Viikko on kulunut flunssassa molemmilla, joten suuremmat voiman ponnistukset ovat jääneet väliin. Maanantaina J oli kipeänä, joten S lähti tuuraamaan agilityyn Lunan kanssa. Treenit menivät yllättävän hyvin, vaikka ohjaaja olikin ihan noviisi ja flunssainen. Alkuun Luna oli vähän ihmeissään, että mitähän tuo täällä tekee ja luuli varmaankin olevansa menossa tokoilemaan, kun niitä liikkeitä edeltävästi tarjoili ja oli huomattavasti rauhallisempi kuin ennen agitreenejä. Otettiin lyhyitä radan pätkiä, jotka menivät varsin kivasti. Luna oli pääosin superhyvin kuulolla, seurasi elekieltä ja ohjeita. Plussaa myös siitä, että malttoi hienosti odottaa lähdöt. Pari vauhtimutkaa teki, mutta tuli kutsusta takaisin. Pääosin meni paluu lähtöön suorituksen jälkeen häntä viipottaen seuraillessa innokkaana. Palkka tuli lelulla pääosin, eikä vaikuttanut siitä liikaa kiihtyvän. Ei hirveästi ollut kyllä herkkä sille, että kuka ohjaa. Kuhan joku vaan hänen kans menee :) Kipinä iskee, olipa niin hauskaa, että hymyilytti loppuillan.
Torstaitokoiluissa harjoiteltiin kosketusalustaa, joka on varsin alkutekijöissä. Nenällä sen on osannut aiemmin, kun on käytetty agilityssä. Kuitenkin tokoa ajatellen haluan opettaa Lunan koskemaan tassulla alustaan. Nopsaa se kyllä hoksaa. Käsky on simppelisti 'koske'. Kosketusalustana on toiminut hiirialusta ja muovikansi. Naksuttelemalla saa hyvin opetettua. Joskin itsellä pitää olla vielä kohtuullisen lähellä ja harjoitusta ei ole niin paljon, että välimatkaa oltais saatu kasvatettua. Kosketusalustaharjoituksen yhdessä katsottiin myös vähän ruutua eka kertaa.
Lisäksi meillä luoksepäästävyys, joka pitää ottaa vielä aikalailla nami-imulla, mutta siten menee ongelmitta. Sitten oli reilun minuutin paikkamakuu, jossa tällä kertaa olin lähellä n. 2 metrin. päässä ja palkkasin yhden kerran väliin, oli hienosti ja rauhallisesti. Lopussa viivytin normaalia pidempään vapautusta, eikä ennakoinut. Lähes poikkeuksetta siis vapautan makuulta ja harvoin pyydän perusasentoon. Paikkamakuun ottaminen alkuun on haastavaa, mutta toisaalta se on hyvä, koska kokeissakinhan se tulee joka tapauksessa alkuun.
Lisäksi otettiin seuraamista. Näin mm. koirien välistä pujotellen ja sujui paremmin kuin aiemmin. Yleensä treeneissä on sellainen harjoitus, että ollaan isossa ringissä vetäjän ollessa keskipisteessä ja siitä seurautetaan koirat aivan keskelle pieneen kasaan ja koiran ollessa hienosti kontaktissa, vetäjä vapauttaa parivaljakon. Tämä on meille tosi vaikea ja hyvä harjoitus. Menestys sen suhteen vaihtelee ja Lunalla on edelleen suuri houkutus höntyillä ja käydä huuhkaisemassa vieressä olevaa koiraa. Nyt muut kerrat meni hyvin, mutta yhdellä kerralla Luna yhtäkkiä havahtui, että hitsi vie, tuossahan on ihana karvaturri vieressä ja kävi nuuhkaimassa. Huoh. No, onneksi se on ystävällinen.
Loppuun otettiin luoksetulot koirakujan läpi. Lunasta ei kyllä ensisilmäyksellä uskoisi, että se pysyy paikallaan siinä odottamassa, kun itse kääntää selän, kävelee kujan läpi ja odottaa hetken sitten kutsuakseen. Niin se vaan pysyy, oon ylpeä! Ja varmasti Lunakin tietää, että ohjaaja on tästä varma, niin se onnistuu hyvin. Ja tulee kyllä niin lujaa kuin minikintuistaan pääsee. Treenien päätyttyä otettiin vielä muutamaan kertaa keinua avustettuna. Hyvä mieli jäi molemmille!
