Lunat uimasilla

Eilen oli toinen kerta KAS:n pentukurssia ja valitettavasti töiden takia myöhästyttiin alusta. No hyvin ehdittiin mukaan, vaikka alku oli vähän härdelliä ja tulla tupsahdettiin paikalle. Onneksi harkat olivat tällä viikolla vähän pidemmät. Harjoiteltiin aluksi hallissa kontaktointia, perusasentoa ja sitten luoksetuloa vähän pidemmällä matkalla käyttäen lelupalkkaa. Sitten siirryttiin ulos kentälle, jossa koirat olivat paljon rauhallisemmin. Luna oli ulkona tosi hienosti. Varmaankin hajuja, kaikuvaa mölyä oli vähemmän ja koirien välillä hieman enemmän etäisyyttä. Harjoiteltiin ohittamista ja se meni kivasti. Lisäksi tehtiin pikkutemppuja. Yrittiin hakea paikkaa kesän agilityn alkeiskurssille, mutta Lunan ikä ei riitä siihen vielä, kun täytyisi olla täyttänyt 11 kuukautta. No, jospa myöhemmin sitten ja varmaan ne juoksutkin tässä jossain vaiheessa ilmaantuu.

Treenien jälkeen käytiin Kuivasjärvellä kävelylenkillä, jossa katseltiin ohimeneviä hiihtäjiä, pysähdyttiin kivelle istumaan, kun aurinko paistoi niin mukavasti. Nähtiin myös koiria ja hevosia. Luna ei aiemmin ollut hevosta nähnyt. Paluumatkalla mentiin aika läheltä aituuta. Hevoset olivat kauempana, mutta Lunan tonkiessa maata ja omistajan ollessa omissa aatoksissaan yksi hevosista oli hiippaillut aidan viereen ja hörähti ystävällismielisen tervehdyksen. Luna reppana taisi vähän säikähtää isoa ilmestystä ja alkoi haukkua räksyttää. Vähän matkan päästä tuli ratsastaja vastaan ja varulta täytyi ottaa Luna kunnolla haltuun, ettei vahingossakaan häiritse hevosta. Taisivat olla hevoset tottuneita koiriin, kun eivät reagoineet mitenkään. Myöhemmin katseltiin hevosten menoa ihmeissään vähän kaeumpaa, hiljaa kuitenkin.

Tänään käytiin Kiimingin Vesipedossa uimassa. Edeltävästi käytiin puolisen tuntia kävelemässä ja meni tosi rauhallisesti vetämättä. Pari koiraakin meni haukkumatta ohi. Ennen uintiaikaa huuhdeltiin koirat ja puettiin uimaliivit päälle. Esipesu ei Lunasta ollut kovin miellyttävää ja oli vähän reppanan näköinen. Vuoron alkuun uimataituri Luna-kaima näytti meidän Lunalle esimerkkiä ja tottunein elkein meni edeltä veteen reippaasti hakemaan lelua. Meidän Lunalla kiinnostusta oli kovasti uuteen elementtiin ja ihmetteli toisen Lunan touhuja ja moista innokkuutta. Ymmärrettävästi ensikertalaisena oli kyllä tosi jänskä paikka ja piti suosiollisesti avustaa, että saatiin koira rohkaistumaan veteen.

Lunalle vesi on täysin uusi elementti, kun ei ole luonnonvesissäkään vielä mahdollisuuksia ollut totutella. Tähän mennessä rapakoissakin on tassujaan etupäässä nostellut, kiertänyt kaukaa tai hyppinyt yli. Vesipeto oli hyvä paikka totutella, kun altaassa samalla kannustava uittaja ja altaaseen pääsi helposti luiskan kautta. Altaaseen meno oli jännittävää ja mielummin Luna olisi leikkinyt leluilla kuivalla maalla :) Veteen jouduttuaan ei auttanut sitten muuta kuin uida ja Luna uikin tosi reippaasti ja vauhdikkaasti. Tosi monta kertaa Luna ehti käydä mutkat vedessä. Kerran jopa ponnisti hieman itsekin ja yhden kerran jopa muisti kaikessa tohinassa tuoda lelunkin. Muilta osin piti keskittyä niin kovasti, että lelutkin unohtuivat.

