Tänään Luna oli pisimmän aikansa (7,5 h) yksin kotosalla, kun molemmilla oli työhommia tehtävänä. Säännöllisesti, lähes päivittäin ollaan toki yksinoloa harjoiteltu ja se on sujunut nauhoitusten perusteella mukavasti. Pisimmät ajat ennen tätä päivää taitaa olla 4,5 tunnin luokkaa, yleensä 1-4 h välillä. Päivässä lyhyitä yksinoloja on toki voinut olla useampiakin. Tänään jäi rauhallisena kotiin ja oli tullessa nukkumassa. Lehtiä jätettiin varalle lattialle ja niitä oli jonkun verran repinyt, muita tuhoja ei ollut tehnyt, nukkumapatja oli vähän liikahtanut. Ei ollut myöskään pissannut. Rullaluu jätettiin purtavaksi, samoin piimäpurkki riekaloitavaksi. Luusta oli vain vähän syöty ja salaperäisesti se oli siirtynyt pentuportin väärälle puolelle. Epäilemättä moinen lipsahdus on voinut ärsytystä aiheuttaa. Harmi, kun ei ollut nauhoitusta päällä, kun ei voinut jättää puhelinta koko ajaksi kotiin. Suunnitelmissa on hankkia tietokoneelle vastaava ohjelma, jolla voidaan seurailla Lunan tekemisiä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ihan mukavasti päivä oli mennyt.
Kotiin tultua lähdettiin käymään koirapuistossa. Aluksi käytiin Linnanmaalla, mutta siellä oli vain aivan minikoiria ja toisaalta toisella puolella paljon isoja koiria, niin ei ollut oikein sopivaa leikkikaveria. Pikkuisten kanssa Luna oli nätisti, mutta kaverit eivät oikein innostuneet juoksemaan. Virtaa oli niin paljon, että päätettiin käydä vielä mutkat Muurahaispuistossa, jossa saatiin olla keskenämme. Luna nautti, kun pääsi leikkimään meidän kanssa ja toi lelua vieläpä ihan perille asti. Luoksetulot sujuivat innosta pomppien. Myöhemmin isojen puolelle aidan taakse tuli kaksi isoa urosta, joista toinen oli yltiöpäisen kiinnostunut Lunasta. Kävi mielessä, että toivottavasti juoksut eivät vielä ole oven takana.
Eilen iltalenkillä Luna oli pitkästä aikaa ärripurri. Alkuun meni hyvin ja käveli hienosti hihnassa. Sitten alkoi enenevä vetäminen ja korvat taisivat mennä tukkoon. Sitten yritti hihnassa vetää ravitusta ja riehua mihin sattuu. Aluksi S pysähtyi ja esitti välinpitämätöntä touhua kohtaan. Kun tämä ei tuottanut oikein tulosta, käytettiin pienempänä pentuna hyväksihavaittua menetelmää eli edettiin vähän matkaa Luna sylissä (alkaa olla jo melko painava lasti). Tätä toistettiin neljä kertaa, jolloin neljännellä kerralla kuultiin jo harvinaiseksi käynyttä protestimurinaa. Tämän jälkeen loppumatka taas meni mukavasti. Tänään iltakävelyt sujuivat nätisti.
Luna on muuten enevästi oppinut kunnioittamaan asuntomme näkymättömiäkin muureja. Sääntö on, että Luna ei pääse esim. makuuhuoneeseen, eikä sinne pääsääntöisesti enää yritä tunkeakaan, vaikka ovi olisi auki. Viimeistään pienestä kehoituksesta pysähtyy huoneen ulkopuolelle. Muutenkin Luna on huippu, kun antaa olla tavarat rauhassa. Oikeastaan missään vaiheessa ei ole meidän tavaroihin kajonnut. Esim. kannettavat ja muut roinat jne. voivat olla huoletta vaikka lattialla. Tämä on kyllä ollut yllätys ja ennen koiran saapumista ajateltiin, että tälläinen leväperäisyys ei kävisi päinsä.
Kotiin tultua lähdettiin käymään koirapuistossa. Aluksi käytiin Linnanmaalla, mutta siellä oli vain aivan minikoiria ja toisaalta toisella puolella paljon isoja koiria, niin ei ollut oikein sopivaa leikkikaveria. Pikkuisten kanssa Luna oli nätisti, mutta kaverit eivät oikein innostuneet juoksemaan. Virtaa oli niin paljon, että päätettiin käydä vielä mutkat Muurahaispuistossa, jossa saatiin olla keskenämme. Luna nautti, kun pääsi leikkimään meidän kanssa ja toi lelua vieläpä ihan perille asti. Luoksetulot sujuivat innosta pomppien. Myöhemmin isojen puolelle aidan taakse tuli kaksi isoa urosta, joista toinen oli yltiöpäisen kiinnostunut Lunasta. Kävi mielessä, että toivottavasti juoksut eivät vielä ole oven takana.
Eilen iltalenkillä Luna oli pitkästä aikaa ärripurri. Alkuun meni hyvin ja käveli hienosti hihnassa. Sitten alkoi enenevä vetäminen ja korvat taisivat mennä tukkoon. Sitten yritti hihnassa vetää ravitusta ja riehua mihin sattuu. Aluksi S pysähtyi ja esitti välinpitämätöntä touhua kohtaan. Kun tämä ei tuottanut oikein tulosta, käytettiin pienempänä pentuna hyväksihavaittua menetelmää eli edettiin vähän matkaa Luna sylissä (alkaa olla jo melko painava lasti). Tätä toistettiin neljä kertaa, jolloin neljännellä kerralla kuultiin jo harvinaiseksi käynyttä protestimurinaa. Tämän jälkeen loppumatka taas meni mukavasti. Tänään iltakävelyt sujuivat nätisti.
Luna on muuten enevästi oppinut kunnioittamaan asuntomme näkymättömiäkin muureja. Sääntö on, että Luna ei pääse esim. makuuhuoneeseen, eikä sinne pääsääntöisesti enää yritä tunkeakaan, vaikka ovi olisi auki. Viimeistään pienestä kehoituksesta pysähtyy huoneen ulkopuolelle. Muutenkin Luna on huippu, kun antaa olla tavarat rauhassa. Oikeastaan missään vaiheessa ei ole meidän tavaroihin kajonnut. Esim. kannettavat ja muut roinat jne. voivat olla huoletta vaikka lattialla. Tämä on kyllä ollut yllätys ja ennen koiran saapumista ajateltiin, että tälläinen leväperäisyys ei kävisi päinsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti