Kuvia ei saa kopioida ilman lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Luonnetesti 19.9.2015 Nykarleby

19.9.2015 Luna kävi luonnetestissä Nykarlebyssä. Hienosti meni reissu!
Pisteitä ropisi 207, mikä oli kyllä yli odotusten.

Toimintakyky +1b, kohtuullisen pieni
Terävyys +1a, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2a kohtuullinen
Hermorakenne +2, tasapainoinen
Tempperamentti +3, vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukausvarma +++.

Komea rivi kerrassaan, hienoa Lunski! Tuomareina Jorma Kerkkä ja Reijo Hynynen.

Sitten luonnetestistä vähän tarkemmin. Olimme testipaikalla noin tuntia ennen omaa vuoroa ja aloitus varmaan viivästyi vielä siitä puolisen tuntia. Kävimme vähän metsässä kävelemässä. Olimme koko perheen voimin reissussa.

Ennen omaa vuoroa Luna odotteli rauhassa autossa ja ihan juuri ennen h-hetkeä haettiin se. Istuskeli ja makoili laidalla yllättävän rauhassa. Tuomareiden alkuhaastattelussa intoili totuttuun tapaan ja haukahtelikin. Kun F itki reunalla, tuijotteli Luna toki sinne päin. Alussa kysyttiin mm. koiran ikä, keitä perheeseen kuuluu, onko muita koiria, missä asutaan, miten reagoi vieraisiin ihmisiin, mitä ollaan harrastettu, palkkaamisesta, onko ihminen ollut paha koiralle tai onko koira käyttäytynyt aggressiivisesti, miten suhtautuu raketteihin tms. paukkeeseen,

Samassa, kun alkulöpinät päättyi, Lunasta sai tuomari heti kaverin, kun sitä kutsui. Häntä vispun vispun ja yritti hyppiäkin. Hienosti kepillä leikki ja murisikin. Irrotti, kun tuomari iski keppiin, mutta tarttui sitten taas uudestaan. Fannista näytti vissiin leikki ulkopuolelta rajulta, kun itku pääsi :D Lunan provosointimielessä tuomari vielä pyysi heittämään kepin hänelle, että haluaisko Luna leikkiä vieläkin - no tottakai ois halunnut ja omi kepin itselleen :)

Kelkka meni aika odotetusti. Haukku irtosi helposti. Kelkka oli selvästi epäilyttävämpi kuin esim. hyökkäävä ihminen. Reaktiot olivat oikea-aikaisia. Aika pitkään haukkui ja oli edellä, mutta sitten alkoi jännittämään yhä enemmän ja siirtyi ensin sivulle ja kävi myös takana. Hyvin uskalsi tulla kuitenkin tutustumaan kelkkaan. Pehmeyttä näkyi, kun käytiin uusi mutka kelkan luo, kun vähän "kavahti" sitä.

Sitten tuli hyökkäävä ihminen. Puolustushalua oli yllättävänkin paljon. Haukkui reilusti, se ei ollut yllätys :D Mutta, että uskalsi olla edellä koko ajan ja väisti vain "iskuja" kauemmas. Heti, kun piiska lensi pois, oli kyllä taas hyvä ystävä hyökkääjän kanssa ja lähti mielellään ukkelin mukaan. Jo tämän tehtävän jälkeen tuomari sanoi, että on kyllä mukavan luontoinen ja rohkea koira ja tuli hyvä mieli :)

Seuraava juttu oli eteen hyppäävä haalari, jota Luna kyllä kavahti salamannopeasti silmänräpäyksessä sivuun hihnan mitalta. Toisen kerran kohtaa ohitettaessa muisti ja väisti, missä pehmeyttä tuli esiin. Tynnyri ei sen sijaan niin ollut hirvittävä, vaan uskalsi kääntää rintamasuunnan sitä kohti ja jatkoi suht coolisti matkaa ja uskalsi tutustua aika hyvin siihen. Matkalla pimeään huoneeseen käytiin vielä nuuhkimassa haalaria.

Pimeässä huoneessa oli ehkä yllättäväkin jäätyminen. Luna ei selvästikään hiffannut, mitä piti tehdä. Toimintakyky kohtuullisen pieni tämän vuoksi. Idea oli se, että ohjaaja meni etukäteen piiloon mökkiin ja yllättävän haasteellinen reitti oli koiralla löytää ohjaajan luo. Luna tovin hengaili mökin eteisessä toisen ukkelin kanssa istuskellen, että mikähän juttu se tämä on. Sitten vähän tuli eteenpäin, mutta ei kuitenkaan siihen huoneeseen missä olin. Sen jälkeen pyydettiin niiskauttamaan nenää vihjeeksi, ei auttanut. Sitten kuiskaamaan "Luna" ja taisivat vielä taskulampullakin näyttää sille tietä, niin sitten vasta löysi. Siitäkin oli vaan, että "aijaa, sinä". Tuskin tajusi koko jutun juonta, että sillä piti etsiä minut :D Eipä oo Luna tainnut juuri pimeässä koskaan olla.

Sen jälkeen vietiin Luna mökin taakse kiinni ja ohjaaja häipyi itse paikalta. Kolmesti taisi yhteensä hyökkääjälle haukahtaa ja vain istuskeli paikoillaan. Hyökkäyksen päätyttyä oli kaveri. Terävyys siis pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua.

Laukauksista ei ollut moksiskaan. Laukausvarma siis.

Koko luonnetesti näytti olevan Lunalle lähinnä hauska leikki ja mukavaa puuhaa, eikä isommin näyttänyt testin edetessä paineistuvan. Väliajat oli suht rauhassa makoillen, eikä vinkunut tai mitään kummempaa. Lunalla oli homma hanskassa :D Ehkä suurin yllätys olikin juuri hermorakenne "tasapainoinen". Ja kyllähän se kotioloissa sitä pääsääntöisesti onkin. Tuomarin sanoja mukaillen: silloin, kun ei tapahdu mitään, riittää, kun sydän lyö ja partaa kasvaa. Ja näissä tilanteissa Luna ottaa rauhallisesti ja makoilee. Sitten on heti mukana, kun jotain tapahtuu. Parhaat puolensa neiti esitteli kyllä :D Ja onhan se kyllä aivan äärimmäisen sopeutuvainen tyttö. Se vaan, että reagoi kyllä (oikea-aikaisesti), mutta lähes kaikkeen vähänkään uuteen :D Se aiheuttaa välillä vähän haastetta muualla kuin kodin ulkopuolella.

Saa olla supertyytyväinen tulokseen. Ihana rohkea, ystävällinen Luna <3

Alla vielä linkit videoihin, jotka on täysin lyhentämättömiä ja käsittelemättömiä. Lisäksi oli kovin tuulinen päivä, niin ei oikein kuule hyvin, mutta näkee ainakin vähän osviittaa reaktoista yms.

https://www.youtube.com/watch?v=9slNN3NWVPY#action=share

https://www.youtube.com/watch?v=h2xMPovolr8#action=share

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti