Mini taskuraketti, joka reagoi kaikkeen

Huh, kun aika vierii. Nyt on jo lokakuu kääntynyt marraskuuksi. Viime viikolla Luna myös kävi rokotuksilla. Etukäteen reilua viikkoa ennen sai madotuksen.

Viime viikonloppuna meillä oli tohinaa, kun U ja Neiti saapuivat meille kyläilemään. Oli tosi kiva! Luna oli kyllä niin mielissään Neidin tulosta, ettei se oikeastaan mitään muuta nähnytkään kuin siskonsa koko viikonloppuna. Melko sopuisasti keskenään peuhasivat ja kylläpä ne sitä jaksoivatkin tehdä. Välillä tilanne meinasi kärjistyä kärhämöinniksi, jos Neiti pääsi pomottamaan päälle ja alistamaan Lunaa siten, että nosti tassun sen rinnan päälle. Yllättävän hyvin pystyi tilanteet ennakoimaan ja rauhoittamaan ilman tilanteen päätymistä rähinäksi. Ohjelmaan sisältyi rentoilun ja ruokailun ohella lähinnä ulkoilua. Perjantaina J kävi siskosten kanssa metsäilemässä ja illalla käytiin pikku kävelylenkki. Lunalla oli panta kaulassa ja veti niin hirveästi, että koko ajan oli henkitoreissaan. Tästä viisastuneina käytettiin myöhemmin valjaita.  Eka yö meni rauhattomasti Luna yökyöpelin häiritessä vieraiden unta. Neiti reppana oli hätää kärsimässä ja pääsi sohvalle nukkumaan Lunan yrittäessä pikkutunneilla saada kaveria mukaan leikkimään. Onkohan tuo Luna vähän seurankipeä? Ja voi sitä ulinan määrää, kun poikkeuksellisesti otettiin se aamuvarhain makkariin. Pari tuntia se jaksoi uikuttaa ja vaatia pääsyä olkkariin. Lauantaina ulkoiltiin myös ja kerrankin Luna oli väsynyt. Onneksi seuraava yö meni paremmin.

Sunnuntaina oli tavoitteena treenata vähän tokoa, mutta Luna oli toista mieltä ja selvästi oli menossa vain bilettämään ja riekkumaan Neidin kanssa. Ensin auton pysähtyessä se esitti 'kuoleva joutsen' esityksensä. Neiti treenaili ensin Lunan rauhoittuessa autossa. Ja kylläpä Neiti oli taitava ja keskittyi niin hyvin! Kontakti pysyi ja tarjosi sitä niin kivasti. Siinä on tavoitetta! No, sitten oli Lunan vuoro tulla tokoilemaan, mutta fokus pysyi Neidissä, eikä yhteistyöstä tullut mitään. No, päätettiin kytkeä Luna hetkeksi tolppaan, josko intoa löytyisi. No, tyyppihän puri hihnansa poikki ja ryntäsi sieltä tulemaan. No, toista kertaa näin ei käynyt ja loppuen lopuksi saatiin vähän jotain tehtyäkin. Keskittyminen oli jossain muualla ja tekeminen rauhatonta, eikä vire hyvä. Luna on kyllä välillä aika mahdoton ja erittäin häiriöherkkä. Jos se alkaa vahdata jotain, sen fokus pysyy siinä. No, viikonlopun inspiroimana Luna on saanut tavallista vähemmän huomiota meiltä ja se on kyllä näkynyt myös treeneissä.

Ensin agilitykuulumiset. Edellisellä kerralla ehdittiin mennä rataa vain jonkin aikaa, kun Luna karkasi keinulle ja roikasi sieltä alas. Onneksi ei käynyt pahemmin. Muuten treenit menivät hyvin. Tämän viikon maanantain treenit sujuivat loistavasti. Tehtiin 15 esteen hyppyrataa ja eka kerralla saatiin nolla! Toka kerralla Luna juoksi siivekkeeseen pahki, mutta ei se näyttänyt menoa haittaavaan ja tehtiin rata loppuun asti. Sitten mentiin rataa osissa. Tällä kertaa saatiin paljon aikaa / koirakko. Saatiin positiivista palautetta ja Lunasta sanottiin, että oli tosi tarkkaavaisena tällä kertaa. Tämän allekirjoitan.

Tokossa edellisellä kerralla paikkamakuu meni hyvin. Se tehtiin ringissä siten, että koirien perät osoittivat kohti keskustaa ja siis katsoivat ringistä ulospäin. Olin lähellä ja palkkasin paljon. Ohjaaja käveli Lunan takaa ja meidän välistäkin, eikä Luna noussut! Luoksetulo meni huipusti, vaikka lelut ja namit sekä bortsu olivat matkalla houkuttimena. Ja toiseen kertaan myös koirakujan läpi tuli vauhdilla. Lunan voi treeneissä jättää odottamaan, eikä ole karannut siitä. Muuten meno etenkin alkuun oli äänekästä ja häiriötä ottaa paljon muista koirista.

Tämän viikon torstaitokoissa meillä oli tuuraamassa toinen ohjaaja ja harjoiteltiin merkille lähettämistä oikealle. Luna selvästi oli innoissaan, kun tuli jotain uutta ohjelmistoon. Lisäksi harjoiteltiin itsenäisesti liikkeestä maahanmenoa, johon pitäisi saada nopeutta lisää. Sekä corgineiti sopeutumaan myös kylmään ja/tai märkään maahan. Paikkamakuu tehtiin rivissä. Oltiin rivin keskellä ja tilanne oli todella haastava. Lisäksi paikkamakuu otettiin useampaan kertaan ja vieläpä aika pitkänä ilman palkkaa. Se oli meille liikaa. Eka paikkamakuu meni hyvin, kunnes lopussa Luna nousi ja tuli vastaan. Tämä oli seurausta siitä, kun toisella puolella tuli agilityssä jollakin haukkukohtaus ja Luna rupesi pälyilemään rauhattomana. Otin sitten yhden askeleen lähemmäs (ja näytin oman epävarmuuteni :( ) ja Luna nousi hetken päästä vastaan. Seuraavan paikkamakuun otin lähempänä. Sekin meni vähän rauhattomasti. Lopuksi otin vain lyhyen paikallaan olon ja siitä vapautuksen, että saatiin onnistuminen.

Vetäjän avustuksella harjoiteltiin seuraamista. Kaikki ryhmäläiset saivat kirjallista palautetta, mikä on huippu juttu. Meidän palaute alla:

S & Luna (miniraketti, joka huomaa kaiken)

S oli treenannut kääntymisiä Lunan kanssa ja sen kyllä huomasi. Todella kaunista pikkukoiran seuraamista. Korostan sanaa pikkukoira, koska harvoin näkee noin tiiviitä käännöksiä oikealle ja vasemmalle. Pysyi myös juoksussa kauniisti paikallaan. Harmitti jälkikäteen, että ei hoksattu täyskäännöstä katsoa (M = omaohjaaja tsekkaa!). Ongelmia oli lähinnä kaksi. S:n on luovuttava pikku hiljaa kyykkäilystä, koska koira selväsi osaa jo. Enää ei siis tarvitse helpottaa vaan on vaikeutettava ja vaadittava enemmän. Ne on ne meidän elekielet, joista pois oppiminen on aina  yhtä haastavaa! Kyllä se siitä. Peilin eteen vaan treenaileen niin saat varmistettua, että koira on oikealla kohdalla. Toinen ongelma on se, että Luna reagoi kaikkeen. Tämä ei lähde millään muulla kuin treenillä ja kokemuksella pois. Suosittelen siis treenejä keskellä kaupunkia ja etenkin liikkuroitua treeniä. Koira oppii että hälinästä riippumatta ohjaaja on se, jonka tekemisiin reagoidaan. Mukava paketti, kunhan häiriönsietokyky vähän kasvaa.

On todella tärkeää saada yksilöpalautetta tekemisistään, jotta voi kehittyä. Allekirjoitan täysin kaikki meidän ongelmakohdat ja kehitysehdotukset! Pitää vaatia Lunalta enemmän ja vaikeuttaa johdonmukaisesti harjoituksia. On tullut todettua lukuisia kertoja, että sitä jää junnaamaan helposti samoihin kaavoihin ja omiin maneereihin. Ja se mitä tulee häiriönsietoon, on meidän suurin haaste ehdottomasti! Tässä pitää itsellä myös ryhdistäytyä, ettei yritä mennä sieltä, missä rima on matalin. Häiriöön siis! Ryhmässä harjoittelu on meille tosi tärkeä juttu häiriönkin kannalta ja samalla aiheutamme muille superhäiriötä. Oli tosi hyvä, että käytiin seuraamista läpi ja Luna teki niin hienosti. Voi, että olin ylpeä. Ja lopputreenit meni meillä ihan flowssa, kun Luna oli niin hienosti kuulolla ja itse vapautunut :)

Viime viikolta siskoksista ei huonosta kamerasta johtuen ole kuin nukkumakuvia :D Mutta voi, kuinka söpöiltä nuo Jin ja Jang näyttävät yhdessä.

Rauhalliset siskokset

Jin ja Jang

Söpöt

Perätysten

Alien silmät

Luna the copy cat lähettää terkut Luna-kaverille,
mäkin osaan olla orava :)

Ensilumi ja viikonlopun viettoa

Viikonloppu on mennyt vaihteeksi kotioloissa. Alla olevat kuvat kertovat kaiken oleellisen. Joskin hyvät syömingit ovat jääneet kuvaamatta. J kävi myös killan talkoissa lauantaina. Edelliseen tekstiin lisätty myös kuvia viime viikonlopun reissuilusta.

Lumi saapui maahan ja on pysynytkin koko viikonlopun

Elban metsässä

Palloa mä odotan..

..tahdon saada suuren.

Välillä pysähdytään järsimään keppiä

Ja sitten päikkärit..

Luna on tehnyt uuden aluevaltauksen. Oi voi.

Rentoudutaan :)

Keppidilemma, reissailua ja muita mietteitä

Aiempi teksti näköjään jäi kesken ja julkaisematta. No viimeksi ma 7.10  oli ohjatut agilitytreenit, jotka yleisesti ottaen menivät hyvin. Joskin vauhtilenkkejä piti välillä käydä ottamassa. Kun ohjaus on ala-arvoista, Luna kyllä kommentoi asiaan. Myös uusia kuvioita harjoitellessa tulee herkästi sanomista. Otettiin rataa pätkissä. Otettiin hyppyä ja putkea. A ja keinu jätettiin väliin. Nopea saa olla käsistään ja jaloistaan. Pikkuhiljaa. Selkeästi alkaa ideaa löytyä.

