Hyvää mieltä

Juuri kotiuduimme pentukerhosta, jossa oli neljäs kerta. Oli mukavaa ja kaikinpuolin jäi hyvä mieli. Edistystä on taas paljon tapahtunut. Edeltävästi käytiin kävelemässä vajaa puolituntinen hallin lähistöllä ja päästelemässä enimmät höyryt pois. Luna tietää jo selvästi paikan ja ylivirittyy herkästi. Alku oli taas vauhdikasta ja näytti, että mitäköhän tästä tulee, kun Luna oli niin ylikierroksilla. Luna kyllä piippaa, ääntelee, vetää ja on rauhaton etenkin alkuun, mutta huomattavasti tämä on kerta kerralta vähentynyt ja haukkua ei tällä kertaa tainnut juuri ollenkaan. Sitten, kun ruvettiin taas yhdessä puuhailemaan ja fokusoitiin tekeminen johonkin muuhun toimintaan, niin sujui oikein hienosti.

Eka puolituntinen harjoiteltiin tokoa. Tehtiin hetki ohitusharjoituksia ja käveltiin tilassa, lelulla ohitukset sujuivat mukavasti. Sitten harjoiteltiin rivissä olemista ja oltiin siis huomattavasti lähempänä muita koiria kuin aiemmin, kiinni toki. Harjoiteltiin siinä kontaktia, istumista, maahanmenoa ja perusasentoa sekä seuraamista eri variaatioin, opettajakin häiriöi ja tömisteli tilassa samalla. Paikoin tämä sujui mukavasti ja välillä taas keskittyminen ymmärrettävästi herpaantui. Kaikista huipuin juttu oli se, kun harjoiteltiin luoksetuloa koko koirarivin vierestä ja Luna tuli tosi vauhdikkaasti joka kerta, eikä ollut aikeissakaan karata muiden koirien luo. Voi, että mieltä lämmitti. Nameina oli tänään tehtyjä jauheliha-kananmunapihvejä, jotka näyttivät maistuvan.

Loppupuolisko tutusteltiin rastityyppisesti agilityesteisiin. Tämä oli hyvä, niin kaikilla oli koko ajan jotain mukavaa puuhastelua. Uutena esteenä tuli keinu, joka meni aluksi meni oikeinkin vauhdikkaasti, kun opettaja laski keinun hitaasti alas. Kun keinu seuraavalla kerralla hieman rämähti, niin Luna tuli hieman varauksella seuraavalla kerralla keinun loppupäähän. Tuli kuitenkin häntä pystyssä ja mielellään nousi keinulle, eikä ainakaan suuremmin pelännyt, joten hyvä niin. Tämän esteen suhteen ei parane ahnehtia. Luna sai tutustua myös keppeihin ja lisäksi harjoiteltiin putkea, hyppyesteitä rimat maassa ja pussia. Loppua kohden Luna selvästi väsähti. Lopuksi oli vielä hyppy-putki-yhdistelmä ja satuttiin olemaan viimeisenä vuorossa. Hyppy meni hyvin ja putkikin alkuun puoliväliin, mutta ekaa kertaa Luna pujahti putkesta takaisin. Oma taktiikka ei ollut paras mahdollinen ja varmasti väsymys vei keskittymisestä terän pois. Luna meni kuitenkin uudelleen, kun ohjattiin. Harjoiteltiin sitten pariin otteeseen pelkkää putkea, joka alkoi sitten uudelleen sujua ja Luna tulee sen kyllä vauhdikkaasti. Oikea taskuraketti. Kerhon jälkeenkään ei ollut tänään ylikierroksilla ja nopeasti uni kutsui.

Alla muutama kuva tämän päivän kopitteluista.

Juustopala lentää kohta parempiin suihin..

Luna odottaa

Ja sinne meni! (huomaa juusto pala suupielessä ja hullunkiilto silmissä)

Kohta sen nappaan.

Ja koppi!

Lopuksi vielä pehmoilua

Muutosta ilmassa?

Vertailun vuoksi alla kuvat Lunasta 8 viikon iässä meille tullessaan ja nyt, kun kuningatar on 6 kuukautta. Hienoista muutosta havaittavissa?