Hyvin ehdittiin puolessa tunnissa uintiin totutella ja mukavaa oli. Luna kyllä hienosti pärjäsi! Uinnin jälkeen pesut ja jopa kuivaukset menivät hyvin. Kuivauslaite oli todella kovaääninen imurin näköinen vehje ja alkuun Luna oli kauhuissaan. Nopeasti tajusi kuitenkin, että kuivaushan on ihan mukavaa ja kävi jopa makuulle köllöttelemään. Erityinen plussa oli, että koiran sai hyvissä tiloissa kätevästi pestyä ja kuivattua. Uimareissu oli sen verran väsyttävä, että ilta on mennyt etupäässä kölliessä. Uudestaan! Varmasti Luna pikkuhiljaa tottuu ja rohkaistuu yhä enemmän. Kesällä täytyy kokeilla myös sitten luonnonvesissä.

Alla loistavia Ari ja Kati Weissenfeltin ottamia kuvia uimareissulta (kuvien oik. alareunassa kuvaaja). Kiitos, että saatiin käyttää näitä todistusaineistona blogissa :) Luna todella ui!

Luna-kaima näyttää mallia

Uimakaverukset

Pikku saukko

Uitettu koira

Luna polskii

Kylläpä oli raskasta

Hienosti menee. Luna-kaima odottaa vuoroaan

Kohta rannassa. Lelukin jäi, kun täytyy
päästä kuiville niin pian kuin mahdollista

Illan piristys

Pieni positiivinen lisäys tälle päivää. Äsken iltakävely meni aivan mainiosti. Oltiin aivan ihmeissään, että mikä koira meille tuli käppäilylle mukaan. Neljä koiraa tuli vastaan ja kaikki päästiin haukkumatta ohi. Tämän päälle vielä koirapuistonkin ohi mentiin hiljaa. Toki suurta kiinnostusta koirat saavat aikaan, mutta tämä on suurta edistystä. Jopas tuli hyvä mieli. Ainakin kovasti ollaan asiaa harjoiteltu ja vihdoin tuntuu, että se alkaa hiljalleen näkyä. Jospa aikuistuminenkin tekee oman tehtävänsä. Lisäksi kontaktointi ja hihnassa kävely sujui mallikkaasti. Tuli mainittua muutama päivä taaksepäin, että pitänee pistää namihanoja vähän pienemmälle. Näin on tehty ja liekkö tässä osa syy. Lisäksi Luna oli nälkäinen muutoinkin ennen iltaruokaa. Toivottavasti pikkuhiljaa jotkut namikat naksahtelevat kohdilleen. Kaikinpuolin mukava päivä. Huippu Luna!

Maahan

Luna mietteliäänä

Luna odottaa

Hienosti odottaakin, kaunis

Houdini köpöttiläinen kävi pesulla

Lauantain reissun innoittamana käytiin ulkoilemassa sunnuntaina uudemman kerran Sanginjoella samalla kokoonpanolla. Ilma suosi jälleen. Käveltiin vähän pidemmän matkaa kuin lauantaina ja löydettiin kiva laavupaikka, jossa suunnitelmissa olisi käydä myöhemmin paistelemassa makkaraa. Odoteltiin metsän siimeksessä ennen kuin Melli omistajineen pääsi paikanpäälle asti. Molemmat ovat niin yli-innokkaita kohtaamisissa. Luna oli alkuun aivan stressissä ja vinkui. Mentiin maahan istualleen/makoilemaan, niin vähitellen Lunakin hienosti rauhottui. Nähtiin säikähdykseksemme kahteen otteeseen kaksi moottorikelkkaa, jotka tajusivat hidastaa ja saatiin napattua koirat haltuun. Lunalla oli kyllä korvat jälleen tehokkaasti hukassa. Näin etenkin kiinniolojen jälkeen. En tiedä suivaantuiko se niistä niin, ettei ollut kuulevinaankaan. 'Tänne' komentoa ei niiden yhteydessä käytetty. Toisaalta ei pitäisi käyttää 'Luna' sanaa komentaessa juurikaan, kukapa nyt sellaista jaksaisi sitten muussakaan yhteydessä kuunnella. Tehokasta ulkoilua ja Luna oli reissun jälkeen ihan naatti.

Alkuviikko on sujunut rauhallisesti ja korvatkin ovat jälleen löytyneet. Pysyneet vielä pääosin avoinnakin, mitä nyt ulkona joskus lumpsahtavat mennä lukkoon. Protestimielialaa on ajoittain havaittavissa, mutta pääosin tyyntä. Maanantaina käytiin ulkoilemassa Niilesjärven maisemissa ja reissu oli jälleen onnistunut, vanhan polun hanki jopa hyvin vielä kantoi. Eilen tiistaina keskityttiin hihnailuun, joka sujui pitkästä aikaa mukavasti. Tämä oli ensimmäinen kerta moneen viikkoon, kun ei erikseen lähdetty metsään ulkoilemaan. Sen sijaan käytiin lähipuistossa juoksentelemassa ja saatiin olla siellä keskenämme.

Eiliseen iltaohjelmaan sisältyi myös karvaturri köpöttiläisemme pesuoperaatio. Ostimme rypsiöljypohjaista koirashampoota. Kaikinpuolin syötävää ja juotavaa tavaraa siltä varalta, että kaverille tunnetusti maistuu kaikki. Tämä oli eka kerta kuin oikein shampoolla koira pestiin. Aiemmin ei ole oikein tuntunut kovin likaiseltakaan ja pienet pesut ovat riittäneet. No nyt oli pesun aika. Hyvin meni ja näytti oikein tykkäävän lämpimällä vedellä huljuttelusta, lopussa märässä turrissaan näytti vähän kärsivältä, mutta juuri ei ollut moksiskaan. Paras kuivatus järjestyi muutamin ravisteluin ja viimeisteltiin pyyhkeellä. Pohjavilla ei tosin kunnolla kastunutkaan, hyvä niin ja kuivui nopsaa. Pesun jälkeen ensimmäistä kertaa nähtiin keppurointia/piehtarointia olohuoneen matolla ja Luna sai hepulit juoksentelemalla ympäri asuntoa.

Otsikon houdini sana on peräisin tältä aamulta, kun Luna päätti rapussa irroittautua kahleistaan. Vastapestyllä silkkisellä turkillaan sai pujautettua J:n yllätykseksi aamulenkiltä tullessa päänsä pannasta pois ja meni tervehtimään naapurin tätiä. Onneksi tämä tapahtui sisällä, eikä ulkona. Itsekin oli ihmeissään, mutta nopeasti tajusi vapauden koittaneen. Kerrostalon alakerrassa ei kovin pitkälle karkuun pääse, joten kahlekuningatar saatiin nopeasti haltuun. Toivottavasti ei itsekään tajunnut, miten temppu tehtiin.

Luna on ottanut olohuoneen sohvalta pudonneen tyynyn hyötykäyttöön

Luna ja Melli

Lunatum kepakkoineen

Kuuliainen Melli etualalla, Luna lokoilee taka-alalla

Suku on paras

Onneksi tiistain örkki jäi ainokaiseksi. Tilapäinen häiriö siis. Keskiviikkona käytiin uudelleen ulkoilemassa samalla suunnalla kuin tiistainakin. Lisäksi aloiteltiin jo pitkään suunnitteilla ollutta kevätsiivousta, jossa Luna suosiollisesti meitä avusti. Etenkin pölyjen pyyhkiminen on mieluisaa puuhaa.

Torstaina vuorossa oli uuden pentukurssin aloitus KAS:lla. Kurssi kestää kerrallaan puoli tuntia ja vetäjiä on kaksinkappalein, vain viisi kertaa yhteensä. Paikkana on eräänlainen hevosmaneesi tai vastaava. Eka kerta meni ihmetellessä kaikuvassa hallissa. Lisämausteen teki puu-muhapohja, jota piti nuohota ja nuuhkutella. Hevosen herkkulantaa ei sentään löytynyt. Keskittyminen oli vähän niin ja näin, mutta hetkittäin meni ihan mukavasti. Lähinnä kontaktia ja luoksetuloa harjoiteltiin, mutta yllättävän paljon ehdittiin puolituntisessakin. Puoli tuntia on aivan nokko Lunalle. Tosi mukava fiilis jäi eka kerran perusteella ja kiva juttu, että kursseilua päästiin nyt jatkamaan. Jospa juoksut eivät vielä tulisi ja jos tulevat, niin kerrat voi korvata myöhemmin.

Perjantaina Luna sai vieraikseen Leidin ja Neidin eli emonsa ja siskonsa. Hetki meni tunnustellessa, mutta Neiti teki heti Lunalle selväksi, että kuka on pomo. Luna sai pian huomata, ettei johtoasemasta ole mitään epäselvyyttä ja alistui melko helposti ilman kummempia mutinoita. Meno oli välillä melko raisua ja vauhdikasta. Luna oli myös vähän hämillään, kun Leidi ja Neiti vetivät muristen esim. kepakkoa, että mitä se tämä on. Todettiin, että koirastamme on tullut vähän nössykkä. Korvat olivat kadoksissa ulkoilureissulla, kun Lunan fokus keskittyi kahteen karvakaveriin meidän sijasta. On ne vaan jotkut koirat niin supermahtavia, että itse jää vielä kakkoseksi niiden rinnalla. Neiti taasen oli kuulolla oikein ihailtavan hienosti, huoh. No, kyllä se siitä, kun harjoitusta tulee lisää ja aikaa kuluu. Luna alkaa olla pian emonsa mitoissa, korkeutta vielä uupuu. Leidin liikkumiseen verraten selvästi huomaa, kuinka pentujen meno on vielä holtitonta ja paketti ei oikein pysy kasassa. Luna fanitti Leidiä kympillä. Myös Leidi vaikutti tuntevan Lunan omakseen. Leidin maatessa selällään Luna jopa kokeili varovasti imaista emonsa nisää, ei tainnut herua mitään :D Voi raasua. Olipa mukava pitkästä aikaa nähdä ja vaihtaa kuulumisia. Kylläpä illalla moisen myllerryksen jälkeen väsytti.

Tänään nähtiin Melliä Sanginjoella ja meno oli verraittain rauhallista. Kerittiin hetki olla keskenämme metsikössä ja ilman koirahäiriöitä testattiin luoksetuloa, se toimi hyvin. Hihnailu meni mukavasti myös. Mellin ollessa paikalla korvat jälleen aikalailla katosivat. Mellin ollessa jäähyllä sylissä, itse jaksoimme matkaa 50 metriä kuvitellen, että kyllä se Luna lähtee meidän perään. Turha luulo, Lunahan jäi odottelemaan Mellin laskeutumista. Ei mennyt ihan putkeen ja tarinan opetus taisi Lunalle olla, että turha seurata, kyllä ne kuitenkin tulevat takaisin :D Ulkoilureissulta tulon jälkeen Luna oli yksin pari tuntia, kun kävimme asioilla. Sitten pienen pissareissun jälkeen Luna tuli maskotiksi asukaskokoukseen S:n mukaan. Muutaman hengen kesken kokoustimme. Luna sai osakseen rapsutuksia ja oli hienosti rauhassa kerhohuoneella. Alun tutkimisen jälkeen Luna löysi hyvän makuupaikan pyörätuolin alta, jonka hallitsija olikin erinomainen rapsuttelija. Illalla harjoiteltiin kotona lähinnä kontaktointia ja käytiin hihnailemassa, joka sujui vaihteeksi mukavasti.

Alla sekalaisia kuvia viime ajoilta.

Luna ja Melli melkein kuin sidostesukkamainoksesta

Pusu..

Tai sittenkin suuri huijaus..

Luna ja kaivinkone pääsiäisreissulla

Ihana Leidi

Luna ja pallo

Lunatum ja Pipsa

Kieli poskella

Mössykkä.

Minua väsyttää.

Kotona ja Örkki

Eilen vietimme viimeisen lomapäivän Kuusamossa. Käytiin aamupäivästä hiihtämässä. Meidän ollessa paluumatkalla S:n äiti kävi käppäilemässä Lunan kanssa hiihtoladun huudeilla ja siellä kohdattiin. Kiinnostuneena Luna kiipesi vallin päälle katsomaan toikkarointiamme sauvojen ja suksien kanssa. Aiemminkin on paljon hiihtäjiä talven mittaan nähnyt, joten se ei ollut uutuutta.

Eilen iltapäivällä käytiin sukuloimassa ja ulkoiltiin järven jäällä. Luna pääsi touhuamaan taas Mistin kanssa. Mistin on ilmeisesti siedättynyt Luna-riiviöön, kun innostui oikein leikkimään ja juoksemaan. Sisälle tultua Lunalla oli vielä virta päällä ja Misti lempeästi komensi, ettei sisällä sovi riehua. Muutaman hepulointiyrityksen ja uhmahaukahduksen jälkeen Luna rauhoittui. Mistiä Luna kyllä jaksaa mielistellä tarpeen vaatiessa ja Misti ei aina moisen innokkaan fanituksen päälle ymmärrä. Vieläpä sisälle tultua menivät vierekkäin keittiön lattialle nukkumaan. Reissun jälkeen kotimatka sujui unten mailla leppoisasti.

Tänään Luna oli taas päivän yksin, mutta onneksi oli pehmeä laskeutuminen, kun J:llä alkoi vasta myöhemmin työt. Iltapäivällä töistä päästyä käytiin Niilesjärven maisemissa, kun haluttiin jotain vaihtelua totuttuihin kuvioihin. Oli mukava reissu ja löydettiin metsästä lumikenkäilijöiden jättämä reitti. Paluumatkalta käväistiin kaupassa Lunan odottaessa autossa. Ihmeteltiin, että kylläpä autossa haisee vähän pahalta. Vähän matkaa ajettua S rupesi miettimään, että kylläpä Luna piereskelee. Takapenkille vilkaistuaan S huomasi Luna reppanan oksentaneen häkkiinsä. Sen verran epämääräistä mössö oli, että vasta kotona varmistui, että kyseessä oli tosiaan yläpäästä tullutta tavaraa. Voi ressua. Mikähän lie mahan tyhjennys tämä oli. Tiettävästi ei ole syönyt mitään epämääräistä, mutta Lunalle tunnetusti käy kaikki, joten tämä ei ole poissuljettua. Muuten on ollut oma reipas itsensä, eikä massua aristele. Kakkinutkin on normaalisti. Annettiin nyt iltaruoka normaalisti hyvin pehmennettynä ja tavallista pienempi annos. Hyvin maistui, eikä ainakaan heti ole noussut ylös. Saa nähdä, seurailemme. Hyvä oli myös, että häkki oli helppo myös puhdistaa, kun pohjalla on muovikaukalo, eikä örkki levinnyt autoon ja patja vaan heitettiin roskiin.

Pääsiäisen viettoa

Torstaina lähdimme Kuusamoon pääsiäislomalle. Ajoimme Ylikiimingin kautta maisemareittiä ja käytiin välillä ulkoilemassa. Matka meni totuttuun tapaan hyvin Lunan lähinnä nukkuessa. Selvästi oli tuttu paikka ja mielissään oli, kun pitkästä aikaa näki tutut ihmiset. Niin myös me. Torstai-perjantai yö meni hyvin. Luna nukkui rauhassa omassa huoneessa koko yön ilman mölinöitä. Aamujen osalta tätä ei tosin lomaksi oikein voi kutsua, kun automaattiherätyskello Luna soi kuuden aikaan täsmällisesti.

Perjantai-aamuna käytiin ulkoilemassa lentokentän suunnalla. Keli oli mitä mainioin, aurinko paistoi ja oli tyyntä. Vanhoja moottorikelkan pohjia ja väliin umpihankeakin edettiin. Lunalla ei paljon hidasta, oli hankea eli ei. Leluja heiteltiin ja kaivettiin niitä piiloon hankeen Lunan niitä tohkeissa etsiessä. Enimpien aamuenergioiden purkamisen jälkeen käytiin mummin luona, jossa Luna ihastutti. Mentiin hissillä ylös ja Luna oli vähän ihmeissään, kun oli erilainen hissi, kun kotosalla.

Perjantaina Luna pääsi ensimmäistä kertaa myös pikaiselle pilkkireissulle mukaan ja nukkui torkut autossa. Pilkkijät oli kyllä outoja ja kiinnostavia paikallaan nököttäjiä. Parille ilmestykselle piti haukahdellakin. Käytiin samalla pyörähtämässä myös toisessa mummolassa, jossa Luna näki Mistiä. Leikit meni hyvin ja korvatkin oli pääosin kuulolla. Luna tykkää leikkiä keppien kanssa ja tykkää, kun muut ajattavat. Kukapa ei. Mistillä eivät niin kepit kiinnostaneet, joten leikki pysyi rauhallisena. Mentiin pariin otteeseen vauhdikkaasti putkea. Illalla jatkettiin kynsienleikkausharjoituksia ja vuorostaan J leikkasi, jolloin meni paljon paremmin.

Lauantaina mentiin J:n kotiin, jossa saimme ulkoilla maaseutumaisemissa. Se on kyllä iso plussa, kun voi turvallisin mielin lähteä koiran kanssa suoraan pihasta vapaana ulkoilemaan. Lunan kavereina olivat Pipsa ja Tane. Tanen kanssa alkuun oli vähän kärhämää. Luna ei oikein näyttänyt perustavan Tanen kiinnostuneista nuuskutteluista. Yhteisen sävelen löydyttyä leikkivät oikein mukavasti. Eilen Luna pääsi uudelle pilkkireissulle.  Jäälle mentiin moottorikelkalla siten, että J ajoi S:n ja Lunan ollessa reessä takana. Tässä taas huomattiin kuinka rohkea Luna on, kun ei ollut kelkkakyydistä moksiskaan. Kiinnostuneena vain S:n sylissä kuikuili eteenpäin, että mitä siellä näkyy. Välillä kelkan pyryttäessä lunta taakse, käänsi päänsä eri suuntaan tuiverrukselta suojaan. Jäällä Luna sai juosta sydämensä kyllyydestä. Melko hyvin jätti myös pilkkihommat rauhaan, vaikka kaloja katselikin kiinnostuneena. Palloa heiteltiin ja auringosta nautiittiin. Luna oikeasti tällä kertaa innostui noutamaan palloa ja oltiin aivan ihmeissään. Kauempana mennä vilahti moottorikelkkoja, joille haukkui, mutta lopetti sitten kehotuksesta ja tuli lähettyville. Muita kulkijoita yhden pilkkijän ohella ei nähty. Lunalle vartavasten keitettiin yksi ahven, joka näytti maistuvan (etenkin keitetty mäti).

Sen verran oli lauantaillekin touhua, että illalla Lunaa väsytti. Ei vain meinannut malttaa alkaa nukkua, kun oli kaksi kiinnostavaa karvakaveria seurana. Yö meni hyvin samassa huoneessa koisiessa, tosin uumoiltiin unien jatkuvan hieman pidempään. Jälleen herätys oli kuudelta ja Luna meni vinkumaan oven taakse lähinnä päästäkseen muiden koirien pariin. Kun mitään ei tapahtunut, piti pariin otteeseen protestiksi hypätä sänkyynkin. Mukava oli myös, kun Luna pääsi pitkästä aikaa näkemään lapsia ja tosi mukavasti meni senkin suhteen. Välillä yrittää hyppiä, mutta yllättävän vähän. Toki varmastikin siitä johtuen, että nämä lapset ovat tottuneita myös koiriin. Tänään ulkoiltiin lasten ja koirakavereiden kanssa. Tänään ulkoilun jälkeen jopa rauhoittui nukkumaan muiden koirien ollessa samassa huoneessa. Joskus se tulee kunnon väsy Lunallekin.

Luna on hyvin ollut kuulolla koko pääsiäisen ajan. Arkitottelevaisuutta ollaan otettu kaiken muun touhun lomassa. Huvikseen myös välillä siten, että muut koirat on häiriönä. Kohtuu mukavasti lyhyitä hetkiä kerrallaan onnistuu ja Luna mielellään tekee. Maahanmeno on erityisen säpäkkä ollut ja kun sitä ollaan nyt enemmän tehty, niin herkästi tarjoaa sitä. Tänään tultiin takaisin kylille. Pilkillä käytiin ja Luna jäi tällä kertaa kotiin nukkumaan. Luna on pääosin syönyt ja lepäillyt. Kynnenleikkaustakin harjoiteltiin osin kuivaharjoitteluna, osin oikeasti leikattiin. Yksi kynsi epäonnisesti meni eka kertaa vähän verikynteen. Luna vingahti, muttei isommin säikähtänyt ja antoi jatkaa operaatiota. Tekevälle sattuu.

Mukavaa on ollut ja ilmat ovat kerrassaan suosineet, huomenna kotiin.

Vuoristorataa

Aika vierii ja pitäisi kirjoittaa useammin, jotta muistaisi paremmin mitä päivät pitävät sisällään. Viime viikolla alkoi olla Lunassa havaittavissa aiempaa enemmän haaveilua ja korvattomuutta vähän vaihdellen päivittäin. Näin etenkin hihnaillessa. Sisällä on ollut kuulolla. Haistelu ja merkkailu on lisääntynyt. Lunan siskolla on alkanut vastikään juoksut, joten niitä odotellessa. Hihnakävely on edelleen haastavaa, mutta välillä siinäkin tulee onnistumisia. Lyhyitä, pieniä ja hidastahtisia lenkkejä ollaan tehty. Hitaasti, mutta varmasti huomaa, että tehostetusta ja määrätietoisemmasta harjoittelusta on hyötyä. Viime viikolla käytiin ulkoilemassa useampaan otteeseen Valkiaisjärven maastossa ja jäälläkin käytiin käppäilemässä.

Viime viikonloppuna ulkoiltiin Sanginjoella, jossa Luna näki Melliä. Leikit sujuivat erittäinkin sopuisasti, liekkö juoksuista johtuen. Todella selkeä muutos rauhallisempaan menoon päin. Vähän ihmeissään Luna haisteli, että mitä kaverille on tapahtunut. Sunnuntaina käytiin Lunan ja Nukan luona. Aikomuksena oli harjoitella tottelevaisuusjuttuja ja jatkaa Nukan häiriköintiä. Häiriköintiosuudessa ei ollut ongelmaa. Lunalla oli keskittyminen hakusessa ja otettiin vaan muutamaan otteeseen perusliikkeitä, jotka sinällään sujui mukavasti. Muutoinkin Luna vielä herkästi esim. pomppaa maasta ylös tai lähtee perusasennosta käppäilemään ilman vapautusta, etenkin vähän virikkeellisemmässä paikassa. Käytiin ulkoilemassa ja saivat päästää enimpiä höyryjä pois. Hihnailua tuli myös harjoiteltua. Luna näki ensimmäistä kertaa elämässään kissan ja pääsi käymään näyttelypöydällä. Kotiin voisi viritellä jonkun tason, missä vähän seisomista jne. voisi harjoitella. Juttua riitti koirista pitkä tovi ja mukava oli vaihtaa kokemuksia. Sisällä karvakaverit olivat yllättävän sopuisasti. Reissun jälkeen Lunalle uni maistui.

Nyt alkuviikosta on ollut hyvät kelit. Yksinolot ovat sujuneet hyvin. Töistä päästyä ollaan ulkoiltu joko vapaalla jalalla tai lähiympyröissä hihnaillen. Eilen käytiin myös nallikarissa jäällä kävelemässä, mutta pidettiin Luna hihnassa mahdollisten ohikulkijoiden varalta. Olisipa hienoa, kun joku päivä oltaisiin siinä pisteessä, että uskaltaisi pitää Lunaa vapaana luottaen siihen, että tulee kutsuttaessa varmasti luokse. Tähän on pitkä matka ja tällä hetkellä neiti nostaa varmasti kytkintä houkuttelevien asioiden ilmaantuessa näköpiiriin. No, kaikesta voi haaveilla.

Eilen Luna oli jälleen yllättävänkin hyvin kuulolla, mutta tänään on ollut osin ärripurri päivä. Tällä hetkellä pientä vuoristorataa siis näyttää olevan. Aamu alkoi seesteisesti ja yksinolokin sujui hyvin. Ilmeisesti Luna on saanut normaalia vähemmän huomiota, kun ollaan siivoiltu. Hihnassa on ollut enemmälti kiskomista, mutta vapaana juostessaan oli kuulollakin. Aina ei voi olla hyvä päivä. Kynsien leikkauskin meni yllättäen mönkään. Lunalle se ei aivan helppoa ole ollut missään vaiheessa, mutta isommin ei ole siitä stressiä ottanut. Nyt oli kuitenkin aivan kummallinen kerta. Lunalla on yksi kynsi mennyt tummaksi aivan pentuna, kynsi kuitenkin kasvaa jonkin verran ja tunto siinä on selkeästi tallella. Ekana tuli leikattua juurikin kyseinen kynsi ja Luna vähän vinkaisi, loppu meni taisteluksi. Jatkettiin niin, että Luna oli rauhallinen. Täytyy tässäkin asiassa ryhdistäytyä ja harjoitellaan päivittäin kynsien 'käsittelyä' ja mikäli ei ole leikattavaa, niin ollaan edes leikkaavinamme.