Nyt olisi siis ryhdistymisen aika ruveta harjoittelemaan keppejä. Siispä ollaan käyty pariin otteeseen kerran viime viikolla ja toiseen otteeseen toissa päivänä omatoimitreenailemassa hallilla, kun viimein sinne saatiin avain. S sai myös kokeilla Lunan ohjaamista. Alkeiskurssin pohjalta siis harjoiteltiin kujamallilla, mutta täällä ei ole sitä mahdollisuutta. Suunnitelmana oli siis nyt käyttää verkkoja, joista pikkuhiljaa rivistön keskeltä alkaen hiljalleen vaihtaa ohjureihin. Ja vähitellen edistyessä vähennellä taas ohjureita niin, että loppuun jää ohjurit vain päihin. Tämä voisi toimiakin ja tästä on kyllä hienosti itsenäisesti kepitteleviä koiria todisteena. Ajatus hyvä, mutta verkoissa ei ollut mitään kiinnityksiä, joten hieman vaikeampi homma, eikä sitten vielä kokeiltu niitä ainakaan vielä. Pitäisi ottaa nippusiteitä mukaan ja kiinnittää verkot tilapäisesti vähän järeämmin. Mielenkiintoista on, miten verkoista pääsee sitten eroon, kun koira niihin tottuu. Ilmeisesti kuitenkin pikkuhiljaa edeten se varmaan onnistuu. Käsiohjaus ei oikein ole ensisijainen vaihtoehto. Tehtiin vähän 2 x 2 alkeita huvikseen, ettei mennyt ihan toimettomaksi. Se kyllä varmastikin toimii, joskin varmasti on hitaampi reitti ja sitä voisi helpommin neljällä kepakolla harjoitella jossain pihamaalla itsenäisestikin. Oleellista olisi saada muutaman minuutin treenejä tiiviisti. Oma piha hakuseen siis. Omatoimisesti harjoiteltiin noin 10 esteen rataa, siinä tuli mm. kolmen esteen suora, takakierto, viskileikkaus ja persjättö. Täytyisi ottaa opetteluun myös niisto ja saksalainen.

Lunalla on kyllä lähtenyt karvaa viime aikoina tavallista enemmän. Tulee vähän viiveellä tämä kesähelteiden karvanpudotus. Sillä ei kyllä karvanlähtöä itseasiassa aiemmin ole kunnolla ollutkaan. Nyt näyttää jo harjakin vähän harventuneen.

Viime viikonloppu vietettiin Kuusamossa ja tällä viikolla on ollut J:llä syyslomaa. Menomatkalla käytiin kylässä Kiimingissä moikkaamassa pitkästä aikaa Lunaa ja Nukaa omistajineen. Luna ja Nuka löysivät kohnottamisen yhteissävelen nopeasti, olipa mukavaa. Nuorilla nartuilla oli kertaalleen kärhämää, mutta rauhoittuvat sitten. Luna oli kyllä ihan täpinöissään niin kuin arvata saattaa. Kiitos ryhmäkuvista! Edistystä on, kun Luna edes hetken malttaa pysyä maassa toisten koirien vieressä, mutta huoh. Salamavalo toimi näköjään vapautussignaalina :)

Kuusamossa aika kului leppoisasti oleillen ja ulkoillen. Lauantaina käytiin aamulenkeillä soramontuilla. Päivällä vierailtiin S:n mummolassa, jossa Luna reppana selvästi etsi kisareissulla ollutta Mistiä. No, seuraavana päivänä käytiin lenkkeilemässä Misti-idolin kanssa. Kerrankin Luna oli väsynyt :) Lauantai-illaksi mentiin J:n kotiin, jossa aikuistunut Pipsa ei kovin lämmennyt leikkimään, vaikka Luna kovin yritti. Hyvin Luna oli kuulolla. Lenkillä käytiin mökkirannassa, jossa Luna paineli veteen kahlaamaan. Hyrrr.. Takaisin tullessa olisi halunnut jäädä ulos ja mennä toisten koirien luo. Kuitenkin tuli suosiolla pantaan, eikä lähtenyt pööpöilemään. Onneksi se ollaan saatu melko vahvaksi ja tulee kyllä mielellään pantaan.

Takaisin tullessa oli jännityksen paikka, kun maanantaina sateli Kuusamossa ensilunta ja oli vielä kesärenkaat alla. Onneksi matka meni hyvin, eikä tien pinta ehtinyt jäätyä. Oulussa pysähdyttiin ulkoilun merkeissä nähdäksemme Melliä omistajineen. Kyllä se vaan sisko siskonsa tuntee. Molemmat eivät alkuun meinanneet totutusti villapöksyissään pysyä. Yhden kerran tuli rähinä, muuten olivat varsin sopuisasti. Mukava oli nähdä, että alun hepuloinnin jälkeen molemmissa oli tapahtunut paljon edistymistä ja rauhoittumista. Etenkin Melli oli tosi hienosti kuulolla. Olipa mukava vaihtaa kuulumisia.

Maanantaina ei ehditty agilitytreeneihin, kun oltiin perillä niin myöhään. Tosiaan toissapäivänä käytiin sitten omatoimitreenailemassa sen edestä. Tänään oli tokotreenit, joissa oli tuuraava ohjaaja. Alla ensin plussat ja sitten miinukset sekä kehitysehdotukset.

+ Huomasi jo mennessä, että Luna oli alkuun rauhallisempi, kun ollaan nyt käyty hallilla tiiviimmin
+ Alkuun koirat kiinnitettiin seinän vierustalle ja harjoiteltiin ohjaajien kesken käännöksiä ja seuraamisharjoituksia. Luna oli kaikista hienoiten ja lähes koko ajan hiljaa istuen tai maaten. Hyvä!
+ Silloin, kun Luna tekee, niin se tekee hyvin ja osaa kyllä hienosti
+ Seuraamista ja käännöksiä harjoiteltiin ja ne menivät mukavasti
+ Lopun 2 minuutin paikkamakuu siten, että palkkasin tiheästi ja olin aivan lähellä n. 1,5 m päässä meni häiriöstä huolimatta hienosti. Tätä ollaankin nyt pienemmässä häiriössä harjoiteltu tiiviimmin.
+ Luoksepäästävyys ok suosiolla tiiviisti namia käyttäen, kun treenien vetäjä vetää puoleensa

- Oman mielenhallinta, välillä sujuu hyvin. Täytyy välttää kiristymistä.
- Yleinen rauhattomuus, ylivire
- Häiriöherkkyys, reagointi vähän kaikkeen ylimääräiseen. Esim. tänään oli uusi koira ryhmässä, se kiinnosti kovasti.
-Möykkääminen loppua kohden, kun keskittyminen alkoi herpaantua. Silloin, kun Luna tekee, se on hiljaa. Silloin, kun ei tee, haukku on herkässä. Siihen on pakko puuttua napakasti, kun ei jaksa kuunnella. Toki positiivisesti vahvistetaan silloin, kun se on hiljaa. Liian pehmo on tullut oltua. Tänään pari kertaa tuli vähän ärähdettyä ja siitä kyllä tsemppaakin. Huoh.
- Välillä pyrkii muiden koirien luo, etenkin mikäli tulevat lähelle.

Hyviä vinkkejä saatiin. Esim. mun oikea käsi meinaa hihnan kanssa hakeutua selän taakse, pois se minusta. Muiden koirien kanssa lähitilanteissa meinaa vaistomaisesti pitää liian lyhyttä hihnaa, siihen pitää kiinnittää huomiota, ettei itse kiristä hihnaa ja tilannetta. Kyllä tunti on vaan pitkä aika. Toki harjoituksia tiiviisti vaihtelemalla saadaan hyvää virettä pidettyä yllä. Kunnon taukoja täytyy välissä pitää ehdottomasti, tänään niiden mahdollisuus jäi vähän turhan vähäiseksi. On niin hyvä juttu, että ollaan ryhmässä mukana. Todella tärkeää yhteisharjoittelua saadaan. Meille, jos kenelle se tulee tarpeeseen.

Edit: Alla lisätty vielä reissukuvia, kun netti suostui nyt yhteistyöhön. Kiitos Katille yhteis- ja kohnotuskuvista :)

Luna, Nuka ja Luna :)
(c) Kati Weissenfelt

Luuni
(c) Kati Weissenfelt

Luna pääsi kohnottamaan Nukan kanssa
(c) Kati Weissenfelt

Kohnoti, kohnoti
(c) Kati Weissenfelt

Taidekuva

Kuulas syksyinen aamu Kuusamossa

Hyrrr.. Kieli lipoen kahlaamaan.

Luna rentoutuu

Mitä ihmettä tuo touhuaa?

Heti vaan katolleen, kun vähänkään näyttää siltä,
että joku voisi rapsutella..

Taktiikka ruuanlaittokaverina kohdallaan.

Sisko ja sen sisko

Huh, ja sitten kotona. Ergonomiset nukkuma-asennot kunniaan.

Elban metsä ja Trullevi

Viime viikkoina ollaan paljon ulkoiltu Elban mäntykangasmetsässä, jossa voi tehdä eri reittivariaatioita. Autolla täytyy sinne mennä, mutta matkaa ei onneksi ole pitkästi. Illat alkavat pimentyä, mutta vielä näkee hyvin, kun lähtee tarpeeksi ajoissa. Keskimäärin joka toinen päivä ollaan käyty kunnon metsälenkillä. Se on kyllä hyvää rentoutusta. Perjantaina viikonlopun kunniaksi yritettiin merelle, vilaukselta meri nähtiin, mutta tiivis kaislikko esti pääsyn aivan perille asti. Ehti jo pimentyä ennen, kun päästiin takaisin ja reissussa menikin koko ilta. Tosi hyvin Luna jaksoi menossa mukana, vaikka osa matkasta juostiinkin. Paremmin kuin omistajansa :) Hämärtyvässä illassa tosin S teki komean mahalaskun kompuroidessaan juurikkoon. No onneksi ei käynyt pahemmin. Heti Luna tuli paikalle tarkistamaan tilanteen. Tänään käytiin toista kertaa Trullevin ulkoilureiteillä joskin vähän pidemmällä kuin aiemmin. Lisäksi käytiin pyörähtämässä kalasatamassa. Mukavaa vaihtelua etsiskellä uusia paikkoja. Olisi vain pitänyt olla eväät ja makkarat mukana. Seuraavalla kerralla sitten.

Huomattiinkin, että pari viikkoa on vierähtänyt siitä, kun viimeksi päiviteltiin. Kuluneet kaksi agilitykertaa ovat menneet hienosti ja Luna on hyvin hommassa jyvällä. Nyt ollaan menty molemmilla kerroilla rataa ja se on huomattavasti helpompaa, kun kukin koira saa tehdä aina itsenäisesti kerrallaan, eikä häiriötä ole niin paljon. Toissa kerralla oli alkuun vähän pööpöilymeininkiä, mutta viimeksi oli hienosti heti alussa mukana. Melko monimutkaisia ohjauskuvioita on tullut ja tekee tiukkaa pysyä itsellä mukana nopean koiran kanssa. Pitäisi päästä rauhassa harjoittemaan opittua. Nyt hankittiin halliin avain, jolla päästään harjoittelemaan myös muulloin. Kepit ja keinu olkoon seuraava projekti. Vitsi, kun olisi oma piha, jolla harjoitella. Nyt ollaan rauhoiteltu enemmän ennen harjoituksia, eikä tehty pitkiä lenkkejä edeltävästi. Lisäksi Luna on lämmittelykävelyn jälkeen odotellut osan aikaa autossa, jotta vire pysyisi vähän hillitympänä. Nyt vaan alkavat ilmat kylmentyä, joten pitkään tämä ei ole mahdollista ja täytynee sitten vaikka ottaa häkki halliin ainakin välillä.

Tokossa on myös tapahtunut edistymistä ja rauhoittumista. Joskin halliin siirtymisen myötä keskittyminen onkin vähän herpaantunut ja paikka on todella haastava, koska toisella puolella pyörii agilitytreenit. Hyvin yksinkertaisia harjoituksia ollaan otettu, eikä juurikaan uutta. Ollaan kuitenkin vaihdeltu paljon harjoituksia ja palkattu eri tavoin. Paikoin keskittyy tosi hienosti etenkin jos on vähän toiminnallisempia harjoituksia. Esim. paikkamakuu on hallissa todella vaikea Lunalle, joten ensin harjoitellaan sitä vahvemmaksi rauhaisissa oloissa. Viime kerralla meillä oli rastit, joilla yhdellä harjoiteltiin hyppyä, toisella takapään käyttöä, jossa Luna oli ihan super. Kolmannella eri asentoja. Maahanmenoon pitäisi saada nopeutta, kylmä kivituhkapohja ei näyttänyt olevan kovin houkutteleva. Kotona tai tutuissa ympyröissä se toimiikin huomattavasti nopeammin. Myös lelupalkka toimii tehokkaasti, jos halutaan tehdä jotain säpäkästi. Neljännellä rastilla harjoiteltiin liikkeestä maahanmenoa. Yhteisenä kotiläksynä on takapäänkäyttöharjoitukset. Paikkamakuu on kyllä ehdottomasti vahvistettavien listalla. Pitäisi olla vain itsellä enemmän viitseliäisyyttä asian suhteen.

Tällä viikolla käytiin myös keskiviikkona koiratreffeillä Alma ja Sasu cardien sekä suursnautserin pentu Maxin kanssa. Meni varsin sopuisasti leikkien merkeissä. Lunalla kyllä juoksuvirtaa riittää ja pitää muutkin kiireisinä menossa mukana. Joskin Luna sai maistaa jälleen omaa lääkettään Maxin kyltymättömän leikkihalun suhteen ja selvästi neitiä näytti tämä välillä turhauttavan varsinkin, kun toinen on niin jo suuri kooltaan. Paikalla oli myös lapsia, joiden suhteen Luna on pääsääntöiseti kivasti, mutta silmällä täytyy pitää, koska sopivan tilanteen tullen saattaa hypätä tai käydä lipaisemassa naamasta. Onneksi kohtuullisen siivosti osaa olla ja toisaalta myös lapset ovat tottuneita koiriin. Luna muisti olla myös kuulolla ja tuli kutsuttaessa, jopa tokoili hieman välillä. Lenkeillä Luna on edelleen tosi kiinnostunut muista koirista, mutta 'ohi' komento on alkanut saada merkitystä viimein. Mukava, kun edistystä tapahtuu. Ja jotkut päivät ovat parempia kuin toiset.

 

Vuosi koiramaista elämää

Jälleen kuluneella viikolla vietimme vuosipäivää, kun tuli kuluneeksi kokonainen vuosi siitä, kun Luna on saapunut meille. Vuosi on kyllä kulunut hujauksessa. Mietittiin taas jälleen, että Luna on tuonut niin paljon hyvää mukanaan. Koiranhankinta oli kerrassaan paras ja oikea päätös. Luna on niin energinen ja hyväntuulinen elelijä, ettei voi itsekään muuta, kun tulla hyvälle tuulelle. Juuri osui jälleen yksi tutkimus silmään, jossa koiran omistaminen vähentää merkittävästi stressiä ja vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun. Tämän voi kyllä täysin allekirjoittaa. Parhainta stressin lievennystä on lähteä Luunin kanssa metsään tai muuten touhuilla jotain mukavaa.

Toki koira aiheuttaa myös tietyissä tilanteissa murhetta. Kuten kuluneella viikolla, kun Luna jälleen yhtenä päivänä useamman kerran oksensi. Ripulia tms. ei ollut ja muuten oli oma itsensä. No, sitten se loppui kuin seinään. Liekkö syönyt jotain sopimatonta tai mennyt jotenkin tilapäisesti tukkoon syömästään luusta. Huomattiin, että söi samasta pussista lihaisen luupalan myös edeltävällä viikolla, kun sitten oksensi tokotreeneissä. Täytynee varulta heittää pussi menemään.

Tämän viikon agitreenit menivät erittäin ylikierroksilla ja Luna oli poikkeuksellisen hallitsematon. Lähti latomaankin yhdessä välissä mihin sattuu hallissa, kun harjoiteltiin hyppykuviota. Piru vie, kun kävi sähelöimässä koirienkin luona. Voihan Luna. Tuli kuitenkin takaisin ja loppua kohden alkoi sujua jo paremmin. Hyvin meni puomia ja harjoiteltiin takakiertoakin mallikkaasti. Aina välillä on huonompia päiviä niin koirilla kuin ihmisilläkin. Liekkö ollut jo liian väsynyt, kun oli käynyt alkuillasta kunnon metsälenkin ja treenit alkavat vasta kahdeksalta. Seuraavalla kerralla täytyy tehdä perus lämmittelykäppäilyt ja rauhoitella enemmän edeltävästi.

Tokoon ohjaaja lähti uudella asenteella ja kiinnitti huomiota omaan rentouteen sekä rauhallisuuteen. Jos ohjaaja jännittyy ja kiristyy, ihan takuulla tekee näin koirakin. Kotoa lähdettäessä Luna oli kyllä ylikierroksilla, mutta hyvin rauhoittui oikeaan tekemisen mielentilaan. Siinä helposti alkaa käpy kiristyä, kun alku on sellaista sähläystä ja viuhtomista, mutta juurikin siinä kohtaa täytyy huokaista syvään ja luottaa, että kyllä se siitä. Ja eihän tämä ole millään tavalla mitään vakavaa :) Alkuun otettiin paljon rauhoittavia kontaktiharjoituksia. Lisäksi tehtiin omaan tahtiin ja hyvin lyhyttä pätkää kerrallaan. Välillä käytiin kentän ulkopuolella pissatauolla ja juomassa. Ja olipa meillä mukavaa. Molemmat oli innoissaan ja hyvin saatiin tällä kertaa pysymään hyvä vire yllä alusta loppuun. Ohjaaja pyrki käyttämään mielikuvitustaan ja pyrki varioimaan harjoituksia ja palkkasi koiraa eri tavoin. Luna on ihana, kun se innostuu kaikesta ja silloin, kun se tekee, niin tekee kyllä hienosti. Nyt alkaa jo paikka ja koiratkin käydä tutuiksi niin sekin helpottaa. Hyppyä tehtiin myös ja Lunahan irtoaa, oi voi :D Luoksetulot sujuivat näpäkästi joskaan liikkeenomaisesti ei niitä juuri tehty. Hieman liikkeestä maahanmenoa ja seisomista harjoiteltiin myös. Hauskaa oli, hyvin mielin ensi viikkoon.

Viikonloppu ollaan vietelty kotosalla rentoutuen sekä ulkoillen. Ollaan hihnailtu ja käytiinpä markkinoilla ihmisvilinässäkin pyörähtämässä. Eilen S oli tokoepiksissä talkoilemassa. Allapa kuvia rentoutumismetodeista.

Joko mennään?

Luna ja kepukka

Luna tuopi bumerangia

Heitä jo! Huomaa takana varsin erikoinen maahan havumaton kasvattanut kuusi.

Sirkusnorsu esittää

Tiitteränä

Iloinen läkähtynyt Luna

Älä jaksa.. Haukotus..

Söpöliini

'Nouse'

Kontaktointia

Paheita. Luna saa nuolla jugurttipurkin, voi mitä herkkua.

Pusu

Vielä mahtuu syliin vahtaamaan telkkaria

Ja lisäksi muutama videon pätkä:

Luna syttyy leikkimään
 

Perinteiseksi muodostuneet ravitukset metsässä. Mitä mukavampi varvikko tai sammalikko, sen parempi.

 Pari luoksetulovideota. Palkkana harvinaista herkkua, kissanruokaa.. Namskis.

 

Agiliitia ja tokoilua

Taas on ollut hieman taukoa kirjoittelussa. Koiraharrastuksetkin ovat startanneet agilityn ja tokon merkeissä. Agilitya on ollut nyt kaksi kertaa ja molempina kertoina on innostusta riittänyt koirakolla. Ensimmäisellä kerralla agilityssa oli sitten 18 esteen rata. Ensimmäiseksi kouluttaja kysyi kuinka paljon on kokemusta agilitysta. Kaikilla muillahan tuntui olevan vuosien harrastustaustaa.

Siinä tutustuttiin rataan ja Luna siellä vähemmän tai enemmän protestoi ohjaajan rataan tutustumista. Onneksi rata suoritettiin yksi koira kerrallaan muiden odottaessa pihalla. Oltiin Lunan kanssa viimeisinä, kun ensin menivät maxi sitten medit ja lopuksi kaksi mini corgia. Yllättävän hyvin meni ottaen huomioon sen, että taukoa agilitysta oli yli kuukausi. Noin 15-20 min harjoiteltiin ohjauskuvioita ja radan menemistä. Ratakin onnistuttiin selvittämään kolmessa eri osassa. Siinäpä meni ensimmäinen kerta ihmetellessä. Loppuun kouluttaja sanoi, että sulla on kyllä todella nopea koira. Totta, se on taitaa olla vähän liiankin nopea minun jaloille.

Toisella kerralla alkuun olikin sellainen ohjausharjoitus, että osa oli ohjaajista oli koiria ja loput ohjaajia. Jaon jälkeen "koirat" menivät ulos ja ohjaajat opettelivat radan. Omalta osalta koirana oleminen onnistui paljon paremmin. Siinä meni noin puolet ajasta. Ihan hyvä harjoitus, mutta Lunalle se oli kyllä todellista tuskaa katsella narun päässä hallin reunalla, kun ohjaaja viiletti koirana menemään :D :D

Sitten harjoiteltiin itsenäisesti esteitä ja kouluttajan kanssa ohjauskuviota nimeltä saksalainen. Ideana olisi laittaa koira kiertämään hyppy -> ottaa koira hyppyyn molemmilla käsillä -> jatkaa matkaa koira toisella puolella. Lämpimän Lunan kanssa touhu oli aika haastavaa, kun meni Lunalla hermot odottelussa. Olisi pitänyt jättää koira autoon, jos olisin tiennyt alun hitauden. Onnistuttiin kerran tekemään liike oikein ja kahdesti koira ehti mukaan "väärälle" puolelle. Hauskaa kuitenkin oli, vaikka alku olikin hidas ja koiran mielestä kauhea. Harjoitusta, harjoitusta. Pitää osata odottaakin välillä.

Tokoa on myös ollut kaksi kertaa. Alku on mennyt melko hepakassa ja tutustuessa. Lunalla kestää tottua uusiin tilanteisiin ja täytyy antaa sille aikaa. Ensimmäisellä kerralla lähinnä tutusteltiin ja omatoimisesti harjoiteltiin sitä, mitä kukin halusi. Ryhmän vetäjä oli asiantunteva ja kannustava. Otettiin aivan pieniä juttuja lyhyissä pätkissä. Taas tuli todettua, että tunnin aika on todella pitkä sekä koiralle että ohjaajalle. Luoksepäästävyyttä, luoksetuloa, alkeishyppyä, asentoja tuli vähän harjoiteltua. Paikkamakuuta ei otettu vielä eka kerralla. Lisäksi harjoiteltiin ryhmässä ohitteluharjoituksia, ne ovat Lunalle kaikista haastavimpia.

Eilen oli toinen kerta ja meni osin vähän paremmin. Yleisesti ottaen Lunalla oli eilen vähän jotenkin huono päivä, eikä kovin jaksanut keskittyä. Välillä haukkui ja vahtasi muita, välillä oli taas kuulolla ja välillä ihan rennosti odotteli makuullakin. On vähän on-off tämä meidän tyyli. Paikoin meni kuitenkin oikein mainiosti, mutta sitten aika alkuvaiheessa reppana oksensi kentälle. Ei ihme, ettei keskittyminen ollut ihan parhaassa vireessä. Raasu. Siitä se meno koheni, mutten viitsinyt enää kovin namitella. Itsellä pitäisi muistaa noin yleisesti pysyä rentona. Mikäli itsellä alkaa pipo kiristyä, takuulla kiristyy koirakin. Perusasentoa täytyy hioa kotona ja ottaa vielä tarkkuutta lisää. On vähän liian tiivis ja saattaa 'perällä painaa' mua etenkin jänskissä tilanteissa harjoiteltaessa. Kääntymistä harjoiteltiin ja siinä Luna on oikein etevä. Välillä perä heilahtaa oikein todella reilusti ja saa olla itse tarkkana, ettei provosoi tätä. Joskin rauhallisemmassa vireessä ns. ylikorjaus on vähäisempää. Peränsä se on löytänyt, vaikka näytti joskus, ettei se tiedä sen olemassa olosta mitään :) Lisäksi otettiin sellaista harjoitusta, että siirryttiin koirien kanssa ringin kehältä aivan kasaan keskustaan ja sieltä pääsi pois, kun koira oli kontaktissa. Huoh. Erittäin haastavaa. Muutaman kerran jälkeen se alkoi sujua aina vähän paremmin. Lopussa otettiin lyhyt paikkamakuu, jossa pysyin hyvin lähellä. Meni mukavasti. Kyllä tämä vaan tekee hyvää. Jos mitään mielenhallintaa ja kärsivällisyyttä kehittävää Lunan kanssa ei tekisi niin se olisi kyllä ihan mahdoton.

Eräs ärsytyksen asia on ollut kotona, kun nyt kahteen otteeseen Luna on yksinollessaan järsinyt tunnerikasta vanhaa lipastoa, ensimmäisellä kerralla myös mattoa ja rottinkikoria. Onneksi kämpän kiinteään irtaimistoon tai muuhun ei ole koskenut. Oltiin vähän ihmeissään, kun aiemmin ei ole tehnyt uudessa kodissa mitään. Mahdoton varmuudella sanoa, mistä johtuu. Ajateltiin, että mahdollisesti Luna on säikähtänyt jotain ja hermostuksensa purkanut johonkin. Tiedetään ainakin, että viime viikonloppuna, kun oltiin agilitytalkoissa, äänekäs kulkue meni talon ohi ja eilen järsimisen toistuessa porraskäytävässä oli erittäin äänekäs vahanpoisto-operaatio meneillään. Kyse ei siitäkään ole, etteikö olisi ollut jotain muuta järsittävää tai muuta. Kumma homma. Toivottavasti ei enää toistu, kun kynnys siihen kyllä varmasti kerta kerralta madaltuu.

Tänään rentouduttiin ja käytiin metsäilemässä perjantain kunniaksi. Hyvin Luna oli kuulolla ja sai iltaruuaksi pienen palan lihaista karitsan luuta. Mukavaa, kun on viikonloppu ja vapaata.

Temperamentfully elegant bitch

Kuluneella viikolla on taas pitkästä aikaa ollut kaikenlaista mukavaa touhua ja lisää on alkavalla viikolla luvassa. Alkuviikosta saimme vieraita Kuusamosta. Luna on kyllä ovela ottamaan huomionsa ja saa varmasti kaipaamansa rapsutukset osakseen kätevästi. Kotona meitä se ei testaa, mutta vieraita kylläkin hienovaraisesti esim. siten, että kun menimme saunaan niin tyyppi oli suoraan kipittänyt meidän makkariin, jonne ei siis saa mennä ja katsonut sanovatko vieraat mitään. No, eivätpä sanoneet ja niinpä neiti löytyikin saunasta tultuamme nukkumasta sängystämme. Normaalisti kyllä kunnioittaa tuota maagista makkarin rajaa melko hyvin, vaikka ovi olisi aukikin.

Yksin ollessaan Luna on ollut varsin nätisti. Yksi ihmetys oli, kun eräs päivä jälleen oli hävinnyt kaksi palaa suklaata korkean lipaston päältä ja paperit lattialta. Miten ihmeessä? On arvoitus, että miten kummassa se on saanut ne ongittua sieltä, kun vieressä ei ole edes mitään, minkä kautta sinne voisi nousta. Lisäksi eräs päivä löytyi myös raadeltu ja huolellisesti puhdistettu kalinkajugurttipurkki, joka oli unohtunut tyhjänä aamulla pöydälle. Lisäksi sohvalta on löytynyt hämmästyttävän paljon karvoja ja lukuisia havaintoja tyypin hengailusta siellä. Muun muassa eräänä yönä J oli vessassa käydessään ihmetellyt, että mihin ihmeeseen koira on kadonnut. No, Lunahan oli hiiren hiljaa köhjöhtänyt sohvan nurkassa pienellä kerällä. Siellähän se. Meidän ollessa kotona ei pyri sohvalle, mutta heti hiirien ollessa pois kissa ottaa paikkansa. Pitäisi joku kerta laittaa videointi päälle niin saisi selvyyttä arvoituksiin. Ja sohvalle varmaankin pyykinkuivausteline niin ei olisi enää niin luoksekutsuva makuualusta.

Maanantaina käytiin näyttelytreeneissä, jotka meni oikein hyvin. Silloin monta viikkoa käytiin silloin kerran ja nyt huomasi, että Luna selkeästi muisti paikan ja harjoittelu sujui jo alusta asti ensimmäistä kertaa paremmin. Varsin rauhallisesti Luna odotteli ja haukun määräkin oli vähäinen. Kaikista mukavin juttu oli, kun nähtiin toinen cardi 2 v Alma omistajineen ja saatiin kutsu keskiviikoksi carditapaamiseen. Keskiviikkoilta menikin sitten kokonaisuudessaan sitten kivassa seurassa pääosin corgien kanssa. Luna nautti täysin rinnoin, kun vihdoin pääsi painimaan ja juoksemaan muiden samanmoisten kanssa. Paikalla oli osa pentuja ja osa aikuisia, varsin sujuvasti meni leikit yksiin. Luna oli kyllä vilkkaimmasta päästä. Tai oli yksi 4 kk suursnautserin pentu, joka tykästyi Lunaan ja oli kyltymätön leikkijä. Luna sai vihdoin maistaa omaa lääkettään :) Ensi viikolla on suunnitelmissa mennä mukaan uudelleen. Oli mukava tutustua muihin alueen cardiharrastajiin.

Viikonloppu on kulunut kyläily-sukulointi-koiranäyttelyreissussa Tampereella, jossa Luna pääsi jytyämään Tanen ja Elmerin kanssa. Eilen lauantaina käytiin koiranäyttelyssä, jossa yllätykseksi Lunalla meni tosi kivasti ja ainoana juniorinartuissa voitti luokkansa, sai ERI ja SA:n. Arvostelu kuului näin:

"Temperamentfully elegant bitch. Typical head. Topline should be correcter. Good chest. Slightly french stand. Not enough flow in movement."

Hyvin kuvaa Lunaa tuo arvostelu etenkin luonteen osalta, se ei voi olla paistamatta läpi :D Paras narttu luokassa kulku meni aikalailla pomppimiseksi ja höntyilyksi ravaamisen sijaan ja oli sitten neljäs. Muut lähellä tulevat koirat meinasivat kiinnostaa turhan paljon. Harjoituksen puutetta. Selvästi tuomari tykästyi Lunaan ja kävi vielä kehän jälkeen jopa sanomassa, että Luna olisi voinut voittaa, jos se olisi malttanut ravata ja liikkua kunnolla. No sellainen Luna on. Varmaankin kokemuksen ja harjoituksen myötä siitä rauhoittuu. Ja erityinen plussa oli, että Luna käyttäytyi kehän reunalla oikein rennosti ja oli aivan mallikelpoinen oleilija. Ja saatiin kommenttia myös, että Luna on niin iloinen esiintyjä ja pöydälläkin se mielissään vispasi häntäänsä, pysyi kuitenkin kivasti paikallaan, vaikka mieli olisi varmaan tehnyt hypätä tuomarin syliin :D Näytti tuo tuomari tykkäävän vähän rotevammista yksilöistä ja paljon tosiaan kiinnitti huomiota tuohon liikkumiseen. Se oli myös ihme, että se kehän ruoho oli jätetty tosi pitkäksi ja kenttä oli ihan muhkurainen verrattuna Kemin näyttelyyn. Se aiheutti oman haasteensa näille töppöjalkaisille koirille. Kuvia ei itse otettu, mutta mahdollisesti niitä on luvassa myöhemmin.

Kiva viikonloppureissu kaikinpuolin ja oli mukava nähdä niin koira ja ihmisystäviä :) Nyt ollaan kaikki valmiita yöpuulle ja Luna nukkui koko tulomatkan ja jatkaa uniaan tuossa vieressä. Huomenna onkin sitten edessä uudet kujeet, kun on pitkästä aikaa agilityä ensimmäisen kerran, kun ryhmien kausi starttaa!