Tällä viikolla Luna ei ole päässyt kuin 2 kertaa metsään. Tänään myrskyn laannuttua käytiin pienellä metsäkävelyllä myös pahimman flunssan taituttua. Huomasi kyllä, että antautumuksella viipotti menemään. Frisbeetä ja palloakin heiteltiin niin ainakin Luna juoksi :D Kotona ollaan tehty pikkuisen kapulan pitoa, myös metallikapulaa jo pikkuisen hetken pitää. Kosketusalustan lisäksi ollaan otettu istu-maahan-seiso eri järjestyksissä ja niiden erottelua. Itse yritän miettiä mahdollisimman selkeitä äänenpainoja, mutta ääni käheänä se on vähän haastavaa. Flunssan ollessa pahimmillaan mitään korkeita ääniä ei lähtenyt ja se aiheutti ymmärrettävästi Lunassa hämmennystä ja päänpyörittelyä. Maahanmenoihin ollaan pyritty saamaan nopeutta. Sisällä mukavan lämpimällä alustalla ne ovatkin nopeita, mutta kylmyys ja etenkin märkyys on ällöä. Vähän ollaan pyöritty purkin päällä ja senkin yllättäen osaa oikeastaan ilman isompaa käsiapua, kun vielä seisoo itse kohtuu lähellä ja irtoaa jo vähän kauempaa sinne 'nouse' kehoituksella. Sitten ollaan leikitty namien, possun ja ankan etsintää sekä muita pieniä aivoviritystemppuja :)
Torstaitokoiluissa harjoiteltiin kosketusalustaa, joka on varsin alkutekijöissä. Nenällä sen on osannut aiemmin, kun on käytetty agilityssä. Kuitenkin tokoa ajatellen haluan opettaa Lunan koskemaan tassulla alustaan. Nopsaa se kyllä hoksaa. Käsky on simppelisti 'koske'. Kosketusalustana on toiminut hiirialusta ja muovikansi. Naksuttelemalla saa hyvin opetettua. Joskin itsellä pitää olla vielä kohtuullisen lähellä ja harjoitusta ei ole niin paljon, että välimatkaa oltais saatu kasvatettua. Kosketusalustaharjoituksen yhdessä katsottiin myös vähän ruutua eka kertaa.
Lisäksi meillä luoksepäästävyys, joka pitää ottaa vielä aikalailla nami-imulla, mutta siten menee ongelmitta. Sitten oli reilun minuutin paikkamakuu, jossa tällä kertaa olin lähellä n. 2 metrin. päässä ja palkkasin yhden kerran väliin, oli hienosti ja rauhallisesti. Lopussa viivytin normaalia pidempään vapautusta, eikä ennakoinut. Lähes poikkeuksetta siis vapautan makuulta ja harvoin pyydän perusasentoon. Paikkamakuun ottaminen alkuun on haastavaa, mutta toisaalta se on hyvä, koska kokeissakinhan se tulee joka tapauksessa alkuun.
Lisäksi otettiin seuraamista. Näin mm. koirien välistä pujotellen ja sujui paremmin kuin aiemmin. Yleensä treeneissä on sellainen harjoitus, että ollaan isossa ringissä vetäjän ollessa keskipisteessä ja siitä seurautetaan koirat aivan keskelle pieneen kasaan ja koiran ollessa hienosti kontaktissa, vetäjä vapauttaa parivaljakon. Tämä on meille tosi vaikea ja hyvä harjoitus. Menestys sen suhteen vaihtelee ja Lunalla on edelleen suuri houkutus höntyillä ja käydä huuhkaisemassa vieressä olevaa koiraa. Nyt muut kerrat meni hyvin, mutta yhdellä kerralla Luna yhtäkkiä havahtui, että hitsi vie, tuossahan on ihana karvaturri vieressä ja kävi nuuhkaimassa. Huoh. No, onneksi se on ystävällinen.
Loppuun otettiin luoksetulot koirakujan läpi. Lunasta ei kyllä ensisilmäyksellä uskoisi, että se pysyy paikallaan siinä odottamassa, kun itse kääntää selän, kävelee kujan läpi ja odottaa hetken sitten kutsuakseen. Niin se vaan pysyy, oon ylpeä! Ja varmasti Lunakin tietää, että ohjaaja on tästä varma, niin se onnistuu hyvin. Ja tulee kyllä niin lujaa kuin minikintuistaan pääsee. Treenien päätyttyä otettiin vielä muutamaan kertaa keinua avustettuna. Hyvä mieli jäi molemmille!
Tällä viikolla Luna ei ole päässyt kuin 2 kertaa metsään. Tänään myrskyn laannuttua käytiin pienellä metsäkävelyllä myös pahimman flunssan taituttua. Huomasi kyllä, että antautumuksella viipotti menemään. Frisbeetä ja palloakin heiteltiin niin ainakin Luna juoksi :D Kotona ollaan tehty pikkuisen kapulan pitoa, myös metallikapulaa jo pikkuisen hetken pitää. Kosketusalustan lisäksi ollaan otettu istu-maahan-seiso eri järjestyksissä ja niiden erottelua. Itse yritän miettiä mahdollisimman selkeitä äänenpainoja, mutta ääni käheänä se on vähän haastavaa. Flunssan ollessa pahimmillaan mitään korkeita ääniä ei lähtenyt ja se aiheutti ymmärrettävästi Lunassa hämmennystä ja päänpyörittelyä. Maahanmenoihin ollaan pyritty saamaan nopeutta. Sisällä mukavan lämpimällä alustalla ne ovatkin nopeita, mutta kylmyys ja etenkin märkyys on ällöä. Vähän ollaan pyöritty purkin päällä ja senkin yllättäen osaa oikeastaan ilman isompaa käsiapua, kun vielä seisoo itse kohtuu lähellä ja irtoaa jo vähän kauempaa sinne 'nouse' kehoituksella. Sitten ollaan leikitty namien, possun ja ankan etsintää sekä muita pieniä aivoviritystemppuja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti