Rallya ja omatoimihalleilua

Ohjatut agilitytreenit vaihtui rallytokoilun puolelle ja nyt on kolmet treenit takana. Ohjaksissa S pitkän tauon jälkeen. Eka treenit meni koheltaessa, mutta kahdet jälkimmäiset nousujohteisesti. Eka treeneissä Luna mm. tarjoili kylttien kiertämistä :) ja ohjaaja sekoili minkä ehti, eikä muistanu palkata riittävästi / järkevästi.

Ollaan tehty ratoja ja samalla kerrattu alokasluokan kyltit. Kohtuu hyvin ovat viime keväältä mielessä. Luna on mielissään, kun pääsee tekemään jotain spesiaalia, vaikkei kyllä ihan agilitynveroista selvästi olekaan. Mielissään on, häntä heiluu ja ylpeänä esittelee osaamistaan. Pikkuhiljaa sytytellään lajiin. Kylttejä opetellaan. Sinällään niihin vaadittavat temput osataan. Joskin mm. vasemmalle kääntymisiä kannattais treenailla. Hihnan kanssa pelailua pitäis opetella, ettei tulis turhaan ainakaan itellä tehtyä kiristyksiä, eikä muuta saikkausta. Herkästi Luna turhautuu ja tulee epävarmaksi, jos palkkaa ei tipu. Pitäis ensin palkata reilusti ja oikea-aikaisesti. Sit ku osataan, vähennellä ja ketjuttaa välillä. Suullisella kehullakin kivasti palkkautuu, mutta rajansa on Lunallakin - namia on pudottava ;)

Lisäksi ollaan kerta viikkoon käyty omatoimihöntsäilemässä hallilla nyt koko perheen voimin. Vähän agilityjuttuja otettu rajoitukset huomioiden ja Luna on NIIN liekeissä, että ihana katsoa sen menoa. Pienin perheenjäsenemmekin on silmä tarkkana seurannut Lunan menoa ja kiljahtelee välillä kannustukseksi :D

Pikku kevennys

Viralliset kuvaustulokset

Kennelliitosta saatiin viralliset tulokset. Etupää onneksi ok, kyynärät 0/0. Lonkat D/D, huonot ovat, eivät onneksi kuitenkaan E:ksi luokiteltavat.

Selkä on huonossa jamassa näin kuvaustuloksien valossa.  Kalkkeutuneet välilevyt - aste 3, vaikea (kalkkeja löytyy pitkin selkää seuraavista väleistä K8, T6, T9-12, L2-4. Lisäksi on nikamien epämuotoisuus - aste 1, lievä koskien L5 lannerangassa. Alla vielä kuvat, vaikka niistä nyt ei paljoakaan selvää saa. Lannerangan osalta näkyy selkeimmin tuo, että L4-L5 väli on ihan olematon ja kalkkeja ja madaltumaa näkyy myös kauttaaltaan lannerangassa.

Jompi kumpi kyynär, ei merkitty puolta, joten vaikea arvioida.

Toinen kyynär

Lonkat

Kaularanka ja rintarangan yläosa

Rintaranka

Rintarangan alaosa ja lannerangan yläosa

Lanneranka

No näillä mennään. J ja Luna luopuivat agilityn ryhmäpaikastaan ja agin osalta käydään omatoimitreenailemassa hallilla noin kerran viikossa. Eilen käytiin hallilla koko perheen voimin ja Luna oli niin <3 Sillä on kyllä niin harrastuskoiran sielu. Kuullessaan halli - sanan on jo ihan täpinöissään ja muisti ilmoittaa olemassa olostaan takakontista. F seurasi mielenkiinnolla pää pyörien Lunan tekemisiä kiljahdellen. Tehtiin muutama kerta molempien ohjauksessa lyhyttä radan pätkää, jossa oli hyppyjä (rimat matalimmalla mahdollisella eli 15 cm), kepit ja putki. Taitava ja itseohjautuva Luuni. Rallytokoilua ois tarkoitus aloitella sunnuntaina.

Seesteistä elämää ja ikäviä kuvaustuloksia

Viime kuukaudet ollaan vietetty seesteistä ja rauhallista kotielämää. Luna ja neiti F ovat aivan ihana parivaljakko. Tulevat kerrassaan niin hienosti toimeen. Luna on loistava vauvan kanssa. Monet kerrat on ihmetelty sen sopeutumiskykyä. Luna on rauhallinen, vaikka toinen lähestyy ryömien välillä varsin rivakasti ja on ajoittain otteissaan kovakourainen. Pikku neidin otteilta täytyy Lunaa välillä suojella. Luna hakeutuu lähelle ja tykkää huomiosta. On selvästi otettu, kun joku on kovin kiinnostunut hänestä ja tavaroistaan. Luna tykkää viihdyttää ja kerää eniten pienen ihmisen nauruja pelkällä olemuksellaan. Tarvittaessa Luna osaa hakeutua myös omiin oloihinsa koisimaan. Vastikään neiti on oppinut myös tiputtelemaan syöttötuolista ruokaa ja ojentelee myös käsiään nuoltavaksi Lunalle naureskellen... hmmm.. vielä ei pieni ihminen ymmärrä, mitenhän Luna on niin kovin kiinnostunut ja seuraa ruokailutapahtumaa pöydän alla tai muualla lähietäisyydellä.

Ja sitten ikäviä uutisia kuvaustulosten suhteen. Hiihtolomareissulla käytiin Kuusamossa ja tulomatkalla käytiin kuvauttamassa Luna Oulun eläinklinikalla (Ilkka Lakovaara). Valitettavasti sekä lonkat että selkä ovat huonossa jamassa. Lonkista arvioi tulosta D/E, oikean lonkan suhteen jopa nivelrikkoa näytti olevan. Selässä useammassa nikamavälissä ongelmaa, madaltumaa ja kalkkeja. Kyynärät ok ja samoin kopeloiden polvet. 

Mitään huipputuloksia emme toki odottaneetkaan, kun corgi on kyseessä. Riski etenkin selkä- ja lonkkaongelmien suhteen oli tiedossa, kun rotuun päädyimme. Kuitenkaan mitään tällaista emme osanneet odottaa tai pelätä. Lunan puolesta harmittaa kovasti. Onneksi Luna ei ole oireillut havaittavasti mitenkään. On parempi tietää, mitä siellä on, jotta osaa ottaa asian huomioon toiminnassa ja kiinnittää huomiota mahdolliseen oireiluun.

Tottakai agility kisaamisen suhteen on automaattisesti poissa pelistä, se on meille täysin selvä päätös. Luna on meille niin rakas ja ihana perheenjäsen, että haluamme kaikin tavoin vaalia sitä, että se saa viettää mahdollisimman hyvää, kivutonta ja onnellista elämää. Ei tulisi mieleenkään altistaa sitä liialliselle tai haitalliselle rasitukselle. 

Luna on joka tapauksessa kovin aktiivinen ja vilkas kaveri, joka kaipaa liikettä ja toimintaa. Toisaalta myös hyvä lihaskunto on erittäin tärkeää. Aiomme jatkaa siis aktiivista elämää Lunan vointia tarkkaillen ja heikkoudet tiedostaen. Pitää yrittää miettiä, mikä olisi Lunalle paras. Liikaa ei kannata passivoitua. Eläinlääkäri kannusti jatkamaan agilityä ja itse mietimme, että höntsäilymielessä sitä voisi tehdäkin koiran mielen virkistykseksi, kun Luna on siitä niin kovin innoissaan. Mutta mietittiin, että ainakin A:t ja isommat hyppelyt jätetään pois. Tokoa ja rallytokoa voisi tehdä myös. Ja suunnitelmaa toki muutetaan heti, jos tilanteessa tapahtuu muutosta. Uinti olisi hyvä, mutta täällä ei valitettavasti ole siihen talvisin mahdollisuutta. Asvaltilla ja muuten kovilla alustoilla ollaan paljon kävelty vaunuillessa ja pitää yrittää siirtää jälleen painopistettä pehmeiden alustojen suuntaan. Täytyy myös pitää Luna sutjakassa kunnossa. Lisäksi Lunalle on aloitettu Arthroflex nivelvalmiste.

Uutisia miettiessä on mennyt nyt viikonloppu. Kennelliitosta tulevat sitten viralliset lausunnot myöhemmin, mutta huono tilanne on joka tapauksessa luuston suhteen selän ja lonkkien osalta. Toivomme niin paljon, että Luna saa viettää meidän kanssa paljon hyviä, kivuttomia, toiminnallisia ja onnellisia vuosia. Tieto lisää huolta ja tuskaa, mutta ollaan ehdottoman tyytyväisiä, että ollaan nyt ajan tasalla. Voi Luna rakas. <3

Taskuraketin möllistartti

Kuukausi on taas hujahtanut vallan nopeasti. Aikalailla kotiympyröissä ollaan aikaamme vietelty. Etupäässä hihnalenkkejä ollaan tehty, jonkin verran metsäilty, mutta harmittavan vähän. Luna on kyllä ylettömän kiinnostunut hajuista ja vähän saa olla varpaillaan, ettei lähde hajun perään. Kohtuullisesti pysyy kuitenkin hallussa, kun itse reagoi nopeasti. Mielellään tulee pantaan. Pitäisi vaan enemmän käydä, niin kyllä se taas siitä. Aiemmin, kun käytiin päivittäin, metsäily oli kiva arkijuttu. Nykyään se on sen verran spesiaalia, ettei meinaa pysyä aina pöksyissään.

S:n vanhemmat kävivät viikonloppuna kyläilemässä ja Luna sai erityishuomiota. Välillä päivisin huomion määrä on melko vähäinen sisällä oltaessa. Joskin yhä enenevässä määrin vauvan ollessa lattialla Luna tulee kiinnostuneena osallistumaan. Osin tämä kiinnostuminen on melkoisen huomionhakuista ja etenkin vauvalle leperreltäessä ja kehuttaessa Lunakin tulee osingoille. Luna edelleen suhtautuu vauvaan kiinnostuneen rauhallisesti ja on niin kiltti. Luna paljon hakeutuu vauvan lähelle ja haluaa hieroa tuttavuutta, myös F alkaa olla Lunasta kiinnostunut ja Luna saa paljon hymyjä osakseen. Luna muun muassa usein asettautuu vauvan jalkojen lähelle potkittavaksi niin karulta kuin se kuulostaakin. Vauvan yrittäessä koskettaa Lunaa, Luna suhtautuu rauhallisesti, mutta haluaa lipaista pikkukäsiä. Välillä leikitään ja temppuillaan Lunan kanssa, se on Lunan mieleen ja viihdyttää ja hymyilyttää myös vauvaa. Luna on selvästi ymmärtänyt kyllä, että tämä pakkaus on tärkeä juttu ja tullut jäädäkseen.

Agissa J on käynyt viikottain Lunan kanssa ja aina välillä omatoimisesti treenaamassa hallilla. Myös S on käynyt pariin otteeseen treenailemassa Lunan kanssa hallilla ihan vain kahdestaan, tärkeää laatuaikaa äitin kanssa kahdestaan. Luna kyllä syttyy niin, kun pääsee hallille ja saa täysivaltaisen huomion. Se on ihan, että mitä tehdään, mitä tehdään. Eka kertaa pitkästä aikaa S:n kanssa käydessä ovea ei meinattu saada auki ja Lunalla alkoi jo epäusko iskeä, etteikö päästy edes sisälle. No, onneksi päästiin ja loppu menikin mainiosti. Ollaanpa käyty kertaalleen myös koko perheen voimin, mutta pienimmälle jo unille kaipailevalle vaunuttelijalle se vaikutti olevan vähän pelottavaakin. Ei niinkään, kun Luna yritti välillä haukkumalla J:tä komentaa, vaan se kun J välillä varsin kovaäänisesti ohjasi Lunaa kaikuvassa hallissa. S halusi nähdä pitkästä aikaa koirakon yhteistyötä ja hienosti se menikin!

Lauantaina Luna taskurakettimme starttasi J:n kanssa eka kertaa killan pikkujoulujen agimölleissä. Kaksi rataa, joista molemmista tuli hylly ohjaajan tunaroinnin vuoksi mitenpäs muutenkaan. Mutta olipa kivaa, se on pääasia ja ennen kaikkea se, että Luna pysyi hienosti hallussa, seurasi ohjausta ja lähdössäkin malttoi odottaa lupaa. Ennen eka rataa oli vähän ahdistunut vuoroa odotellessaan sisällä (2 koiraa edellä) ja syötiin sitten vähän juustoa lohturuuaksi. Eka radalla oli kepit, jotka menivät oikoen. Niihin tarvitaan vielä ohjurit molempiin päin ja paljon treeniä. Niistä ei tullut virhettä, koska jo niin sovittiin sellaisten kohdalla, jotka eivät vielä keppejä hanskaa. Luna kuunteli hyvin ja meni vauhdilla. Hylly (25 virhepistettä) tuli siitä, kun J katsoi muuria, vaikka yksi hyppy oli vielä käymättä ennen sitä. Toisella radalla lähdössä Luna nosti J:lle säkän pystyyn, että joko kaasutan. Ystävällisesti keppien vaihtoehtona oli putki. Hylly tuli siitä, kun J laiskasti ohjasi ja Luna lukitsi U-putken väärän pään.

Vauhtia meillä oli kivasti, vaikka tehtiinkin hieman lisämutkia molemmilla radoilla. Luna oli molemmilla radoilla nopein mini. Saatiin palautteeksi, että meillä oli magee vauhti! ja olihan se kyllä :) Luna kyllä juoksee, minkä kintuistaan pääsee.

Tutustelua

Luna hakeutuu vauvan läheisyyteen

Aina :D

Luna osallistuu tehokkaasti myös itkarin valvontaan

Välillä asentoa vaihtaen..

Tunkeilija...

Potkittavana on kiva makoilla

Mitähän mulla nyt on mielessä?

Vai niin..

Kainaloon

Lepohetki

Luunin puuhia

Arki on ollut niin kiireistä, että blogipäivittelyt ovat jääneet ja edellinen kesken jäänyt tekstikin julkaisematta. Agin syyskausi alkoi tällä viikolla ja Luna aloitti uudessa ryhmässä. Ekat treenit menivät hyvin ja nopeutta riitti. Ihmisten ja koirien läsnäolo saa paineistumaan ja häiriöherkkyys on oma haasteensa ollut aina ja tulee varmasti olemaan. Viime treeneissä esim. keinua ei malttanut suorittaa oikein. Odotti kyllä sen laskeutumisen, mutta pomppasi ennen kontaktia jo pois. Luna on kehittynyt paljon ja agilitystä on tullut niin tärkeä juttu sille, ettei siinä turhia jouda kovin mahdottomia pööpöilemään. Yrittää selvästi miellyttää ja näyttää, kuinka etevä on.

Kotielämä sujuu varsin rauhallisesti. Luna suhtautuu vauvaan hyvin. Kiinnostuneena nuuhkii vauvaa ja vauvakin kiinnostuneena seuraa Lunan liikkeitä ja vipellystä. Kovasti Luna haluaisi myös nuolla ja käsiä saattaa välillä lipaista. Itkuunkaan ei juuri korvia lotkauta, vaan kääntää kylkeään, sen verran tavallisia ovat pienen ihmisen vaivat viime aikoina olleet. Vauva on viime ajat nukkunut päivisin ainoastaan liikkeessä vaunuissa, joten Luna on kyllä hihnalenkkeillyt oikein urakalla välillä monta tuntia päivässä. Vaunujen kanssa kulku sujuu jo rutiinilla ja välillä on käytetty juoksuvyötä siinä myös apuna. Malttia Lunalle on tullut viime kuukausina paljon lisää ja jaksaa aiempaa paremmin odottaa omaa vuoroaan. Arkitottelevaisuutta tulee toki treenattua päivittäin ja välillä myös tokoliikkeitä kylläkin vähän höntsäilyotteella. Lunalle lauma on kyllä tosi tärkeä ja tiiviisti seuraa, että se pysyy kasassa. Jos joskus harvoin vauva päästään jättämään ulos itkuhälyttimen turvin Luna on ihan ihmeissään, että mitä te sen sinne jätitte. On se vaan niin ihana ja sopeutuvainen.

Parhaillaan ollaan syysloman vietossa pohjoisessa. Matka meni corgimaiseen tapaan erittäin hyvin, välillä mietittiin, että onkohan Luna ollenkaan kyydissä mukana. Luna sai matkustaa entiseen tapaan luksushäkissään, kun ei tarvinnut vaunuja kyyditä mukana. Pysähdyksiä tuli vauvan vuoksi paaaaljon, ne menivät hyvin. Mitä nyt yhdellä P-paikalla Luna ampaisi suoraan asfaltin reunaan ja löysi sieltä suuhunsa ihmisten paskaa itseään, hyi helkkari. Ihanaa, kun on lunta ja Luna tykkää. Huomion määrä on lisääntynyt huimasti ja lenkittäjiäkin on enemmän. Spesiaalia Lunalle. Eilen Lunalle oli melkoinen yllätys, kun Melli sisko pyörähti kylässä. Olipa kiva nähdä!

Kaverukset

Vahtikoira

Luna hakeutuu vauvan lähelle

Kaksi pötkylää

Koiruuksia

Teksti näemmä jäänyt aiemmin julkaisematta...

Otsikko kuulostaa lupaavalta :) Luna on ollut varsin säyseästi, mutta yhden koiruuden se tässä keksi toissa viikonloppuna. J lähti aamusta metsään Lunan kanssa, jossa lenkki oli mennyt varsin hyvin. Yhtäkkiä Luna oli äkännyt jonkun hajun ja lähtenyt lumoutuneena sitä seuraamaan ilman korvia.. ei ollut kuullut "pantaa", "tänne".. yhtään mitään. Koira oli kadonnut metsän siimekseen. J oli hetken odotellut paikallaan ja ajatellut, että Luna tulee kohta takaisin. Hetken päästä oli 150 m (!) päästä kuulunut haukkua ja J oli juossut paikalle. Luna oli piirittänyt siellä hyppien ja haukkuen kahta mastiffia omistajineen. Hui. Oli antautunut kiinni sitten ok ja sieltä matkattu puhumatta autolle hihnassa. Auton luona vielä kerran onnistunut luoksetulo ja kotiin. Voi Luna. Sitä voi välillä ihmetellä, miten on niin suuren suuret korvat ja välillä niin huono kuulo tai lähinnä valikoiva.

Paljon Lunan kanssa ollaan touhuiltu kaikenlaista vähän päivästä riippuen. Kohta alkaa agin kesäkausi olla paketissa ja treenikerrat ovat sujuneet muitta mutkitta. Voi olla vaan ylpeä kuinka hienosti Luna tekee keskittyneesti pitkääkin ja kimuranttia rataa. Enemmän on ohjaaja kädet ja jalat solmussa. Kepit on kesken. Jos ne sais hiottua niin oltais jo hyvällä mallilla. Kontaktit lähinnä puomin alastulo tarvis paljon treeniä. Jossain vaiheessa ois tarkoitus mennä koko perheen voimin hallille. Luna on kyllä niin hienosti agissa messissä ja innoissaan. Haluaa tehdä kaikkensa. Pitäis syksyn mittaan käyttää Luna kuvissa ja toivoa parasta.