Corgitreffejä ja Luna 6 kuukautta

Perjantaiaamuna S herättyään kävi aukaisemassa portin, kuuli Lunan jotain urahtavan ja jatkavan uniaan. S meni tekemään aamutoimiaan ja tullessa takaisin, huomasi yllätyksekseen Lunan makaavan sohvalla. Vai, että semmoiset touhut. Tuli käskystä alas, eikä mennyt uudelleen. Perjantaina Lunalla oli treffit Mellin kanssa. Oikeastaan oli mennyt viikko aikaa, kun oli edellisen kerran päässyt leikkimään toisen koiran kanssa ja meno oli sen mukaista. Tällä kertaa enemmälti painittiin ja oltiin oikeastaan hämmästyneitä siitä, kuinka raisua meno tällä kertaa oli. Mahdollisesti orastava uhma alkaa näkyä myös leikeissä ja piti ottaa vähän väliä toisesta mittaa, kumpi tässä olikaan vahvempi. Tasaväkistä meno oli, eikä selvyyttä johtajasta tullut. Molemmat olivat täysillä menossa mukana ja hyvällä mielellä hännät viuhuen. Saapa nähdä, miten jatkossa tilanne kehittyy ja tulevatkohan miten toimeen sitten aikuisina. Puistossa oli alussa myös samanikäinen villakoiran pentu, jonka kanssa aluksi leikit menivät hyvin lähinnä juosten. Jossain vaiheessa kuitenkin Luna ja Melli alkoivat turhan raisusti myllyttämään yhteistuumin pienempäänsä. Tälle pistettiin stoppi ja oltiin kyllä hämmästyneitä. Vihaisia eivät olleet, mutta selkeästi nämä kaksi mörssäriä kävivät yhtä vastaan.

Leikkien jälkeen käväistiin vielä mutkat yliopistolla, kun J:llä piti viedä sinne lappuja. Luna väsyneen raukeana tutkaili uutta ympäristöään. Kertaakaan ei jaksanut edes ohikulkijoille haukahtaa tai isommin kiinnittää huomiotaan. Salakuljetettiin Luna myös sisälle syrjäkäytäviä pitkin. Lattiat olivat hieman epäilyttävät käveltävät.

Luna täyttää tänään 6 kuukautta. Kyllä aika menee hurjaa vauhtia! Luna on ollut meidän seuranamme jo neljä kuukautta. On se vaan niin superkoira ja kerrassaan on ollut onni saada Lunanlainen hauveli. Luna on kyllä oppinut paljon asioita ja vastavuoroisesti me ollaan opittu paljon kuluneiden kuukausien aikana. Luna on aina iloinen ja valmiina toimintaan. Lunan näkiessään ei voi kuin tulla hyvälle mielelle, vaikka itsellä sattuisi olemaan vähän huonompikin päivä. Luna aina yllättää. Niin myös tänään aamulla, kun sohvalle hyppimiskokeilut jatkuivat. Laskutkin menivät jo sekaisin, kun niin monta kokeilua tuli. Hyppiminen jatkui myös jäähyllä, kun työtuoli oli sattunut jäämään otolliseen paikkaan. 'Jos ei kerta olohuoneen sohvalla voi hengata, niin sitten keksin jotain muuta'. Sinnikäs se ainakin on, ei voi muuta sanoa. Vihdoin sen sadannen kerran jälkeen ja toistuvien jäähyjen myötä vihdoin luovutti ja meni makoilemaan omalle paikalleen.

Puolilta päivin mentiin Jäälin montuille corgitreffeille. Paikalla oli 5 karvapötköä: cardit meidän Luna ja 7 kk ikäinen Luna ja pembroket Nuka, Nuutti ja Kismo. Lisäksi mukana menossa oli valkoinenpaimenkoira Nemo, jota Luna fanitti oikein tosissaan. Enimmäkseen Lunat mennä tohottivat keskenään sopuisissa merkeissä. Sen verran luonteikkaita ovat molemmat, että välillä meinasi mennä vähän rähinäksikin, kun kumpikaan ei suostunut taipumaan. Oli meno vähän samanlaista kuin konsanaan Lunalla sisarusten kanssa, tasapuolista joka tapauksessa. Hauska parivaljakko. Muutenkin puheltiin, että aika samanlaisia ovat kaimat keskenään. Vahva osaselitys tälle saattanee olla se, että meidän Lunan isä on kuulemma toisen Lunan isoisä.

Olipas kerrassaan mukavaa ja Luna näytti täysin siemauksin. Ateriapalvelukin reissulla toimi, kun vähän väliä sattui löytymään hevosen paskaa. Sellaista ei olekaan aiemmin tainnut vastaan tulla, mutta Lunan mielestä toimi vallan mainiona gourmet-herkkuna ja välipalana. Yök. Korvat oli kyllä jääneet kotiin, kun oli niin superkiinnostavia leikkikavereita yllinkyllin. Kutsuminen on muutenkin vähän haastavaa, kun tulee Luna aina kahtena kappaleena paikalle (jos tulee) :D Luna pysyi kyllä mukavasti muiden vauhdissa ja virtaa riitti hienosti. Ilta onkin sitten mennyt aikalailla lepäillessä. Puolisvuotispäivän kunniaksi annoimme ydinluun palan järsittäväksi ja sen parissa on vierähtänyt tovi jos toinenkin. Nähtiin jo reissulta huippuja kuvia - järkkäri ois kyllä tosi hyvä näin vilkkaasti liikkuvien kohteiden kuvaamiseen :) Alla joka tapauksessa muutama kuva meidän pokkarilla otettuna.

Luna uuden lelunsa kanssa

Vetoleikkejä

Saalistus

Ja kellahdus..

Kissamainen Luna

Lunalla taistelutahtoa riittää

Lunat kaulailevat

Fanitusta

Kiire

Corgikasa

Luna is coming

Viehkeä Luna 6 kk

Kuvakulman vaihdos

Maailman ihanin koira

Aina kannattaa yrittää

Lunalla on ollut tänään ja eilen hieman protestointia ilmassa etenkin nälkäisenä tai jos tylsyys alkaa vaivaamaan. Uusi suosikkitestailu on sohvalle loikkiminen, jonne Luna pääsee vallan näppärästi. On havainnut, että sillä saa edes jonkin reaktion aikaiseksi. Joko kiellon 'äp' tai 'alas' ja tarvittaessa siirron omaan pöksäänsä. Aiemmin sohvalle hyppimistä on tehnyt hyvin harvakseltaan, mutta näiden parin viime päivän aikana lukuisia kertoja, joten ainakin sinnikkyyttä riittää - niin riittää meilläkin. Toisaalta huvittavaa ja hilpeyttäkin herättävää tuo sen touhu monessakin mielessä, mutta itsellä pitää olla neutraali asian suhteen. Äsken ulkoilureissun päätteeksi ennen ruokaa taisi hypätä neljään otteeseen. Välillä katsoo ilmeellä: "katsoppas missä oon, mitäpäs sanot tästä". Aiemmin Luna yritti vain sille sohvalle, missä jompi kumpi meistä oli, mutta nyt on havainnut, että on kätevämpää käyttää vapaana olevaa sohvaan omiin tarkoituksiinsa.

Muutoin pari edeltävää päivää on mennyt vallan sopuisasti. Eilen käytiin ulkoilureissulla taas yhdessä pöpelikössä, jossa oli hyvät rauhaisat reitit vapaana juoksemiseen. Tällä kertaa korvatkin olivat sattuneet mukaan. Meillä oli uusi bumerangi-lelu mukana, joka oli superkiinnostava ja Luna sitä haki mielissään (joskin luopumisen vaikeutta oli havaittavissa). Se on aika hyvänmallinen ja Luna ylväänä häntä pystyssä kanteli aarrettaan lähes koko reissun. Tänään onkin ollut pakkaspäivä. Käytiin tuossa lähimetsässä polkuja kipittelemässä ja nyt ennen ruokaa käppäiltiin lähikoirapuistossa, jossa oltiin jälleen ylhäisessä yksinäisyydessä pienten puolella. Hyvät ravit ja leikit saatiin siitä huolimatta aikaan.

Viikonlopulle on suunnitteilla corgitreffejä ja pentukerhoilua.

Metsän siimeksessä

Luna ja bumerangi

Aurinko nousee

Sumua aamulla joen yllä

Rapsutuskoneessa

Neiti etsivä

Viime päivät ovat menneet oikein mainiosti ja korvatkin ovat olleet pääsääntöisesti tallella. Viime lauantaina Lunalla oli treffit Mellin kanssa, kun kävimme porukalla tutustumassa Kynsilehdon koirapuistoon. Olipas taas mukavaa, kun pääsivät leikkimään keskenään ja purkamaan energiavarastonsa tilapäisesti. Ensimmäistä kertaa oli oikein keväisen aurinkoinen ilma. Lähimetsän polkuja ollaan juostu päivittäin ja harjoiteltu siellä luoksetuloja, onneksi jälleen hyvällä menestyksellä. Pari kertaa ollaan annettu kissanruokapalkka perusnamujen sijaan. Lunan olemuksesta, silmien kirkastumisesta sekä toiminnan säpäköitymisestä voi helposti todeta toiminnan kannattavaksi.

Viime sunnuntainen pentukurssin kolmas kerta meni oikein kivasti. Harjoiteltiin luoksetuloa, ensimmäistä kertaa suoraan sivulle perusasentoon kädellä ojaten. Luna hoksasi nopeasti jutun juonen. Lisäksi eka kertaa Luna käveli puomilla. Aluksi meni vähän keskittyessä namujen syöntiin ja kankeahkosta kävelyasennosta näki, että piti vähän katastella, mihin on joutunut. Toiseen suuntaan meni jo reippaasti ja rennommin. Niin hyvät oli namitukset, että ois kovasti halunnut jatkaa harjoittelua. Putkea mentiin myös vauhdikkaasti.

Pentukerhossa harjoiteltiin myös ohittamista, joka on kyllä haastavaa. Kerhossa ohitus onnistuu namuimutuksella kivasti. Usein kuitenkin reaalielämässä ulkoillessa Luna ehtii havaita koirat usein jo kaukaa, vaikka kuinka yrittäisi ennakoida. Reaktiona on pääsääntöisesti vetäminen ja haukkuminen, etenkin jos ollaan lähietäisyydellä. Kova hinku olisi mennä tutustumaan. Asian suhteen ollaan menty kuitenkin vähitellen eteenpäin ja mietittiinkin, että esimerkiksi ihmisten ohittamisen suhteen ollaan jo aivan toisessa tilanteessa kuin esimerkiksi ennen joulua. Hiihtäjiä muuten nähtiin myös ja ne vaikuttavat vähän epäilyttäviltä :) Muuten kyllä ei ihmisistä ole enää niin kiinnostunut. Tiivistä harjoittelua jatketaan ja siinä mielessä asuinpaikka on hyvä, kun kulkijoita riittää. Olisi tosi hyvä, kun olisi joku tuttu reagoimaton koira, jonka kanssa harjoitella. Omalta osalta pitää kiinnittää huomiota rentouteen, ettei oma käytös muuttuisi jännittyneeksi koirakohtaamisissa.

