Luna and Helka in Action: Vuosi koiramaista elämää

Jälleen kuluneella viikolla vietimme vuosipäivää, kun tuli kuluneeksi kokonainen vuosi siitä, kun Luna on saapunut meille. Vuosi on kyllä kulunut hujauksessa. Mietittiin taas jälleen, että Luna on tuonut niin paljon hyvää mukanaan. Koiranhankinta oli kerrassaan paras ja oikea päätös. Luna on niin energinen ja hyväntuulinen elelijä, ettei voi itsekään muuta, kun tulla hyvälle tuulelle. Juuri osui jälleen yksi tutkimus silmään, jossa koiran omistaminen vähentää merkittävästi stressiä ja vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun. Tämän voi kyllä täysin allekirjoittaa. Parhainta stressin lievennystä on lähteä Luunin kanssa metsään tai muuten touhuilla jotain mukavaa.

Toki koira aiheuttaa myös tietyissä tilanteissa murhetta. Kuten kuluneella viikolla, kun Luna jälleen yhtenä päivänä useamman kerran oksensi. Ripulia tms. ei ollut ja muuten oli oma itsensä. No, sitten se loppui kuin seinään. Liekkö syönyt jotain sopimatonta tai mennyt jotenkin tilapäisesti tukkoon syömästään luusta. Huomattiin, että söi samasta pussista lihaisen luupalan myös edeltävällä viikolla, kun sitten oksensi tokotreeneissä. Täytynee varulta heittää pussi menemään.

Tämän viikon agitreenit menivät erittäin ylikierroksilla ja Luna oli poikkeuksellisen hallitsematon. Lähti latomaankin yhdessä välissä mihin sattuu hallissa, kun harjoiteltiin hyppykuviota. Piru vie, kun kävi sähelöimässä koirienkin luona. Voihan Luna. Tuli kuitenkin takaisin ja loppua kohden alkoi sujua jo paremmin. Hyvin meni puomia ja harjoiteltiin takakiertoakin mallikkaasti. Aina välillä on huonompia päiviä niin koirilla kuin ihmisilläkin. Liekkö ollut jo liian väsynyt, kun oli käynyt alkuillasta kunnon metsälenkin ja treenit alkavat vasta kahdeksalta. Seuraavalla kerralla täytyy tehdä perus lämmittelykäppäilyt ja rauhoitella enemmän edeltävästi.

Tokoon ohjaaja lähti uudella asenteella ja kiinnitti huomiota omaan rentouteen sekä rauhallisuuteen. Jos ohjaaja jännittyy ja kiristyy, ihan takuulla tekee näin koirakin. Kotoa lähdettäessä Luna oli kyllä ylikierroksilla, mutta hyvin rauhoittui oikeaan tekemisen mielentilaan. Siinä helposti alkaa käpy kiristyä, kun alku on sellaista sähläystä ja viuhtomista, mutta juurikin siinä kohtaa täytyy huokaista syvään ja luottaa, että kyllä se siitä. Ja eihän tämä ole millään tavalla mitään vakavaa :) Alkuun otettiin paljon rauhoittavia kontaktiharjoituksia. Lisäksi tehtiin omaan tahtiin ja hyvin lyhyttä pätkää kerrallaan. Välillä käytiin kentän ulkopuolella pissatauolla ja juomassa. Ja olipa meillä mukavaa. Molemmat oli innoissaan ja hyvin saatiin tällä kertaa pysymään hyvä vire yllä alusta loppuun. Ohjaaja pyrki käyttämään mielikuvitustaan ja pyrki varioimaan harjoituksia ja palkkasi koiraa eri tavoin. Luna on ihana, kun se innostuu kaikesta ja silloin, kun se tekee, niin tekee kyllä hienosti. Nyt alkaa jo paikka ja koiratkin käydä tutuiksi niin sekin helpottaa. Hyppyä tehtiin myös ja Lunahan irtoaa, oi voi :D Luoksetulot sujuivat näpäkästi joskaan liikkeenomaisesti ei niitä juuri tehty. Hieman liikkeestä maahanmenoa ja seisomista harjoiteltiin myös. Hauskaa oli, hyvin mielin ensi viikkoon.

Viikonloppu ollaan vietelty kotosalla rentoutuen sekä ulkoillen. Ollaan hihnailtu ja käytiinpä markkinoilla ihmisvilinässäkin pyörähtämässä. Eilen S oli tokoepiksissä talkoilemassa. Allapa kuvia rentoutumismetodeista.