Luna and Helka in Action: Retkeilyä

Viikonloppua ollaan vietetty kotosalla perinteisissä merkeissä. Eilen Melli ja Luna ulkoilivat emäntineen Sanginjoen suunnalla. Ilma oli aurinkoinen. Alku oli taas rauhatonta, mutta oltiin sinnikkäitä ja vasta kunnolla rauhoituttuaan pääsivät vapaaksi ja jytyämään keskenään. Siinä meni tovi, jos toinenkin. Olisi aivan alkumetreiltä saakka pitänyt pitää tiukempaa linjaa tuon vouhkaamisen suhteen. No parempi ottaa napakka linja myöhään kuin ei milloinkaan. Ensin pääsivät juoksemaan ja leikkimään. Enimpien hyöryjen päästön jälkeen harjoiteltiin pellolla vähän kontaktia, luoksetuloa ja ohittamista. Aiemmin ei olla vastaavaa kokeiltukaan, joten haastetta riittää, kun eivät ole keskenään ollessa moiseen tottuneet. Vähitellen pääsivät jutun jyvälle. Oikein hyvää tekee molemmille. Hyvä, hyvä. Ehdottomasti hyödyllistä harjoitusta, vastaisuudessa ehdottomasti täytyy ottaa uusiksi.

Tänään aamu aukeni sateisena ja räntäsateessa tehtiin aamukävelyt, hihnailu meni mallikkaasti lukuunottamatta rääkkyvien lintujen aiheuttamaa häiriköintiä. Hieman kakan panttaamista Lunalla on ollut, kun lumet ovat sulaneet ja hyvän paikan löytämisessä on välillä haastetta. Hiljalleen alkaa jo paikkoja sulalta maalta löytyä, kun lumikasoja ei tahdo löytyä mistään. Metsään vapauttaa patruunansa kohtuu hyvin. Noin viikon ajan tarpeiden teon jälkeen Luna on välillä huiskinut takatassuillaan taaksepäin maata kuopien, mikä liittyy enemmän merkkailuun, jota myös on ollut enemmän. Juoksuja ei ole kuulunut. Ollaan nyt otettu enemmän ulkoilureissuilla kontaktia sekä hihnaillessa että vapaana mennessä. Aamulla harjoiteltiin ulkona myös istumista ja maahanmenoa säästä johtuen. Sehän olikin ällöä, kun maa oli märkä. Teki kuitenkin, mutta etenkin maahanmeno oli kuin hidastetussa filmissä.

Siivoilun ja yksinolon jälkeen lähdettiin metsäretkelle, jonka lomassa tehtiin pikku harjoituksia. Jälleen mentiin uuteen paikkaan ja käveltiin pääosin helppokulkuista mäntykangasta. Mukava, kun kevään eteneminen tarjoaa lukemattomia ulkoilumahdollisuuksia ja Lunakin tarkkailee enemmän meidän liikkeitä, kun voi vaihtaa suuntaa kätevästi, eikä tarvitse edetä pelkkiä valmiita polkuja pitkin. Hienosti Luna oli kuulolla ja innokkaasti oli menossa mukana.

Illalla käytiin vielä lähiympyröissä hihnailemassa ja otettiin Lunan iltaruoka pakasterasiassa mukaan. Pysähdyttiin useampaan paikkaan lyhyen reitin varrella lähinnä kontaktoimaan. Ruohokentällä käytiin myös tekemässä parit harjoitukset. Onnettomasti rähmäkäpälä kaatoi osan napuista maahan, mutta Luna ei niihin kajonnut. Luvan kanssa touhukkaasti etsi mielissään ruokaansa ruohikosta. Kontakti pysyi mukavasti, eikä humalaisten huutelutkaan juuri meitä häirinneet. Lopuksi sai kupin lopun superpalkkana. Molemmat tykkäsivät, hyvä eväsretki. Yhä enemmän täytyy vastaavaa alkaa hyödyntää, kun ei enää näpitkään jäädy.