Kotona ollaan oltu kyllä viime aikoina paljon ja pidemmät yksinoloharjoitukset ovat olleet harvassa, tässä pitää petrata. Lyhyitä 1-2 tunnin yksinoloja on ollut ja ne ovat sujuneet hyvin. S:llä on ollut joinakin aamuina meno koululle, hyvin ja rauhassa jää nukkumaan turhia hötkyilemättä.

Leikitty ollaan myös paljon. Tavaroiden omiminen on huomattavasti vähentynyt ja Luna alkaa ymmärtää yhdessä leikkimisen idean. Välillä Luna leikkii kuin kissa ja muutenkin sillä on vähän kissamaisia piirteitä ajoittain. Luna alkaa olla myös taitava makupalojen etsijä ja tykkää etsiä myös metsikössä, jos jompi kumpi piiloutuu. Viime viikon lopulla Luna järsi pienen palan vanhasta jäätelörasiasta ja nieli sen. Aika pehmeää muoviahan se on, mutta hätävarjelun liioitteluna annettiin varulta hieman tankoparsaa. Pala tuli kakan mukana pois. No, tänään metsäreissulla ilmeisesti järsi koivun oksaa sen verran, että oksensi kertaalleen kotiin tultua.Taisi olla vaan vatsan tyhjennys sopimattomista aineksista. Kaikenlaista syötävää sitä etsivä löytääkin. Luna on kyllä muuten ollut täysin oma reipas itsensä, syönyt hyvällä ruokahalulla ja kakannut normaalisti. Iltaulkoilutkin meni oikein vauhdikkaissa merkeissä. Ihana mössykkä.

Alla kuvia lauantaisista leikeistä Mellin kanssa ja pari S:n äidin ottamaa kuvaa joululta.

Luna lievittää poskihampaittensa kutinaa

Rakas korvakaveri

Hiihtoladulla seikkailemassa

Köysi kantoon..

Kemut alkakoon

Tunnustelua, vai liekkö hyppäämässä kimppuun

Luna valmistautuu takaa-ajoon

Jahti meneillään

Leppoisaa painia

Möyriminen jatkuu

Kieli keskellä suuta

Eikö jo välillä levähdettäis?

Luontokappaleita

Viime päivät ovat sujuneet aika rauhallisesti ja leppoisasti. Eilen tosin Luna päätti pitkästä aikaa kokeilla rajojaan nälissään ennen ruokaa ja alkoi loikkimaan sohvalle kielloista huolimatta. Kolme kertaa kävi jäähyllä omassa huoneessaan, kunnes neljättä kertaa yrittäessä sohvalla loikoillut J komensi Lunaa napakasti, että nyt loppuu tuo. Luna kyllä uskoi ja meni tämän jälkeen keittiöön odottelemaan, jos ruuan saisi täällä istuskelemalla. Episodin jälkeen ei ole toistaiseksi kokeillut hyppiä sohvalle ja muutoinkin se on ollut harvinaista eilistä lukuunottamatta.

Alkuviikosta ulkoilimme paljon, mutta nyt parina viime päivänä pakkasten kiristymisen johdosta  ulkoillut ovat jääneet aika vähälle. Ei Lunallakaan näytä hirveitä haluja olla lähteä ulos riehumaan yli 20 asteen pakkasessa.
Tänään rakennettiin olohuoneeseen ruokapöydän tuoleista Lunalle mini agitunneli, jonka läpimenoa harjoiteltiin innokkaasti. Luna meni putkesta heti kerralla ja useita kertoja peräjälkeen. Sellaiset huvit meillä.

Mielenkiintoisin jännitystarina tällä viikolla ei kuitenkaan liity Lunaan, vaan pienoiseen lintuun takapihallamme. Tarina alkoi eilen keskiviikkona, kun Luna ja J lähtivät ulkoilemaan. Hetken käveltyämme Luna loikkasi tiensivuun pissalle, jolloin noin kahden metrin päästä meistä lähti tilhi juoksemaan hankea pitkin. Lunahan tästä innostui, alkoi haukkumaan ja vinkumaan. Vaatimuksena oli päästä "tutustumaan" uuteen leikkikaveriin. J tuumasi Lunalle, että ei me mennä loukkaantunutta lintua häiritsemään. Loppumatka sujui ilman kummenpia tapahtumia. Kotiin päästyämme J alkoi pohtia, että olisikohan se kaikkein paras, jos kävisi vain lopettamassa linnun kärsimykset.

Asia unohtui kunnes S tuli kotiin ja J kertoi linnun kohtaamisesta. Yhdessä kävimme katsomassa oliko lintu vielä samassa kohdassa. Siellähän se kyhnötti hangella liikkumatta, mutta elossa. Kerrankin harmitti, kun ei ollut pohjoisessa, jossa olisi voinut käydä hakemassa sisältä piekun ja lopettaa toisen kärsimykset siihen paikkaan. Päädyimme soittamaan kuitenkin lintuyhdistyksen jäsenelle ja sieltä saadun ohjeistuksen innoittamana lähdimme hakemaan lintua talteen.

Tilhi ei kuitenkaan ollut samassa kohtaa kuin aiemmin, mutta raasu löytyi muutaman metrin päästä lumikuopasta. Muuten tipu vaikutti kohtuu hyväkuntoiselta, mutta toinen siipi oli aavistuksen eri asennossa. Reppana yritti lentää, mutta siivet eivät kantaneet. Eettisen ja moraalisen pohdinnan jälkeen päätimme viedä linnun lämpimään rauhalliseen paikkaan yöksi. Etsimme suuren pahvilaatikon, johon linnun laitoimme. Laatikkoon pistimme sille pihlajanmarjoja syötäväksi ja laitoimme vettä tarjolle.

Sovimme lintumiehen kanssa, että soitamme aamulla hänelle uudestaan, jos lintu ei lähde lentoon.
Aamulla tarkistimme, vieläkö tipu oli elossa laatikossaan. Olihan eilinen jo melkoinen stressi. Siellähän se oli yllättävän pirteänä, mutta ikävä kyllä tilhi ei päässyt lentoon, vaikka yritti. Tilhi laatikkoon ja soitto lintumiehelle. Mies tuli hakemaan linnun kotiinsa toipumaan. Mies kertoi, että tilhistä tulisi hyvää seuraa loukkaantuneelle pululle, joka jo oli hänen luonaan keräämässä voimiaan. Kaveri kiitteli vaivannäöstä ja huolehtimisesta. Epäili, ettei siipi ollut poikki, vaan venähtänyt, joten linnulla on mahdollisuuksia toipua ennalleen. Loppujen lopuksi kai sitä tuli tehtyä oikea päätös, kun autoimme viatonta luontokappaletta hädässä.

Edistystä

Tänään oli toinen pentukerhon kerta ja oltiin kyllä tosi positiivisesti yllättyneitä, miten hyvin meni! Luna oli selvästi rauhallisempi kuin ensimmäisellä kerralla ja ääntely oli huomattavasti vähempänä. Tällä kertaa olimme tosi hyvissä ajoin paikalla viimekertaisten saikkarointien jälkeen ja kerkisimme käydä pikku kävelyrundin ennen kerhon alkua. Päivällä myös kävimme kunnon ulkoilut metsikössä ja hihnailtiin, niin Luna pääsi hyvin purkamaan energiaansa.

Tällä kertaa selvästi Luna alkoi ymmärtää enemmän jutun juonta, eikä samalla tavalla jatkuvasti haikaillut muiden pentujen perään. Itsekin varmasti oltiin rennompia ja vapautuneempia. Ensimmäinen puoli tuntia tutusteltiin agijuttuihin ja oli tosi mukava, kun Luna pääsi ensimmäisenä tositoimiin. Näin saatiin enimmät höyryt purettua ja tosiaankin Luna niihin hommiin syttyy, putki on paras :D Harjoiteltiin pitkää suoraa putkea, mutkaputkea ja pussia. Suora ja mutkalla oleva putki otettiin yhdistelmänä. Teki kerralla tosi hienosti, eikä yrittänyt oikaista palkallekaan tai lähtenyt omille teilleen.

Loppupuolisko oli tokojuttuja. Luna otti jo välillä kivasti kontaktia ja harjoiteltiin myös muita samoja juttuja kuin kotonakin, esim. maahanmenoa, istumista sekä perusasentoa ja kädellä avustaen siihen tulemista. Olosuhteisiin nähden meni mainiosti. Luna tulee kyllä mukavan tiiviisti vierelle ja yleensä aikalailla suoraan, kun ohjaa. Ohjaajan sijoittumista pitää vielä vähän mietiskellä. Tällä kertaa palkkana kotoisten lihapullien lisäksi oli mukana lelupalkka, joka on hyvä lisä joihinkin tilanteisiin. Väliaikoina, kun keskittyminen meinasi herpaantua, hyvin sai Lunan huomion takaisin kiinnitettyä lelun avulla. Tämä toimi yllättävän hyvin, eikä kiihdyttänytkään Lunaa liiaksi. Käytiin myös useamman kerran ulkona happihyppelyllä, niin sekin tasasi tunnelmaa, eikä tullut liian pitkiä yhtäjaksoisia sessioita. Kerrassaan mainiosti meni kaiken kaikkiaan, paljon paremmin kuin olisi voinut kuvitella. Jäi kyllä hyvä fiilis, hieno Luna!

Kotiin tultua söimme. Sitten käytiin vielä pienet jäähdyttelyulkoilut ja Luna pääsi kirmaamaan vielä viimeisetkin energiarippeet. Nyt on hauveli aivan 'silky smooth' kiiltäväkarvainen furminator-käsittelyn jälkeen. Silmät näyttävät luppasevan ja uni kutsuu.

Korvat hoi!

Eilen illalla käytiin hihnakävelyllä ja juoksemassa pitkin lähimetsän polkuja. Lähimetsän toisella reunalla kulkee rauhallinen kävelytie, jossa on harvoin kulkijoita. Kuitenkin hämärällä vähäisetkin kirkkaasti valaistun tien käyttäjät näkyvät metsikköön vallan hyvin. Luna havaitsi erään kävelijän, mutta onneksi tuli kutsusta luo, eikä lähtenyt kulkijan perään. Sai kyllä ruhtinaalliset kehut ja namut. Aika skarppina saa itse vahdata ja aina välillä kytkeä Lunan kiinni hetkeksi.

Tänään käytiin pitkästä aikaa ulkoilemassa uusissa ympyröissä, etteivät jatkuvasti ulkoilut keskittyisi pelkästään lähimetsään ja koirapuistoihin. Lumihanget rajoittavat vaihtoehtoja, mutta hypättiin autoon ja löydettiinkin randomilla hyvä paikka kohtuu läheltä. Käveltiin pitkän matkaa keskellä metsää kulkevaa aurattua tietä, jossa kulkijoita ei näkynyt. Kyseessä mahdollisesti oli joku soranottopaikka tai vastaava. Alkuun Luna luuli, että jee, koiratreffit edessä ja etsi selvästi leikkikaveriaan rauhattomana. Alkuun mietittiin, että voikohan sitä pitää ollenkaan vapaana, kun korvat oli unohtuneet kotiin ja huiteli mihin sattuu. Luoksetulot ensimmäistä kertaa olivat vähän takkuisia ja viipyileviä, joten sitä pitää pyrkiä kyllä ehdottomasti vahvistamaan ja seuraavalla kerralla ottaa parempaa palkkaa mukaan. Toivotaan, että tämä oli tilapäinen notkahdus. Kiihkeän alun jälkeen Luna kuitenkin rauhoittui ja kulki vapaana sekä hihnassa mukavasti. Luna otti hyvin kontaktia ja kulki melko lähellä meitä. Alla muutama kännykällä räpsäisty kuva tältä päivältä.

Leikitään

Pentukurssin jälkeisenä maanantaina Luna oli vielä ajoittain rauhattoman oloinen. Haukku ja vinkuna oli ulkona paljon normaalia herkemmässä. Aamupäivän käynti lähimetsässä meni mukavasti, samoin hihnakävely. Iltapäivällä ajateltiin pyörähtää lähikoirapuistossa mutkat, mutta ei sitten mentykään, kun ei näyttänyt olevan soveliaita leikkikavereita. Tämäkö Lunaa kismitti, mutta vain hetkeksi ja hihnakävelykin maistui. Illalla lähdettiin käymään Linnanmaan koirapuistossa, johon S:n velikin tuli mukaan. Kävi onneksi hyvä tuuri ja paikalle sattui samaikäinen huskypentu sekä vajaan vuoden ikäinen collie, molemmat tyttöjä. Luna sai leikkiä, painia ja juosta yllinkyllin ja purkaa loputonta energiaansa. Tämä tuli tarpeeseen ja loppuilta sujui rauhallisesti.

Tiistaina Luna oli vielä aivan poikki eilisillan koirabileiden jälkeen. Aamutoimien jälkeen J vetäytyi olohuoneen sohvalle hieman lepäämään ja Luna tuumasi toiminnan kannattavaksi ja seurasi esimerkkiä. Vihdoin, kun herättiin oli kello jo puoli kaksitoista. Luna siis nukkui käytännössä kellon ympäri käyden vain välillä pissareissut ja 'pakollisen' ruokailun. Mistähän lie Luna oppinut aamu-uniseksi? Päivä oli muutenkin varsin seesteinen ja rauhallinen. Välillä Luna tosin haukahteli sisällä, muttei mitenkään ylihäiritsevästi. Kopittelua ollaan opeteltu jo ehkä hieman liiankin paljon, kun meinasi haukata sormenpäät nassuun J:n ojentaessa nappuloita.

Eilen Luna tapasi siskoaan. Painit olivat jälleen vauhdikkaat ja vauhtia riitti. Kaverit ovat keskenään jo niin tuttuja, etteivät meinaa housuissaan pysyä, kun saavat vihiä toisistaan. Uutena piirteenä Lunan ja Mellin leikeissä on juoksurallit. Takaa-ajo on välillä huvittavaa katsella, kun roolit vaihtuvat lennosta. Eilen meillä oli pallo mukana, josta etenkin Melli oli kiinnostunut. Hauska, kun Melli juoksi pallo suussaan Lunaa ajattaen. Toverit olisivat halunneet jäädä leikkimään vielä pidemmäksi aikaa, kun eivät välittäneet vaikka omistajat kaikkosivat portin toiselle puolelle. Parin minuutin pohdiskelun jälkeen laumavietti heräsi ja kaksi corgia pällisteli portin takana odottamassa kaitsijaansa. On kyllä onni, että sattui Melli tulemaan Ouluun ja Luna sai parhaan koirakaverin siskostaan. Saa tosin nähdä kuinka aikuisina tulevat toimeen, kun painit ovat tällä hetkellä ajoittain aikamoisia.

Luna on viime päivinä ottanut entistä paremmin kontaktia pentukurssilla käynnin jälkeen. Ilmeisesti kurssilla oli niin paljon häiriötekijoitä, että nyt ulkona kontaktin ottaminen on siksi helpottunut. Tosin välillä tuntuu, että Luna vain haluaa pienen välipalan ja tulee kävelemään viereen tapittaen silmiin. Aina kontaktista ollaan pyritty palkkaamaan, jotta Luna tuntisi kontaktin palkitsevaksi. Tuntuu, että Luna osaa kyllä kävellä hienosti hihnassa ja "tietää" toivotun käytöksen, muttei jaksa nyt koko ajan omistajaa miellyttää, vaan tekee välillä mitä huvittaa ja palaa sitten hiukopalalle.

Tänään sattui pieni kömmähdys aamulla, kun S sanoi J:lle, että hän lähtee koululle ja anna Lunalle ruoka vajaan puolen tunnin päästä, että Luna nukkuu olohuoneessa. J vastasi 'joo' ja veti peiton korville. J heräsi Lunan vaativaan haukkuun. Kun haukku ei tuntunut loppuvan, niin silmät ristissä koira kainaloon ja portin taakse rauhottumaan. Vessassa J:n aivotoiminta osoitti heräämisen merkkejä ja kellot alkoivat päässä soida. Hetkinen miksi kämppä oli tyhjä ja Luna vapaana? Miksi ulkona on valoisaa ja miksi Lunan ruokakuppi oli pöydällä? Siinä sitten rauhallisen päättäväisesti kattomaan kelloa, joka oli jo yli kymmenen eli pari tuntia ruoka myöhässä. Koira ulos boksistaan ja ilman mitään voivotteluja J antoi ruuan Lunalle, vaikka sydäntä särki, kun toinen nälissään odottanut ruokkijaa. Nyt ollaakin käyty jo kahdesti tälle päivälle vapaana juoksemassa ja J heltyi pitkästä aikaa antamaan Lunalle herkkuluun, jonka Luna tyylilleen uskollisesti tuhosi välittömästi. Herkkuluun järsimisen jälkeen hakeutui tuohon jalan viereen kyhnöttämään, joten ilmeisesti luottoa vielä löytyy. Muutenkin on tehty temppuharjoituksia ja pehmoiltu tämä päivä. Tosi nätisti oli Luna ollut koko kämpässä ja lyhyitä aikoja sitä voi huoletta pitääkin isommassa tilassa.

Pentukurssi alkoi!

Tänään loppiaispäivänä meillä oli ensimmäinen kerta tokoa ja agilityä pennuille kurssilla. Päivän ruoka-annoksen annoimme hieman aiemmin ja pienempänä, jotta Luna olisi riittävän nälkäinen kurssia ajatellen. Alkukankeutta aiheutti se, ettemme aluksi meinanneet löytää koko paikkaa, vaikka hyvissä ajoin lähdimmekin. Onneksi juuri ehdimme. Aluksi Luna odotusten mukaan piippasi ja haukkui, kun ei päässytkään leikkimään muiden pentujen kanssa. Asiaa ei varmasti helpottanut se, kun viimetingassa pölähdimme paikalle. Luna oli kyllä selvästi äänekkäin koko porukasta, mitä jo veikkailimme etukäteen. Etenkin pembroke-pentu olisi kovasti kiinnostanut. Kurssilla on yhteensä seitsemän pentua, osa on jo hieman vanhempia.

Alun jälkeen pikkuhiljaa Luna alkoi käsittää, että ideana on tehdä juttuja meidän kanssa, eikä muiden koirien kanssa. Palkkana käytimme omatekoisia suolattomia jauhelihapihvejä, joita murensimme. Ensimmäinen puolituntia harjoittelimme kontaktia. Lisänä istumista ja maahanmenoa. Hetkittäin Luna jaksoi keskittyä ja rauhoittua yllättävänkin hyvin, vaikka häiriöiden määrä oli valtava. Siitä olimme yllättyneitä, että näinkin hienosti meni. Loppua kohden keskittyminen alkoi herpaantua ja ääntely sekä vetäminen lisääntyivät. Yritettiin olla tarkkana sen suhteen, että palkattaisiin silloin, kun Luna on oikeassa mielentilassa ja rauhassa.

