Kuvia ei saa kopioida ilman lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Luna pitäköön nimensä

Luna otti vinkin J:n ukaasista ja aloitteli tiistaina juoksunsa. Lunasta ei sitten tullutkaan Boris. Merkit enteilivät siis oikein. Pöllämystynyt ja vähän haahuileva olemus muutamana edeltävänä päivänä ja etenkin Kemin reissulta alkanut ylenmääräinen merkkailu. Eilen juoksut alkoivat kunnolla. Varsin siisti neiti on ollut ja huolehtinut toistaiseksi pääosin sotkuistaan. Vähän hämillään on ollut ja kotona aivan tossukka (Lue: Lunan mittakaavassa ;). Yöt on nukkunut erityisen hyvin, eikä normaaliin tapaan aamuherättelyjään tehnyt. Hyvä näin. Tosin nukkuipa S tunnin pommiin maanantai aamuna, kun ei toiminut tekninen, eikä luontainen herätyskello. Voihan vitsi! :D Yllätykseksi Luna on ollut monta päivää tosi hienossa kontaktissa ja tekee tunteella hommia meidän kanssa. Kotona pööpöilee, mutta heti, kun jotain tehdään, on valmis toimintaan.

Maanantaina treffailtiin Mellin kanssa treenien merkeissä. Alku oli häslinkiä ja jälleen tuntui, että mitäköhän tästä tulee. Sitten molempien kurssi kääntyi täysin ja meni aivan mainiosti. Hyvä Melli ja Luna! Perusasennon tai lähinnä vasemmalle käännöksen suhteen saatiin jopa edistystä, Lunalla jotain naksahti päässä, kun peräpäähän alkoi tulla liikettä. Ohittelua harjoiteltiin ja olipäätään kontaktointia toisten läsnäollessa. Ja tokihan me leikittiin. Lopuksi vain istuskeltiin nurtsilla, jutusteltiin. Melli ja Luna saivat harjoitella odottamista. Mukavaa oli ja jäi hyvä fiilis. Ei ollut sääskiäkään yhtä paljon kuin edellisellä kerralla. Sääkin vielä suosi.

Loppuviikko on ollut keleiltään kylmempi ja nuhjuisempi. Viikko on kulunut intensiivisen hihnailun merkeissä ja ruoka-aikaan ollaan otettu pientä treenailua ulkona. Luna on kyllä jopa mielissään tehnyt tokojuttuja. Eilen oltiin agilityssä ja saatiin oikein hyvää oppia kepakkojen harjoitteluun. Saatiin lupa osallistua juoksuhousut jalassa siten, että Luna teki viimeisenä. Ei kyllä juoksut menoa hidastanut pätkääkään. Teki niin hienosti, että ylpeä saa olla! Lähdettiin nyt opettamaan keppejä kujakeppityylillä. Aiemmin jo vähän aloiteltiin hihnassa takaperin kädellä ohjaamalla, mutta se tuntui vähän kömpelöltä. Saa nähdä mikä toimii, varmasti molemmat. Alku kujan suhteen oli lupaava ja saatiin aika hienosti kujaa kavennettua jopa niin, että Luna vähän joutui ottamaan jo selän liikettäkin mukaan. Jotenkin tuntui, että paremmin sai ideaa keppien suorittamisesta ja silminnähden nautti tekemisestä. Saisikohan kujan kautta opettaen koiran suorittamaan kepit nopeammin ja itsenäisemmin sekä paremmassa asennossa eteenpäin pyrkien. Kujan kaventaminen täytyy tehdä kärsivällisesti ja ohjurit varmasti ovat tarpeen. Saapa nähdä, mielenkiinnolla jää nähtäväksi. Väliajalla teimme omatoimiharjoittelua. Voi, että Luna teki hyvin! Mahti koira!

Tekipä Luna myös houdinit, kun oli yksin ollessaan teleportannut itsensä suljettujen ovien läpi olohuoneesta makuuhuoneen lattialle nukkumaan. Lunan periaate lienee ottaa kaikki ei-sallitut edut käyttöön, kun talonväki on poissa. Hetki piti ihmetellä kotiin tultua, mihin kummaan otus on kadonnut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti