

• Kun rakkaasi tulevat kotiin, mene aina iloisena tervehtimään
• Älä koskaan kieltäydy huviajelusta
• Kokemus raikkaasta ilmasta ja tuulesta kasvoillasi on silkkaa hurmiota
• Ota nokosia
• Venyttele ennen ylösnousua
• Juokse, telmi ja leiki päivittäin
• Hae huomiota ja anna ihmisten koskettaa sinua
• Vältä puremista silloin kun pelkkä murahdus riittää
• Lämpiminä päivinä pysähdy makailemaan pehmeällä nurmella
• Kuumina päivinä juo runsaasti vettä ja lepäile varjoisan puun katveessa
• Kun olet onnellinen, tanssi ympäriinsä ja heiluta koko kehoasi
• Riemuitse pitkän kävelyn tuottamasta ilosta
• Ole uskollinen
• Älä koskaan teeskentele olevasi jotain muuta kuin mitä olet
• Jos jokin tarvitsemasi on haudattu syvälle, kaiva kunnes löydät sen
• Jos jollakulla on huono päivä, ole hiljaa lähellä ja nyhjäise hellävaraisesti
• NAUTI JOKAISEN PÄIVÄN JOKAISESTA HETKESTÄ!