Hyvä, että puolivälissä vaihdoimme agilityesteisiin tutustumiseen. Vuorotellen kukin pääsi kokeilemaan putkea ja hyppyä rima maassa. Molemmat menivät aivan superhyvin! Ajateltiin, että Luna takuulla lähtee omille teilleen muiden koirien luo, mutta näin ei käynytkään. Epäröimättä ja rohkeasti vauhdilla meni molemmat esteet useampaan kertaan ja selvästi oli mielissään. Opettaja kehui, että Lunastahan tulee oikea taskuraketti.

Tullessamme kotiin Luna oli selvästi ylikierroksilla, kun piti haukkua pihalla vähän kaikelle ja ryntäillä suuntaan jos toiseen. Iltaruuan jälkeen lähdimme jäähdyttelylenkille, joka sujui hienosti. Luna käveli hihnassa mallikkaasti ja otti vähäväliä kontaktia mielissään. Sisälle tullessa Luna sai vielä rauhoittavan silittelyn ja hieronnan, jonka jälkeen pian nukahti.

Ensimmäisestä kerrasta jäi positiivinen mieli ja hyvä, että päästään harjoittelemaan muiden koirien häiriössä. Luna on vielä nuori, innokas ja supersosiaalinen, joten ymmärrettävästi menee aikaa totutella uusiin tilanteisiin ja mennään tästä vähitellen rennosti eteenpäin. Tärkeää on, että kun harjoitellaan, niin muihin koiriin ei tutustuta ja piste. Toivotaan, että jatkossa ainakin ääntelyä saisimme karsittua vähemmäksi. On meillä hieno ja lupaava koiran alku. Tästä on hyvä jatkaa. Hyvä Luna!

Vuoden aloitus

Vuoden 2013 ensimmäinen viikko on mennyt leppoisissa merkeissä. Jo tutuksi käyneen tavan mukaan ollaan ulkoiltu paljon sekä vapaana metsän siimeksessä että hihnailtu hieman pitempiäkin lenkkejä. Välillä hihnakävely sujuu oikein mukavasti, välillä meinaa jutut unohtua ja neliveto meinaa pyrkiä päälle. Koirien ohittaminen on edelleen haastavaa, ihmiset menee menojaan oikein mukavasti tällä hetkellä. Muita perusharjoituksia ollaan tehty myös, edelleen keskitytään perustottelevaisuuteen arjen lomassa ja kontaktiin. Uusia juttuja ei olla kovinkaan otettu. Eilen aloitettiin huvin vuoksi kopittelun harjoittelu, aivan alkutekijöissä siis ollaan, mutta hienosti Luna alkaa päästä jyvälle. Tällä viikolla kävi myös vieraita pitkästä aikaa, oli oikein mukava. Käytiin myös yksi päivä vaihtelun vuoksi suuressa Linnanmaan koirapuistossa ja siellä suunnalla teimme pienen kävelyrundin.

Tänään Lunalla oli treffit Mellin kanssa. Käytiin vielä hieman keskeneräisessä Muurahaispuistossa, jossa kuitenkin aidat ovat jo paikoillaan. Oli oikeastaan aika mukava paikka, kun oli tilaa temmeltää ja alueella oli myös paljon jäätyneitä multakasoja, joiden ympäri oli mukava juosta ja lopussa innostuivat myös hieman kiipeilemään niille. Aluksi enimmäkseen painivat ja meno oli tasapuolista. Heiteltiin myös muutaman kerran palloa, jonka Melli nappasi suuhunsa ja juoksi Lunaa karkuun. Oikeastaan ensimmäistä kertaa leikkivät kunnolla myös juoksuleikkiä ja vuoroin ajattivat toinen toistaan. Päivä oli selkeä ja aurinkoinen, pakkasta reilu 10 astetta. Reissun jälkeen Luna oli naatti ja nukkui 2,5 h, kun olimme asioilla. Ainakaan yhtään nauhoitusta ei ollut tullut.

Luna sai ensimmäisen oikean luunsa järsittäväksi, kun annoimme palan pakastettua raakaa naudan putkiluuta. Edelleen sitä tuossa lähes keskeytyksettä järsii ja on tehnyt sitä jo yli kolme tuntia! Näyttää maistuvan ja tekee ilmeisesti taivaallista kutiseville ikenille. Luulisi, että pian on jo pissahätäkin ja väsy, kun työstöä on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Iltaruokaansakaan ei ole vielä ehtinyt kaipailla ja annos tulee olemaan pienempi, kun hieman lihaa ja ydintäkin oli luupalassa mukana.

Huomenna meillä on edessä ensimmäinen kerta pentukurssilla! Innolla sitä odotamme ilman kummempia ennakko-odotuksia, avoimin mielin mennään.

Luna painii rugbypallon kanssa

Lepohetki

Nenä lytyssä lihan irrotusta luusta

Taivaallista, Luna nauttii..

Voiko olla parempaa tapaa viettää lauantai-iltaa?