Kuvia ei saa kopioida ilman lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Rauhallista eloa ja hyvää mieltä

Viikko on kulunut flunssassa molemmilla, joten suuremmat voiman ponnistukset ovat jääneet väliin. Maanantaina J oli kipeänä, joten S lähti tuuraamaan agilityyn Lunan kanssa. Treenit menivät yllättävän hyvin, vaikka ohjaaja olikin ihan noviisi ja flunssainen. Alkuun Luna oli vähän ihmeissään, että mitähän tuo täällä tekee ja luuli varmaankin olevansa menossa tokoilemaan, kun niitä liikkeitä edeltävästi tarjoili ja oli huomattavasti rauhallisempi kuin ennen agitreenejä. Otettiin lyhyitä radan pätkiä, jotka menivät varsin kivasti. Luna oli pääosin superhyvin kuulolla, seurasi elekieltä ja ohjeita. Plussaa myös siitä, että malttoi hienosti odottaa lähdöt. Pari vauhtimutkaa teki, mutta tuli kutsusta takaisin. Pääosin meni paluu lähtöön suorituksen jälkeen häntä viipottaen seuraillessa innokkaana. Palkka tuli lelulla pääosin, eikä vaikuttanut siitä liikaa kiihtyvän. Ei hirveästi ollut kyllä herkkä sille, että kuka ohjaa. Kuhan joku vaan hänen kans menee :) Kipinä iskee, olipa niin hauskaa, että hymyilytti loppuillan.

Torstaitokoiluissa harjoiteltiin kosketusalustaa, joka on varsin alkutekijöissä. Nenällä sen on osannut aiemmin, kun on käytetty agilityssä. Kuitenkin tokoa ajatellen haluan opettaa Lunan koskemaan tassulla alustaan. Nopsaa se kyllä hoksaa. Käsky on simppelisti 'koske'. Kosketusalustana on toiminut hiirialusta ja muovikansi. Naksuttelemalla saa hyvin opetettua. Joskin itsellä pitää olla vielä kohtuullisen lähellä ja harjoitusta ei ole niin paljon, että välimatkaa oltais saatu kasvatettua. Kosketusalustaharjoituksen yhdessä katsottiin myös vähän ruutua eka kertaa.

Lisäksi meillä luoksepäästävyys, joka pitää ottaa vielä aikalailla nami-imulla, mutta siten menee ongelmitta. Sitten oli reilun minuutin paikkamakuu, jossa tällä kertaa olin lähellä n. 2 metrin. päässä ja palkkasin yhden kerran väliin, oli hienosti ja rauhallisesti. Lopussa viivytin normaalia pidempään vapautusta, eikä ennakoinut. Lähes poikkeuksetta siis vapautan makuulta ja harvoin pyydän perusasentoon. Paikkamakuun ottaminen alkuun on haastavaa, mutta toisaalta se on hyvä, koska kokeissakinhan se tulee joka tapauksessa alkuun.

Lisäksi otettiin seuraamista. Näin mm. koirien välistä pujotellen ja sujui paremmin kuin aiemmin. Yleensä treeneissä on sellainen harjoitus, että ollaan isossa ringissä vetäjän ollessa keskipisteessä ja siitä seurautetaan koirat aivan keskelle pieneen kasaan ja koiran ollessa hienosti kontaktissa, vetäjä vapauttaa parivaljakon. Tämä on meille tosi vaikea ja hyvä harjoitus. Menestys sen suhteen vaihtelee ja Lunalla on edelleen suuri houkutus höntyillä ja käydä huuhkaisemassa vieressä olevaa koiraa. Nyt muut kerrat meni hyvin, mutta yhdellä kerralla Luna yhtäkkiä havahtui, että hitsi vie, tuossahan on ihana karvaturri vieressä ja kävi nuuhkaimassa. Huoh. No, onneksi se on ystävällinen.

Loppuun otettiin luoksetulot koirakujan läpi. Lunasta ei kyllä ensisilmäyksellä uskoisi, että se pysyy paikallaan siinä odottamassa, kun itse kääntää selän, kävelee kujan läpi ja odottaa hetken sitten kutsuakseen. Niin se vaan pysyy, oon ylpeä! Ja varmasti Lunakin tietää, että ohjaaja on tästä varma, niin se onnistuu hyvin. Ja tulee kyllä niin lujaa kuin minikintuistaan pääsee. Treenien päätyttyä otettiin vielä muutamaan kertaa keinua avustettuna. Hyvä mieli jäi molemmille!

Tällä viikolla Luna ei ole päässyt kuin 2 kertaa metsään. Tänään myrskyn laannuttua käytiin pienellä metsäkävelyllä myös pahimman flunssan taituttua. Huomasi kyllä, että antautumuksella viipotti menemään. Frisbeetä ja palloakin heiteltiin niin ainakin Luna juoksi :D Kotona ollaan tehty pikkuisen kapulan pitoa, myös metallikapulaa jo pikkuisen hetken pitää. Kosketusalustan lisäksi ollaan otettu istu-maahan-seiso eri järjestyksissä ja niiden erottelua. Itse yritän miettiä mahdollisimman selkeitä äänenpainoja, mutta ääni käheänä se on vähän haastavaa. Flunssan ollessa pahimmillaan mitään korkeita ääniä ei lähtenyt ja se aiheutti ymmärrettävästi Lunassa hämmennystä ja päänpyörittelyä. Maahanmenoihin ollaan pyritty saamaan nopeutta. Sisällä mukavan lämpimällä alustalla ne ovatkin nopeita, mutta kylmyys ja etenkin märkyys on ällöä. Vähän ollaan pyöritty purkin päällä ja senkin yllättäen osaa oikeastaan ilman isompaa käsiapua, kun vielä seisoo itse kohtuu lähellä ja irtoaa jo vähän kauempaa sinne 'nouse' kehoituksella. Sitten ollaan leikitty namien, possun ja ankan etsintää sekä muita pieniä aivoviritystemppuja :)

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Agilityä ja omatoimitreenailua

Agilityssä tällä viikolla mentiin rataa ja lisäksi harjoiteltiin pari kertaa erikseen A:ta, jota ollaan tarkoituksella vältelty, koska se on niin liukas. Lunaakin A hieman hirvittää, tulee sen kyllä, mutta ei kyllä viitsi kovin paljon sitä harjoitella. Toki jokin varmuus siihen olisi hyvä saada. Itse rata meni hyvin ja Luna oli hienosti kuulolla. Radalla piti esim. irrota putkiin ja se onnistui. Aika vaikeita leikkauksia myös sisältyi ja erinäisiä houkutuksia, kuten esim. kaksi peräkkäistä hyppyä, joista ensimmäisen jälkeen koira piti saada kääntymään 90 astetta putkeen.

Tokoilut olikin peruttu tältä viikolta, koska oli tokojaoston kokous, jossa S pyörähti. Kotitokoilua ollaan tehty hieman. Kapulan pitoa harjoiteltu kotosalla ja eilen otettiin pikkasen kosketusalustaa. Hieman myös käännöksiä peilin edessä ollaan harjoiteltu. Ja nopeita maahanmenoja. Lenkkien lomassa istumista ja maahan menoa märkään maahan, joka näyttää olevan erityisen ällöä ja välillä tuntuu koko käsky unohtuvan. No, oishan se. Lunta ei ole täällä näkynytkään, nytkin noin +8 astetta lämmintä ja ajoittain vettä sataa.

Tänään käytiin treenaamassa hallilla itseksemme. Sopivasti eka reissulla unohtui avain kotiin ja piti palata se hakemaan. Tuleepahan hyvää harjoittelua tuolle ulisijalle, kun auton pysähtyessä ei aina sieltä poistutakaan. Uudella yrityksellä reaktiokin oli vaimeampi. Yleensä päivisin siellä ei ole ketään. Ensin J aloitti keppien harjoittelun Lunan kanssa. Vihdoin saatiin verkot paikalleen, kun löydettiin niihin kiinnittimet. Vain muutamaan kertaan otettiin ja alkoi jo juju hieman löytyä. Lelu- ja namipalkalla. Nyt pitäis tiiviisti käydä pikku pätkissä harjoittelemassa.

Sitten S otti hieman tokoa, johon aluksi Lunalla oli vähän plaah asenne, mutta nopeasti hyvä vire löytyi. Harjoiteltiin peilin edessä seuraamista, pikkuisen käännöksiä ja nopeuden vaihdoksia. Liikkeestä seisomista muutaman kerran. 1,5 min paikkamakuu siten, että etäisyyttä oli n. 10 metriä ja kävin välissä kerran palkkaamassa. Hyvin meni. Sitten otettiin kolme kertaa hyppyä, jossa kyllä irtoaa. Sitäkin pitäisi alkaa muokkailla hiljalleen liikkeenomaiseksi. Lopuksi otettiin luoksetulo hallin päästä päähän pitkästä aikaa liikkeenomaisesti ja menipä hienosti. Niin ylpeä!

Nyt on mukavan väsynyt karvaturri, kun sai hieroa aivonystyröitään.

Loppuun vielä pieni kepittelyvideo, joskaan kuvaajan ajoitus ei oikein onnistunut.



sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Ulkoilua ja kapulointia

Noutokapulan pidossa ollaan vihdoin edistytty. Nyt Luna pitää kapulaa jo pieniä aikoja pudottamatta hyvällä, rauhallisella ja vahvalla otteella. Tämä on ollut meille jotenkin hieman haastavaa, vaikka Luna yleisesti ottaen tykkää kannella erinäisiä asioita. Puinen kapula on joskin melko iso meillä, mutta näyttää kuitenkin kelpaavan. Lisäksi meillä on pienen pieni metallikapula, jolla ei olla vielä otettu mitään. Ollaan harjoiteltu pitoa naksuttelulla näin alkuun ja mahdollisimman rauhallisissa tilanteissa, ettei menisi säheltämiseksi. Ja hyvin lyhyitä hetkiä kerrallaan satunnaisina päivinä. Kyllä se tästä.

Eilen ja tänään ollaan ulkoiltu paljon. Eilen käytiin pitkä lenkki metsässä uusissa ympyröissä eräiden vanhojen soramonttujen liepeillä. Lisäksi illalla käytiin pyhäinpäivän merkeissä hautausmaalla Lunan odottaessa autossa. Sen jälkeen käytiin mukava hihnalenkki tutustuen uusiin alueisiin. Koiraohitukset menivät hyvin. Tänään tehtiin pitkälenkki meren äärelle. Olipa syksyinen, mutta aika lämmin ilma. Otettiin heti neuvoista vaari ja harjoiteltiin pikku hetki tokoa ihmisten ilmoilla. Hieman meinasi mennä vahtaamiseksi ja lyhyt paikkamakuu oli aika rauhaton. Jäi kyllä nyt tosi hyvin suoraan maahan menossa. Pitää olla tarkempi perusasentojen kanssa, ettei jäisi vinoon maahan mennessä. Seuraaminen meni hyvin. Toivottavasti into säilyy monipuolisella ja vaihtelevalla harjoittelulla. Ilta on tunnelmointia kynttilöiden valossa ja kohta iltalenkille, sitten saunan lämmitykseen.



lauantai 2. marraskuuta 2013

Mini taskuraketti, joka reagoi kaikkeen

Huh, kun aika vierii. Nyt on jo lokakuu kääntynyt marraskuuksi. Viime viikolla Luna myös kävi rokotuksilla. Etukäteen reilua viikkoa ennen sai madotuksen.

Viime viikonloppuna meillä oli tohinaa, kun U ja Neiti saapuivat meille kyläilemään. Oli tosi kiva! Luna oli kyllä niin mielissään Neidin tulosta, ettei se oikeastaan mitään muuta nähnytkään kuin siskonsa koko viikonloppuna. Melko sopuisasti keskenään peuhasivat ja kylläpä ne sitä jaksoivatkin tehdä. Välillä tilanne meinasi kärjistyä kärhämöinniksi, jos Neiti pääsi pomottamaan päälle ja alistamaan Lunaa siten, että nosti tassun sen rinnan päälle. Yllättävän hyvin pystyi tilanteet ennakoimaan ja rauhoittamaan ilman tilanteen päätymistä rähinäksi. Ohjelmaan sisältyi rentoilun ja ruokailun ohella lähinnä ulkoilua. Perjantaina J kävi siskosten kanssa metsäilemässä ja illalla käytiin pikku kävelylenkki. Lunalla oli panta kaulassa ja veti niin hirveästi, että koko ajan oli henkitoreissaan. Tästä viisastuneina käytettiin myöhemmin valjaita.  Eka yö meni rauhattomasti Luna yökyöpelin häiritessä vieraiden unta. Neiti reppana oli hätää kärsimässä ja pääsi sohvalle nukkumaan Lunan yrittäessä pikkutunneilla saada kaveria mukaan leikkimään. Onkohan tuo Luna vähän seurankipeä? Ja voi sitä ulinan määrää, kun poikkeuksellisesti otettiin se aamuvarhain makkariin. Pari tuntia se jaksoi uikuttaa ja vaatia pääsyä olkkariin. Lauantaina ulkoiltiin myös ja kerrankin Luna oli väsynyt. Onneksi seuraava yö meni paremmin.

Sunnuntaina oli tavoitteena treenata vähän tokoa, mutta Luna oli toista mieltä ja selvästi oli menossa vain bilettämään ja riekkumaan Neidin kanssa. Ensin auton pysähtyessä se esitti 'kuoleva joutsen' esityksensä. Neiti treenaili ensin Lunan rauhoittuessa autossa. Ja kylläpä Neiti oli taitava ja keskittyi niin hyvin! Kontakti pysyi ja tarjosi sitä niin kivasti. Siinä on tavoitetta! No, sitten oli Lunan vuoro tulla tokoilemaan, mutta fokus pysyi Neidissä, eikä yhteistyöstä tullut mitään. No, päätettiin kytkeä Luna hetkeksi tolppaan, josko intoa löytyisi. No, tyyppihän puri hihnansa poikki ja ryntäsi sieltä tulemaan. No, toista kertaa näin ei käynyt ja loppuen lopuksi saatiin vähän jotain tehtyäkin. Keskittyminen oli jossain muualla ja tekeminen rauhatonta, eikä vire hyvä. Luna on kyllä välillä aika mahdoton ja erittäin häiriöherkkä. Jos se alkaa vahdata jotain, sen fokus pysyy siinä. No, viikonlopun inspiroimana Luna on saanut tavallista vähemmän huomiota meiltä ja se on kyllä näkynyt myös treeneissä.

Ensin agilitykuulumiset. Edellisellä kerralla ehdittiin mennä rataa vain jonkin aikaa, kun Luna karkasi keinulle ja roikasi sieltä alas. Onneksi ei käynyt pahemmin. Muuten treenit menivät hyvin. Tämän viikon maanantain treenit sujuivat loistavasti. Tehtiin 15 esteen hyppyrataa ja eka kerralla saatiin nolla! Toka kerralla Luna juoksi siivekkeeseen pahki, mutta ei se näyttänyt menoa haittaavaan ja tehtiin rata loppuun asti. Sitten mentiin rataa osissa. Tällä kertaa saatiin paljon aikaa / koirakko. Saatiin positiivista palautetta ja Lunasta sanottiin, että oli tosi tarkkaavaisena tällä kertaa. Tämän allekirjoitan.

Tokossa edellisellä kerralla paikkamakuu meni hyvin. Se tehtiin ringissä siten, että koirien perät osoittivat kohti keskustaa ja siis katsoivat ringistä ulospäin. Olin lähellä ja palkkasin paljon. Ohjaaja käveli Lunan takaa ja meidän välistäkin, eikä Luna noussut! Luoksetulo meni huipusti, vaikka lelut ja namit sekä bortsu olivat matkalla houkuttimena. Ja toiseen kertaan myös koirakujan läpi tuli vauhdilla. Lunan voi treeneissä jättää odottamaan, eikä ole karannut siitä. Muuten meno etenkin alkuun oli äänekästä ja häiriötä ottaa paljon muista koirista.

Tämän viikon torstaitokoissa meillä oli tuuraamassa toinen ohjaaja ja harjoiteltiin merkille lähettämistä oikealle. Luna selvästi oli innoissaan, kun tuli jotain uutta ohjelmistoon. Lisäksi harjoiteltiin itsenäisesti liikkeestä maahanmenoa, johon pitäisi saada nopeutta lisää. Sekä corgineiti sopeutumaan myös kylmään ja/tai märkään maahan. Paikkamakuu tehtiin rivissä. Oltiin rivin keskellä ja tilanne oli todella haastava. Lisäksi paikkamakuu otettiin useampaan kertaan ja vieläpä aika pitkänä ilman palkkaa. Se oli meille liikaa. Eka paikkamakuu meni hyvin, kunnes lopussa Luna nousi ja tuli vastaan. Tämä oli seurausta siitä, kun toisella puolella tuli agilityssä jollakin haukkukohtaus ja Luna rupesi pälyilemään rauhattomana. Otin sitten yhden askeleen lähemmäs (ja näytin oman epävarmuuteni :( ) ja Luna nousi hetken päästä vastaan. Seuraavan paikkamakuun otin lähempänä. Sekin meni vähän rauhattomasti. Lopuksi otin vain lyhyen paikallaan olon ja siitä vapautuksen, että saatiin onnistuminen.

Vetäjän avustuksella harjoiteltiin seuraamista. Kaikki ryhmäläiset saivat kirjallista palautetta, mikä on huippu juttu. Meidän palaute alla:

S & Luna (miniraketti, joka huomaa kaiken)
S oli treenannut kääntymisiä Lunan kanssa ja sen kyllä huomasi. Todella kaunista pikkukoiran seuraamista. Korostan sanaa pikkukoira, koska harvoin näkee noin tiiviitä käännöksiä oikealle ja vasemmalle. Pysyi myös juoksussa kauniisti paikallaan. Harmitti jälkikäteen, että ei hoksattu täyskäännöstä katsoa (M = omaohjaaja tsekkaa!). Ongelmia oli lähinnä kaksi. S:n on luovuttava pikku hiljaa kyykkäilystä, koska koira selväsi osaa jo. Enää ei siis tarvitse helpottaa vaan on vaikeutettava ja vaadittava enemmän. Ne on ne meidän elekielet, joista pois oppiminen on aina  yhtä haastavaa! Kyllä se siitä. Peilin eteen vaan treenaileen niin saat varmistettua, että koira on oikealla kohdalla. Toinen ongelma on se, että Luna reagoi kaikkeen. Tämä ei lähde millään muulla kuin treenillä ja kokemuksella pois. Suosittelen siis treenejä keskellä kaupunkia ja etenkin liikkuroitua treeniä. Koira oppii että hälinästä riippumatta ohjaaja on se, jonka tekemisiin reagoidaan. Mukava paketti, kunhan häiriönsietokyky vähän kasvaa.

On todella tärkeää saada yksilöpalautetta tekemisistään, jotta voi kehittyä. Allekirjoitan täysin kaikki meidän ongelmakohdat ja kehitysehdotukset! Pitää vaatia Lunalta enemmän ja vaikeuttaa johdonmukaisesti harjoituksia. On tullut todettua lukuisia kertoja, että sitä jää junnaamaan helposti samoihin kaavoihin ja omiin maneereihin. Ja se mitä tulee häiriönsietoon, on meidän suurin haaste ehdottomasti! Tässä pitää itsellä myös ryhdistäytyä, ettei yritä mennä sieltä, missä rima on matalin. Häiriöön siis! Ryhmässä harjoittelu on meille tosi tärkeä juttu häiriönkin kannalta ja samalla aiheutamme muille superhäiriötä. Oli tosi hyvä, että käytiin seuraamista läpi ja Luna teki niin hienosti. Voi, että olin ylpeä. Ja lopputreenit meni meillä ihan flowssa, kun Luna oli niin hienosti kuulolla ja itse vapautunut :)

Viime viikolta siskoksista ei huonosta kamerasta johtuen ole kuin nukkumakuvia :D Mutta voi, kuinka söpöiltä nuo Jin ja Jang näyttävät yhdessä.


Rauhalliset siskokset

Jin ja Jang

Söpöt

Perätysten

Alien silmät

Luna the copy cat lähettää terkut Luna-kaverille,
mäkin osaan olla orava :)


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Ensilumi ja viikonlopun viettoa

Viikonloppu on mennyt vaihteeksi kotioloissa. Alla olevat kuvat kertovat kaiken oleellisen. Joskin hyvät syömingit ovat jääneet kuvaamatta. J kävi myös killan talkoissa lauantaina. Edelliseen tekstiin lisätty myös kuvia viime viikonlopun reissuilusta.

Lumi saapui maahan ja on pysynytkin koko viikonlopun

Elban metsässä

Palloa mä odotan..

..tahdon saada suuren.

Välillä pysähdytään järsimään keppiä

Ja sitten päikkärit..

Luna on tehnyt uuden aluevaltauksen. Oi voi.
Rentoudutaan :)

torstai 17. lokakuuta 2013

Keppidilemma, reissailua ja muita mietteitä

Aiempi teksti näköjään jäi kesken ja julkaisematta. No viimeksi ma 7.10  oli ohjatut agilitytreenit, jotka yleisesti ottaen menivät hyvin. Joskin vauhtilenkkejä piti välillä käydä ottamassa. Kun ohjaus on ala-arvoista, Luna kyllä kommentoi asiaan. Myös uusia kuvioita harjoitellessa tulee herkästi sanomista. Otettiin rataa pätkissä. Otettiin hyppyä ja putkea. A ja keinu jätettiin väliin. Nopea saa olla käsistään ja jaloistaan. Pikkuhiljaa. Selkeästi alkaa ideaa löytyä.

Nyt olisi siis ryhdistymisen aika ruveta harjoittelemaan keppejä. Siispä ollaan käyty pariin otteeseen kerran viime viikolla ja toiseen otteeseen toissa päivänä omatoimitreenailemassa hallilla, kun viimein sinne saatiin avain. S sai myös kokeilla Lunan ohjaamista. Alkeiskurssin pohjalta siis harjoiteltiin kujamallilla, mutta täällä ei ole sitä mahdollisuutta. Suunnitelmana oli siis nyt käyttää verkkoja, joista pikkuhiljaa rivistön keskeltä alkaen hiljalleen vaihtaa ohjureihin. Ja vähitellen edistyessä vähennellä taas ohjureita niin, että loppuun jää ohjurit vain päihin. Tämä voisi toimiakin ja tästä on kyllä hienosti itsenäisesti kepitteleviä koiria todisteena. Ajatus hyvä, mutta verkoissa ei ollut mitään kiinnityksiä, joten hieman vaikeampi homma, eikä sitten vielä kokeiltu niitä ainakaan vielä. Pitäisi ottaa nippusiteitä mukaan ja kiinnittää verkot tilapäisesti vähän järeämmin. Mielenkiintoista on, miten verkoista pääsee sitten eroon, kun koira niihin tottuu. Ilmeisesti kuitenkin pikkuhiljaa edeten se varmaan onnistuu. Käsiohjaus ei oikein ole ensisijainen vaihtoehto. Tehtiin vähän 2 x 2 alkeita huvikseen, ettei mennyt ihan toimettomaksi. Se kyllä varmastikin toimii, joskin varmasti on hitaampi reitti ja sitä voisi helpommin neljällä kepakolla harjoitella jossain pihamaalla itsenäisestikin. Oleellista olisi saada muutaman minuutin treenejä tiiviisti. Oma piha hakuseen siis. Omatoimisesti harjoiteltiin noin 10 esteen rataa, siinä tuli mm. kolmen esteen suora, takakierto, viskileikkaus ja persjättö. Täytyisi ottaa opetteluun myös niisto ja saksalainen.

Lunalla on kyllä lähtenyt karvaa viime aikoina tavallista enemmän. Tulee vähän viiveellä tämä kesähelteiden karvanpudotus. Sillä ei kyllä karvanlähtöä itseasiassa aiemmin ole kunnolla ollutkaan. Nyt näyttää jo harjakin vähän harventuneen.

Viime viikonloppu vietettiin Kuusamossa ja tällä viikolla on ollut J:llä syyslomaa. Menomatkalla käytiin kylässä Kiimingissä moikkaamassa pitkästä aikaa Lunaa ja Nukaa omistajineen. Luna ja Nuka löysivät kohnottamisen yhteissävelen nopeasti, olipa mukavaa. Nuorilla nartuilla oli kertaalleen kärhämää, mutta rauhoittuvat sitten. Luna oli kyllä ihan täpinöissään niin kuin arvata saattaa. Kiitos ryhmäkuvista! Edistystä on, kun Luna edes hetken malttaa pysyä maassa toisten koirien vieressä, mutta huoh. Salamavalo toimi näköjään vapautussignaalina :)

Kuusamossa aika kului leppoisasti oleillen ja ulkoillen. Lauantaina käytiin aamulenkeillä soramontuilla. Päivällä vierailtiin S:n mummolassa, jossa Luna reppana selvästi etsi kisareissulla ollutta Mistiä. No, seuraavana päivänä käytiin lenkkeilemässä Misti-idolin kanssa. Kerrankin Luna oli väsynyt :) Lauantai-illaksi mentiin J:n kotiin, jossa aikuistunut Pipsa ei kovin lämmennyt leikkimään, vaikka Luna kovin yritti. Hyvin Luna oli kuulolla. Lenkillä käytiin mökkirannassa, jossa Luna paineli veteen kahlaamaan. Hyrrr.. Takaisin tullessa olisi halunnut jäädä ulos ja mennä toisten koirien luo. Kuitenkin tuli suosiolla pantaan, eikä lähtenyt pööpöilemään. Onneksi se ollaan saatu melko vahvaksi ja tulee kyllä mielellään pantaan.

Takaisin tullessa oli jännityksen paikka, kun maanantaina sateli Kuusamossa ensilunta ja oli vielä kesärenkaat alla. Onneksi matka meni hyvin, eikä tien pinta ehtinyt jäätyä. Oulussa pysähdyttiin ulkoilun merkeissä nähdäksemme Melliä omistajineen. Kyllä se vaan sisko siskonsa tuntee. Molemmat eivät alkuun meinanneet totutusti villapöksyissään pysyä. Yhden kerran tuli rähinä, muuten olivat varsin sopuisasti. Mukava oli nähdä, että alun hepuloinnin jälkeen molemmissa oli tapahtunut paljon edistymistä ja rauhoittumista. Etenkin Melli oli tosi hienosti kuulolla. Olipa mukava vaihtaa kuulumisia.

Maanantaina ei ehditty agilitytreeneihin, kun oltiin perillä niin myöhään. Tosiaan toissapäivänä käytiin sitten omatoimitreenailemassa sen edestä. Tänään oli tokotreenit, joissa oli tuuraava ohjaaja. Alla ensin plussat ja sitten miinukset sekä kehitysehdotukset.

+ Huomasi jo mennessä, että Luna oli alkuun rauhallisempi, kun ollaan nyt käyty hallilla tiiviimmin
+ Alkuun koirat kiinnitettiin seinän vierustalle ja harjoiteltiin ohjaajien kesken käännöksiä ja seuraamisharjoituksia. Luna oli kaikista hienoiten ja lähes koko ajan hiljaa istuen tai maaten. Hyvä!
+ Silloin, kun Luna tekee, niin se tekee hyvin ja osaa kyllä hienosti
+ Seuraamista ja käännöksiä harjoiteltiin ja ne menivät mukavasti
+ Lopun 2 minuutin paikkamakuu siten, että palkkasin tiheästi ja olin aivan lähellä n. 1,5 m päässä meni häiriöstä huolimatta hienosti. Tätä ollaankin nyt pienemmässä häiriössä harjoiteltu tiiviimmin.
+ Luoksepäästävyys ok suosiolla tiiviisti namia käyttäen, kun treenien vetäjä vetää puoleensa

- Oman mielenhallinta, välillä sujuu hyvin. Täytyy välttää kiristymistä.
- Yleinen rauhattomuus, ylivire
- Häiriöherkkyys, reagointi vähän kaikkeen ylimääräiseen. Esim. tänään oli uusi koira ryhmässä, se kiinnosti kovasti.
-Möykkääminen loppua kohden, kun keskittyminen alkoi herpaantua. Silloin, kun Luna tekee, se on hiljaa. Silloin, kun ei tee, haukku on herkässä. Siihen on pakko puuttua napakasti, kun ei jaksa kuunnella. Toki positiivisesti vahvistetaan silloin, kun se on hiljaa. Liian pehmo on tullut oltua. Tänään pari kertaa tuli vähän ärähdettyä ja siitä kyllä tsemppaakin. Huoh.
- Välillä pyrkii muiden koirien luo, etenkin mikäli tulevat lähelle.

Hyviä vinkkejä saatiin. Esim. mun oikea käsi meinaa hihnan kanssa hakeutua selän taakse, pois se minusta. Muiden koirien kanssa lähitilanteissa meinaa vaistomaisesti pitää liian lyhyttä hihnaa, siihen pitää kiinnittää huomiota, ettei itse kiristä hihnaa ja tilannetta. Kyllä tunti on vaan pitkä aika. Toki harjoituksia tiiviisti vaihtelemalla saadaan hyvää virettä pidettyä yllä. Kunnon taukoja täytyy välissä pitää ehdottomasti, tänään niiden mahdollisuus jäi vähän turhan vähäiseksi. On niin hyvä juttu, että ollaan ryhmässä mukana. Todella tärkeää yhteisharjoittelua saadaan. Meille, jos kenelle se tulee tarpeeseen.

Edit: Alla lisätty vielä reissukuvia, kun netti suostui nyt yhteistyöhön. Kiitos Katille yhteis- ja kohnotuskuvista :)
Luna, Nuka ja Luna :)
(c) Kati Weissenfelt

Luuni
(c) Kati Weissenfelt

Luna pääsi kohnottamaan Nukan kanssa
(c) Kati Weissenfelt
Kohnoti, kohnoti
(c) Kati Weissenfelt

Taidekuva
Kuulas syksyinen aamu Kuusamossa

Hyrrr.. Kieli lipoen kahlaamaan.




Luna rentoutuu

Mitä ihmettä tuo touhuaa?

Heti vaan katolleen, kun vähänkään näyttää siltä,
että joku voisi rapsutella..

Taktiikka ruuanlaittokaverina kohdallaan.

Sisko ja sen sisko

Huh, ja sitten kotona. Ergonomiset nukkuma-asennot kunniaan.



sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Elban metsä ja Trullevi

Viime viikkoina ollaan paljon ulkoiltu Elban mäntykangasmetsässä, jossa voi tehdä eri reittivariaatioita. Autolla täytyy sinne mennä, mutta matkaa ei onneksi ole pitkästi. Illat alkavat pimentyä, mutta vielä näkee hyvin, kun lähtee tarpeeksi ajoissa. Keskimäärin joka toinen päivä ollaan käyty kunnon metsälenkillä. Se on kyllä hyvää rentoutusta. Perjantaina viikonlopun kunniaksi yritettiin merelle, vilaukselta meri nähtiin, mutta tiivis kaislikko esti pääsyn aivan perille asti. Ehti jo pimentyä ennen, kun päästiin takaisin ja reissussa menikin koko ilta. Tosi hyvin Luna jaksoi menossa mukana, vaikka osa matkasta juostiinkin. Paremmin kuin omistajansa :) Hämärtyvässä illassa tosin S teki komean mahalaskun kompuroidessaan juurikkoon. No onneksi ei käynyt pahemmin. Heti Luna tuli paikalle tarkistamaan tilanteen. Tänään käytiin toista kertaa Trullevin ulkoilureiteillä joskin vähän pidemmällä kuin aiemmin. Lisäksi käytiin pyörähtämässä kalasatamassa. Mukavaa vaihtelua etsiskellä uusia paikkoja. Olisi vain pitänyt olla eväät ja makkarat mukana. Seuraavalla kerralla sitten.

Huomattiinkin, että pari viikkoa on vierähtänyt siitä, kun viimeksi päiviteltiin. Kuluneet kaksi agilitykertaa ovat menneet hienosti ja Luna on hyvin hommassa jyvällä. Nyt ollaan menty molemmilla kerroilla rataa ja se on huomattavasti helpompaa, kun kukin koira saa tehdä aina itsenäisesti kerrallaan, eikä häiriötä ole niin paljon. Toissa kerralla oli alkuun vähän pööpöilymeininkiä, mutta viimeksi oli hienosti heti alussa mukana. Melko monimutkaisia ohjauskuvioita on tullut ja tekee tiukkaa pysyä itsellä mukana nopean koiran kanssa. Pitäisi päästä rauhassa harjoittemaan opittua. Nyt hankittiin halliin avain, jolla päästään harjoittelemaan myös muulloin. Kepit ja keinu olkoon seuraava projekti. Vitsi, kun olisi oma piha, jolla harjoitella. Nyt ollaan rauhoiteltu enemmän ennen harjoituksia, eikä tehty pitkiä lenkkejä edeltävästi. Lisäksi Luna on lämmittelykävelyn jälkeen odotellut osan aikaa autossa, jotta vire pysyisi vähän hillitympänä. Nyt vaan alkavat ilmat kylmentyä, joten pitkään tämä ei ole mahdollista ja täytynee sitten vaikka ottaa häkki halliin ainakin välillä.

Tokossa on myös tapahtunut edistymistä ja rauhoittumista. Joskin halliin siirtymisen myötä keskittyminen onkin vähän herpaantunut ja paikka on todella haastava, koska toisella puolella pyörii agilitytreenit. Hyvin yksinkertaisia harjoituksia ollaan otettu, eikä juurikaan uutta. Ollaan kuitenkin vaihdeltu paljon harjoituksia ja palkattu eri tavoin. Paikoin keskittyy tosi hienosti etenkin jos on vähän toiminnallisempia harjoituksia. Esim. paikkamakuu on hallissa todella vaikea Lunalle, joten ensin harjoitellaan sitä vahvemmaksi rauhaisissa oloissa. Viime kerralla meillä oli rastit, joilla yhdellä harjoiteltiin hyppyä, toisella takapään käyttöä, jossa Luna oli ihan super. Kolmannella eri asentoja. Maahanmenoon pitäisi saada nopeutta, kylmä kivituhkapohja ei näyttänyt olevan kovin houkutteleva. Kotona tai tutuissa ympyröissä se toimiikin huomattavasti nopeammin. Myös lelupalkka toimii tehokkaasti, jos halutaan tehdä jotain säpäkästi. Neljännellä rastilla harjoiteltiin liikkeestä maahanmenoa. Yhteisenä kotiläksynä on takapäänkäyttöharjoitukset. Paikkamakuu on kyllä ehdottomasti vahvistettavien listalla. Pitäisi olla vain itsellä enemmän viitseliäisyyttä asian suhteen.

Tällä viikolla käytiin myös keskiviikkona koiratreffeillä Alma ja Sasu cardien sekä suursnautserin pentu Maxin kanssa. Meni varsin sopuisasti leikkien merkeissä. Lunalla kyllä juoksuvirtaa riittää ja pitää muutkin kiireisinä menossa mukana. Joskin Luna sai maistaa jälleen omaa lääkettään Maxin kyltymättömän leikkihalun suhteen ja selvästi neitiä näytti tämä välillä turhauttavan varsinkin, kun toinen on niin jo suuri kooltaan. Paikalla oli myös lapsia, joiden suhteen Luna on pääsääntöiseti kivasti, mutta silmällä täytyy pitää, koska sopivan tilanteen tullen saattaa hypätä tai käydä lipaisemassa naamasta. Onneksi kohtuullisen siivosti osaa olla ja toisaalta myös lapset ovat tottuneita koiriin. Luna muisti olla myös kuulolla ja tuli kutsuttaessa, jopa tokoili hieman välillä. Lenkeillä Luna on edelleen tosi kiinnostunut muista koirista, mutta 'ohi' komento on alkanut saada merkitystä viimein. Mukava, kun edistystä tapahtuu. Ja jotkut päivät ovat parempia kuin toiset.