Retkeilyä

Viikonloppua ollaan vietetty kotosalla perinteisissä merkeissä. Eilen Melli ja Luna ulkoilivat emäntineen Sanginjoen suunnalla. Ilma oli aurinkoinen. Alku oli taas rauhatonta, mutta oltiin sinnikkäitä ja vasta kunnolla rauhoituttuaan pääsivät vapaaksi ja jytyämään keskenään. Siinä meni tovi, jos toinenkin. Olisi aivan alkumetreiltä saakka pitänyt pitää tiukempaa linjaa tuon vouhkaamisen suhteen. No parempi ottaa napakka linja myöhään kuin ei milloinkaan. Ensin pääsivät juoksemaan ja leikkimään. Enimpien hyöryjen päästön jälkeen harjoiteltiin pellolla vähän kontaktia, luoksetuloa ja ohittamista. Aiemmin ei olla vastaavaa kokeiltukaan, joten haastetta riittää, kun eivät ole keskenään ollessa moiseen tottuneet. Vähitellen pääsivät jutun jyvälle. Oikein hyvää tekee molemmille. Hyvä, hyvä. Ehdottomasti hyödyllistä harjoitusta, vastaisuudessa ehdottomasti täytyy ottaa uusiksi.

Tänään aamu aukeni sateisena ja räntäsateessa tehtiin aamukävelyt, hihnailu meni mallikkaasti lukuunottamatta rääkkyvien lintujen aiheuttamaa häiriköintiä. Hieman kakan panttaamista Lunalla on ollut, kun lumet ovat sulaneet ja hyvän paikan löytämisessä on välillä haastetta. Hiljalleen alkaa jo paikkoja sulalta maalta löytyä, kun lumikasoja ei tahdo löytyä mistään. Metsään vapauttaa patruunansa kohtuu hyvin. Noin viikon ajan tarpeiden teon jälkeen Luna on välillä huiskinut takatassuillaan taaksepäin maata kuopien, mikä liittyy enemmän merkkailuun, jota myös on ollut enemmän. Juoksuja ei ole kuulunut. Ollaan nyt otettu enemmän ulkoilureissuilla kontaktia sekä hihnaillessa että vapaana mennessä. Aamulla harjoiteltiin ulkona myös istumista ja maahanmenoa säästä johtuen. Sehän olikin ällöä, kun maa oli märkä. Teki kuitenkin, mutta etenkin maahanmeno oli kuin hidastetussa filmissä.

Siivoilun ja yksinolon jälkeen lähdettiin metsäretkelle, jonka lomassa tehtiin pikku harjoituksia. Jälleen mentiin uuteen paikkaan ja käveltiin pääosin helppokulkuista mäntykangasta. Mukava, kun kevään eteneminen tarjoaa lukemattomia ulkoilumahdollisuuksia ja Lunakin tarkkailee enemmän meidän liikkeitä, kun voi vaihtaa suuntaa kätevästi, eikä tarvitse edetä pelkkiä valmiita polkuja pitkin. Hienosti Luna oli kuulolla ja innokkaasti oli menossa mukana.

Illalla käytiin vielä lähiympyröissä hihnailemassa ja otettiin Lunan iltaruoka pakasterasiassa mukaan. Pysähdyttiin useampaan paikkaan lyhyen reitin varrella lähinnä kontaktoimaan. Ruohokentällä käytiin myös tekemässä parit harjoitukset. Onnettomasti rähmäkäpälä kaatoi osan napuista maahan, mutta Luna ei niihin kajonnut. Luvan kanssa touhukkaasti etsi mielissään ruokaansa ruohikosta. Kontakti pysyi mukavasti, eikä humalaisten huutelutkaan juuri meitä häirinneet. Lopuksi sai kupin lopun superpalkkana. Molemmat tykkäsivät, hyvä eväsretki. Yhä enemmän täytyy vastaavaa alkaa hyödyntää, kun ei enää näpitkään jäädy.

I'm coming!

Perillä ollaan

Hempeilyä

Onko se lintu?

Kuuliainen Luna

Luna seisoo hienosti

Ankka piiloutui palleroporonjäkälän sekaan

Tähystelyä

Olen pelkkänä korvana!

Hieno päätös kurssille

Tänään oli viimeinen KAS:n pentukurssikerta ja voi vitsi, miten hyvin meni. Kontakti on viime aikoina ollut totisesti hakusessa, mutta tänään se löytyi. Oltiin aivan hämmästyneitä, kuinka hienosti Luna oli ja tapitti. Oikein odotti, mitä tehdään seuraavaksi. Tokoilusta oli jopa innoissaan. Harjoiteltiin kontaktoinnin lisäksi luoksepäästävyyttä, perusasentoa, seuraamista, käännöksiä ja asennonvaihdoksia. Vasemmalle käännös on vaikea, oikealle sujuu paremmin. Pitäisi keksiä jotain peräpääharjoituksia, niin oppisi tuo pötkylä senkin roudaamaan mukanaan. Loppupuolisko harjoiteltiin agilityä. Puomi mentiin muutamaan kertaan ja harjoiteltiin kontakteja. Luna ei kyllä arastelut puomia yhtään ja meni oikein vauhdikkaasti. Joskus aiemmin Vietin kurssilla puomiin tutusteltiin ja silloinkin se meni hyvin. Nyt oli selkeästi kuitenkin jostain rohkeutta löytynyt lisää, kun viipotti menemään mielissään. Lisäksi saatiin opastusta keppien opetteluun ja otettiin pariin otteeseen hyppyä.

Hyviä vinkkejä saatiin myös oman mielen hallintaan ja tunteiden säätelyyn. Tärkeää olisi, että osaisi reagoida tilanteisiin oikein, eikä jäisi liian pitkäksi samaan tunnetilaan, esim. turhautumiseen tai ärtymykseen rypemään. Koirat, kun elävät enemmän hetkessä. Toki asiat ovat selvyyksiä jo itsessään. Monesti kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, joten asiaa pitää ajatella. Kyllä itsessään huomaa, että kun treenit sujuvat hyvin, oma hyvä fiilis ja rentous tarttuu myös koiraan. Jopas sitten menee vielä paremmin. Samaa pätee myös valitettavasti toiseen suuntaan. Puolen tunnin treenit venähtivät puolitoistatuntisiksi, vaikkei lopussa nyt enää aktiivisesti harjoiteltukaan. Olipa kaikkinensa hyvä kerta ja kokonaisuudessaan erinomainen kurssi. Olisipa vielä jatkunut pidempään. Lisää näitä!

Pohdittiin sitä, että mikä oli syy siihen, että tänään meni näin kivasti. Ainakin se, että ehdimme tehdä kunnon ulkoilut edeltävästi auttoi Lunaa pääsemään rauhalliseen mielentilaan jo alusta. Harjoituksissa oli melko paljon vaihtuvuutta, niin kiinnostus pysyi yllä. Oli viides kerta, tuttu paikka, tutut koirat ja ihmiset. Luna on ollut vähän tiukemmalla syynillä namien suhteen viime aikoina ja oli nälkäinen. Mukana oli jämät sekoitusnamit samassa pussissa, josta löytyi herkkua naudan sydämestä kuiviin napuihin. Vaihtelevuus pitänee yllä parempaa mielenkiintoa nameihin. Puutuimme jämäkämmin haisteluun ja muuhun höntsäilyyn. Huomasimme myös sen, että molempien ollessa treeneissä mukana, on hyvä toisen olla suhteellisen lähellä tai sitten jäädä kokonaan kotiin. Muutoin osa Lunan keskittymisestä näyttää menevän myös siihen, että lauma pysyy kasassa. No, ei aina toki mitään erityisiä syitä onnistumisille tai pieleen menneille harjoituskerroille tarvitse olla. Vastaisuuden varalle on kuitenkin hyvä pohdiskella asioita päästäksemme yhtä hyvään vireeseen.

Lopuksi vielä pari hauskaa rentoutumiskuvaa vertailun vuoksi. Muisteltiin, että alkuun rentoutuminen oli Lunalle työn takana ja aktiivisesti sitä harjoiteltiin. Ylempi kuva taisi olla ensimmäinen kunnon läpimurto. Enää ei tarvitse paljon rentoutumiseen patistella :D Luna kyllä tietää miten otetaan lungisti.

Klara vappen!

Maanantaina meillä oli omatoimiset 'treenit' Lunan ja Nukan kanssa, mutta meidän osalta ne jäivät vain yritykseksi. Luna oli hepuleissaan karvakamujen perään ja harjoitteluun keskittyminen meni sivusuun. Käytiin vielä sitten pieni mutka lopuksi kävelemässä. Luna veti kuin hevonen ja pidettiin sitten kunnon etäisyyttä. Hetkittäin meni ihan hyvinkin, mutta iso osa ajasta meni Lunan ja Nukan kyttäilyyn :) No, harjoittelu tekee mestarin ja jopa seuraavalla kerralla menisi paremmin. Ylikierrostelusta saa syyttää vain itseään, kun ei ehditty tekemään kunnon lenkkiä tms. energianpurkua edeltävästi. Seuraavalla kerralla tehdään toisin.

Vappu on sujunut hyvinkin rauhallisissa merkeissä kotosalla ja ulkoillen. Ollaan nautittu ylimääräisestä vapaapäivästä keskellä viikkoa. Tänään olisi ollut paritkin mätsärit, mutta tällä kertaa ei jaksettu aktivoitua. Eilen löydettiin mukava ulkoilupaikka Sanginjoen suunnalta ja päätettiin suunnata sinne tänään uudelleen. Luoksetuloa ja kontaktia treenattiin ohessa, Luna oli yllättävän hyvin kuulolla. Mitä nyt pariin otteeseen piti koppelon jätöksiä jäädä tonkimaan. Olipa kaunista ja rentouttavaa. Ilmakin suosi. Kerrankin sattui kamera mukaan, joten kuvia tuli otettua vuoden edestä. Mukavaa vappua!

Somistus

Vielä riittää kesätarpeisiinkin villahousuja

Nuuhkis

Kaunis

Iloinen Luna

Kukkulan kuningatar

Luna liitää luo

Heinähattu

Lepohetki sammalikossa

Luna nauttii

Loppuun vielä pari videopätkää tämän päivän reissulta:

Maakuntamatkailua

Loppuviikko on mennyt hujauksessa. Torstaina oli toiseksi viimeinen pentukurssikerta, jossa J pääsi vuorostaan ohjaksiin. Harjoiteltiin putkea, johon Luna syttyy tosissaan. Täytyy pitää varansa, ettei mene putkihulluuden puolelle. Ensimmäistä kertaa harjoiteltiin myös kontaktiesteen, puomin nousua ja alastuloa. Lisäksi harjoiteltiin perusasentoa, joka on Lunasta häiriössä on hippasen puuduttavaa. Käännökset ja seuraaminen on mukavampia, kun tapahtuu jotain. Hienoista edistystä perusasentoon tulon suhteen on tapahtunut ja Lunakin etenkin kotioloissa ja pihalla rauhallisessa ympäristössä mielellään tokoilee.

Viikonloppu ollaan oltu reissun päällä Kuusamossa. Lauantaina kävimme S:n serkun ja Mistin kanssa aamupäivästä ulkoilemassa. Metsä oli jo yllättävän hyvin sulanut. Kylläpä pehmeä sammal tuntuu hyvältä tassujen alla. Lunan tassutkin ovat pehmeämmät talveen verrattuna. Ulkoilun jälkeen lähdimme syntymäpäiväjuhlille. Synttärijuhlat olivat Lunan osalta varsin tylsät, kun pienen ulkoilun jälkeen laitettiin toveri toiseen mökkiin nukkumaan. Torkkujen jälkeen käytiin metsikössä ulkoilemassa. Pihalle päästyään Luna ampaisi toppuuttelusta huolimatta Tanen luo, mikä ei sinällään ollut yllättävää. Muutoin oli aika mukavasti kuulolla ulkoilun ajan.

Illalla Luna pääsi mukaan pihapeleihin, jossa Lunalla oli jopa korvat välillä mukana. Yllättävän vähän Luna hyppi ihmisiä vasten, vaikka kaikki tuntuivat olevan innoissaan meidän koirakaverista. Tanen ollessa yläkerrassa ja Lunan majaillessa alakerrassa meidän otus oli löytänyt uuden mahtavan makuupaikan, nimittäin sohvan. Pois lähtiessämme Luna veteli sohvalla sikeitä ja olipa siinä makuupaikkaa etsiessä katsonut mitä sohvatyynyjen takana on. Komentamalla hyppäsi nopeasti alas, eikä hypännyt sohvalle meidän ollessa paikalla. Onneksi muuten oli käyttäytynyt varsin nätisti, eikä ollut esim. tuhonnut mitään. Nauhoituskin oli osan aikaa päällä, eikä kummempaa möykkää ollut tallentunut.

Sunnuntaina lähdettiin metsäretkelle ja voi pojat, kun oli ihanaa jäniksen ja poronpaskaa haukkailtavana. Eipä tuolle paskan syönnille voi oikein mitään muuta kuin yrittää kieltää tomerasti. Välillä auttaa, välillä ei. Lenkki meni muuten hyvin ja Luna piti kivasti yhteyttä, kunnes yhtäkkiä aloimme ihmettelemään minne se Luna jäi. No siinä minuutti meni ja kaveri kävi kummun takaa kurkkaamassa, mutta meni heti takaisin. No siinä päätettiin, että ei me nyt kyllä sitä lähetä hakemaankaan. Pian kuului tassujen kahinaa ja hymy alkoi tulla huulille, kun Luna kipitti meidän luo. Onni oli tosin liian aikaista, kun J huomasi, että mitä hemmettiä sillä on suussa! Niinhän se oli jonku linnunraadon sieltä metästä löytänyt ja esitteli herkkuaan ylväästi. J yritti turhaan jätä komentoa ja Luna pinkaisi kauemmas, kun J yritti lähestymistä. Onneksi S sai Lunan napattua ja Luna luopui loppuraadostaan. Liekkö kuinka paljon ehtinyt sitä syödä. Toivottavasti selviämme madotuksella.

Seikkailut eivät vielä tähän loppuneet, vaan autoa pakatessa Luna livahti J:n oven avauksella pihalle. Karkumatka ei onneksi kestänyt kuin autotallin ympäri ja Luna tuli takaisin ihmettelemään pallonheittelyä katolle ja S:n heleää 'tänne' komentoa vetolelu leikkivalmiina. Kotimatkan Luna nukkui. Sanottaisiinko, että olipahan tapahtumarikas viikonloppu taas ja ennenkaikkea sunnuntain seikkailut veivät mehut sekä koiralta että omistajilta. Illalla ollaan lepäilty ja tehty hyvänmielen harjoituksia sisällä ja ulkona iltakävelyn merkeissä. Hienosti Luna oli kuulolla ja jopa kontaktia löytyi. Sitä ollaankin viime aikoina etsiskelty. Ei koirillekaan tarvinnut haukkua, vaikka pari muuta räksyttikin.

Huomenna on taas paluu arkeen ja tuttuihin kuvioihin. Ulkoilukuvioita helpottaa yhdellä sykäyksellä tullut kevät ja ulkoilumahdollisuudet ovat rajattomat verrattuna talven muutamaan kinttupolkuun.

Putipuhdas

Sekä Luna että auto ovat kiiltävän puhtaita. Eilen käytiin pesukadulla pesettämässä autosta enimmät ravat pois, nyt näkee jo auton todellisen värinkin. Luna oli mukana menossa. Kyllä se vaan on rohkea ja ennakkoluuloton, kun häkissään vain tuijotteli rauhassa ylivyöryviä harjoja ja suihkuja. Heräsi kuitenkin uniltaan :) Meteli oli välillä melkoinen ja olisi heikompaa jo moinen hirvittänyt.

Sunnuntai-iltana käytiin Mellin poppoon kanssa makkaranpaistossa Sanginjoella, josta alla pari kuvaa. Kevät on tullut kohinalla. Maa oli jo lähes sulanut ja metsässä oli kiva kirmata. Myös joesta jäät olivat suurelta osin jo lähteneet. Luna ja Melli saivat harjoitella myös hihnassa oloa. Luna vain tuolloin sattui narskauttamaan huomaamatta hihnaansa sen verran, että sen kestävyys on uhattuna, jos isommasti vetäisee. Käytiin eilen ostamassa varulta uusi. Tai itseasiassa otettiin kaksi, niin onpahan varastossa sitten toinen. Kiitos serkulle vinkistä. Biltemasta nimittäin löytyi hyviä parin euron perushihnoja, hinta-laatusuhde kohdallaan. Ei ekana olisi tullut mieleen sinne suunnata ostoksille.

Tänään sateisen ilman kunniaksi päätettiin korvata pidempi ulkoilu Hundspan pentu-uinnilla. Eilen ohikulkumatkalla satuttiin havaitsemaan kyseinen paikka ja huomattiin, että tiistaisin siellä järjestetään pentu-uinteja. Puitteet eivät vedä vertoja Vesipedolle, mutta Hundspa on lähellä, että pääsee pikaisestikin kätevästi kotoa uiskentelemaan arkenakin. Nyt oli Lunan toinen uimakerta ja sehän sujui mainiosti. Edelleen oli ihmeissään ja vaati vähän patistelua veteen mennessä. Itse lähti kuitenkin jo eka tauon jälkeen uimaan ja ponnistikin hieman, eikä pyristellyt vastaan. Uittaja ihastui Lunaan, kukapa ei. Useampi kierros uitiin oikein reippaasti, uinti oli sujuvaa ja näytti jopa tykkäävänkin. Kyllä Lunastakin vielä pikkusaukko kehkeytyy. Näyttääkin ihan saukolta vedessä :) Uinnin jälkeen uittaja tarjoutui vielä pesemään ja kuivaamaan Lunan. Luna pusutteli palkkioksi. Uinnin jälkeen hieman verryteltiin, leikittiin ja kontaktointiin. Ostettiin Lunalle uusi pallo ja alusta autoon. Nyt nukuttaa. Kylläpä Luna tuoksuu tuossa vieressä hyvältä.

Biitsillä

Kepukan kantelua

Luna nuuhkailee

Tutkailua

Sanginjoki jo lähes sula

Luna odottaa 'spotilla' uimaan lähtöä

Hieno uimari

Polskis

Huh, kun väsyttää

Kuivausta. Pyyhe melueristeenä. Voi raasua :)