Hauska viikonloppu

Viikonloppu on mennä hujahtanut nopeasti jälleen kotioloissa. Mieluisia vieraita on käynyt kyläilemässä. Heitä Luna on meinannut koittaa välillä vaativalla haukulla pomottaa. Yksi päivä S:n ja Lunan tullessa ulkoilemasta, J sattui syömään sohvalla viiliä. Luna vauhdeissaan ja nälkäisenä mennä hyppäsi suoraan matalalle sohvalle tai pikemminkin suoraan J:n syliin. Se oli itsekin hämillään uudesta sijainnistaan ja avautuneista mahdollisuuksistaan. J siirsi Lunan eleettömästi lattialle. Tämän jälkeen se on uusinut tempun pariin otteeseen, mutta korkeammalle sohvalle ei ole vielä kovin yrittänyt hyppiä. Naapureille ja etenkin naapureiden koirille haukkuu rapussa kohdatessaan ajoittain aikalailla ja pyrkii kovasti päästä tervehtimään. Ajoittain ohitukset etenkin lelun avustuksella sujuvat, parhaiten toki niiden ihmisten suhteen, jotka eivät kiinnitä isompaa huomiota koko otukseen. Monet kuitenkin höpöttelevät pennulle ja tämä on toki ikävää etenkin jos Luna haukkuu ja saa näin palkinnon älämölöstään.

Tänään meillä oli soramontuilla mukava pentutapaaminen, jossa oli yhteensä neljä koiraa: kolme cardia ja yksi göötti. Enimmäkseen Luna hengaili tuttuun tapaan siskonsa kanssa, mutta malttoi välillä tutustella myös muihin uusiin kavereihin. Montut olivat huippupaikka koirien treffailuun, siellä saivat juosta ja painia. Sää on jälleen ollut ikävän nuhjuinen, harmaata ja sateista lienee paras kuvaus. Luna oli melko rapainen kurassa kieriskelyn jälkeen, mutta turkki oli yllätykseksemme aikalailla itsestään puhdistuva ja jouduttiin pesemään vain tassut ja mahan alus. Pesusta lämpimällä vedellä näytti tykkäävän, kun ei ollut neidillä kiire mihinkään. Pitkään aikaan ei olla jouduttu edes tassupesuja tekemään. Lähinnä vain pyyhkeellä kuivailtu ja siitä Luna jo tykkää vanhastaan. Kamerakin on unohtunut pois matkasta, mutta ehkä tulevalla viikolla taas aktivoidumme kuvienkin suhteen. Nyt jatkamme sunnuntai-illan lepäilyä.

Mittarissa 4 kuukautta

Eilen Luna täytti neljä kuukautta. Yhteiselämän ensimmäiset kaksi kuukautta ovat kuluneet todella nopeasti. Alkuun suuri osa ajasta ja energiasta kului perusjuttuihin ja arjen sujumiseen, kun niin moni asia oli uutta. Ollaan tutusteltu toisiimme ja päivä päivältä on oppinut paremmin ymmärtämään ja tulkitsemaan Lunaa. Näin myös takuulla toisinpäin. Aiemmat ajatukset luonteesta ovat pääosin vahvistuneet. Seuraavassa sanoja, jotka tulevat mieleen Lunasta:

Luna on:
- Rakas
- Ihana
- Aktiivinen ja touhukas
- Älykäs ja nopea oppimaan
- Energinen
- Aina valmis toimintaan
- Rohkea ja ennakkoluuloton
- Vikkelä
- Luonteikas
- Kaunis ja hellyyttävä
- Päivän piristys
- Tarkkaavainen ihmettelijä
- Välillä rasittava ja haasteita antava
- Omapäinen
- Rajoja testaileva ja ajoittain pomottelua yrittelevä
- Haukkuherkkä
- Muistaa ilmaista tyytymättömyytensä, onneksi myös tyytyväisyytensä

Luna on siis osoittanut olevansa monipuolinen paketti. Saa nähdä, mitä tästä vielä kehkeytyy.. Pääosin arki sujuu leppoisasti, mutta päivittäin on myös ei-niin-sointuisia hetkiä. Tämä kuuluu asiaan ja murrosikää tässä odottelemme.

Mitä olemme opetelleet?

- Kontaktia
- Luoksetuloa
- Leimautumista
- Sosiaalistumista ihmisten ja koirien kanssa
- Sisäsiisteyttä, tarpeiden tekemistä pyynnöstä
- Rauhoittumista
- Odottamista
- Hihnakävelyä, pantaan ja hihnaan tutustumista, nutun pukemista ja riisumista
- Käsittelyä ja erilaisia toimenpiteitä (kynsien leikkaus, korvien teippaus, harjaus, tassupesut)
- Sitä, miten käyttäydytään ihmisten kanssa (hyppimällä, puremalla ja haukkumalla ei saa huomiota)
- Autoilua
- Yksinoloa
- Irtiolemista, lähelle tuloa ja seuraamista
- Tervehtimistä ja ohittamista
- Ruuan ansaitsemista ja odottamista
- Ovista kulkemista, luvan pyytämistä katsekontaktilla
- Sivulla oloa ja kontaktia, hieman seuraamista
- Maahanmenoa, kierimistä, hieman istumista (Luna yleensä istuu joka tapauksessa)
- Makupalalla johdattelua
- Pallon hakemista ja yhdessä leikkimistä
- Etsimistä
- Paljon eri paikkoihin tutustumista (pihapiiri, erilaiset metsät, kaupunkiympäristö, puisto, ranta, hiekka, suo, maaseutu, silta, sisätilat, eläinlääkäriasema, parkkipaikka, tie, hissi, portaat kantaen yksittäisiä portaita lukuunottamatta)
- Nähty monenlaista ohikulkijaa ja ilmestystä (autot, junat, lentokone)

Sanoja, joita Luna tunnistaa
- Luna
- Tänne
- Odota
- Käy pissalla
- Maahan
- Hyvä/hienosti
- Hae pallo
- Mennään / liikkuu

Missä on erityistä petrattavaa?
--> kaikissa edellämainituissa rutkasti harjoittelua vaativaa, päällimmäisiä arkipäivän harjoittelukohteita:
- Luoksetulo ja kontakti etenkin haastavammissa ympäristöissä
- Vastaantulijoiden ohittaminen (ilman haukkumista)
- Odottaminen
- Rauhoittuminen
- Yksinolo

Mitä toiveita jatkoon?
- Viettää mukavia hetkiä Lunan kanssa
- Uskallus kokeilla uusia juttuja pikkuhiljaa harjoituksia vaikeuttaen
- Oma harjaantuminen siihen, miten asiat kannattaisi opettaa

Luna on tuonut tullessaan paljon sisältöä elämään :D Karvaisen perheenjäsenen myötä ei ole enää ollut puute ylimääräisestä vapaa-ajasta. Pitkään aikaan ei ole tullut yhtä paljon ja yhtä usein ulkoiltua. Kyllä tämä vaivannäköä toki vaatii, mutta kaikki on ollut sen arvoista ja paljon enemmän. Luna on päivän piristys ja saa hyvälle tuulelle.

Rakas Luna 4 kuukautta

Alkaa väsy painaa..

Ja pian simahdus, corgitaljamme

Aurinko nousee

Ulkoilupäivä

Tänään oli pitkästä aikaa mainio ilma ulkoilla, kun aurinko näyttäytyi heti aamusta. Iltapäivällä S:n veli kävi pitkästä aikaa kyläilemässä ja oli Lunalle mieluinen vieras, jonka syliin piti oikein änkeytyä tutustelun päätteeksi nukkumaan (lattialla siis).  Alla muutamia kuvia tältä päivältä.

Marjastamassa

Kuono lytyssä jään kimpussa

Pörriäinen ampiaisasussaan

Luna tutkimassa jäätynyttä rapakkoa

Varovainen yritys nyhtää heinää jään läpi

Aina valmiina

Sirpaleita ja metsästysviettiä

Viikonloppu sujui kotona rentoutuen ja tavallisten askareiden parissa. Eilen Luna tuhosi vahingossa ensimmäisen kerran kodin irtaimistoa, kun juoksi keittiönpöydän ali ja samalla reitillä sattui olemaan kannettavan laturinjohto, joka liikahtaessaan pudotti pöydältä juomalasin. Lasi särkyi ja J sämähti paikalle pelastamaan Lunan lasinsiruilta. Sen verran Luna taisi tapahtumaketjusta säikähtää, että kiltisti katseli siivousoperaation loppuun pentuportin takaa. Onneksi säikähdyksellä selvittiin.

Se on kyllä ollut ylipäätään positiivinen yllätys, että kuinka vähän Luna on kajonnut meidän tavaroihin. Likaiset sukat ovat edelleen ajoittainen intohimo, mutta sekin on lieventymään päin ja aika hyvin luopuu ei-sallituista-tavaroista välinpitämättömällä "äp" toteamisella. Ajattamisleikkejäkään ei ole enää ollut ehkä osin oveluudestamme johtuen. Enimmäkseen leikkii omilla leluillaan. Yleinen huomio on, että mitä halvempi lelu, sitä parempi se tavallisemmin on. Parhaimpia ovat erilaiset pahviviritykset, kolisevat muovitavarat, kestolelu tennispallosukka sekä kongi. Tennispallosukkaa saa välillä heitettyä jopa metrin ilmaan ja sitä on mukava riuhtoa ja ravistella.

Tänään ulkoilureissulla tuli huomattua, että metsästysviettiä ei Lunalla ainakaan (onneksi) suuremmin ole. Lintu lensi läheiseen ikkunaan ja putosi maahan. Mehevä paisti pötkötteli tajuttomana muutaman metrin päässä ja J kävi tarkistamassakin linnun kunnon läheltä. Lunaa ei asia kiinnostanut. Samalla reissulla ihmettelimme myös oravaa, joka ei halunnut tulla tutustumaan. Myös pikkulintujen, varisten ja kesyjen sorsien puuhia ollaan välillä seurailtu kiinnostuneina rauhassa ja hiljaa. Ainakin sorsien erikoinen kwaak-äänelty hämmästytti Lunaa suuresti.

Tennispallosukka saa kyytiä

Hyökkäysvalmiudessa

Vesipullosta iltaviihdettä pitkäksi aikaa

Hetken ehtii levähtää

Kongin tyhjennystä

Illalla Oulujoen rannassa, huomaa tunnollinen kakkapussin kuljettaja.

Kohtaamisia

Huh, kun aika juoksee, kun koira on tullut taloon. Ensi viikolla Luna on ollut seuranamme jo 2 kuukauden ajan ja samalla täyttää 4 kuukautta. Lumet sulivat ja ollut melko 'lämmintä', joten ollaan painotettu vapaana ulkoiluun sisällä oleilun lomassa. Viime viikolla nähtiin Melliä, Elmeriä ja ihmiskavereita. Käytiin muun muassa ulkoilemassa S:n kaverin ja hänen vauvansa kanssa. Luna ei ollut lastenvaunuista moksiskaan. Ulkoiltiin mäntykankaalla, jossa kulkee myös hiihtoladun pohja. Lumenrippeillä yllätykseksemme nähtiin muutama hiihtäjä, joihin Luna reagoi kiinnostuneesti haukkumalla.

Yksinoloa ollaan järjestelty lähes päivittäin, noin tunnin - parin pätkiä kerrallaan. Ollaan oltu yllättyneitä, kuinka hienosti ne ovat menneet ainakin toistaiseksi ja nauhoituksiin on tallentunut vain ajoittain hetkellistä haukkua ja kitinää korkeintaan 5-6 minuutin ajalta, tullessa on ollut nukkumassa tai lepäilemässä. Harjoitukset ovat menneet aika hyvin myös silloin, kun Luna on jäänyt kotiin kohtuullisen virkeänä ollessaan. Yhdellä kertaa säikähdettiin, kun tuli ennätys 26 nauhoitusta! Onneksi näistä lähes kaikki olivat jotain puuhailun ääniä, kuten pahvilaatikon repimistä ja petinsä raahaamista.

Nyt alkuviikosta madotettiin ja ensi viikolla on 4-tehoste- ja rabiesrokotus edessä. Madotuslääkkeet maistuivat jälleen erinomaisesti sekoitettuna pieneen könttiin jauhelihaa. Onneksi Luna on ihan älyttömän motivoitunut ruuan perään.

Tällä viikolla jälleen ollaan saatu todeta, että vapaalla jalalla on monenlaista kulkijaa. Keskiviikkona J koki toistaiseksi ikimuistoisimman ulkoilutustapahtuman, kun lähiympyröissä tassutellessa vastaan tuli keski-ikäinen nainen koiransa kanssa vastaan. Ohitus oli jo hyvää vauhtia onnistumassa. Nainen kuitenkin rupesi huutelemaan, että onko se vielä pentu. Johon J vastasi, että on ja emme tervehdi vieraita koiria. Nainen tunkeili estelyistä huolimatta viiden metrin päähän. J pysyi kannassaan ja nainen veti naamalleen happaman ilmeen ja totesi, että olen tullut sen koiran reviirille ja tällä piskillä on oikeus nuuskia sen reviirille tulevia koiria, koska on lähitalon arkkimatriarkka. No, tässä vaiheessa J:n silmät taisivat pyörähtää pari kertaa ja J alkoi nauraa naiselle ja tuumasi, ettei tuo kyllä nyt hirveästi vakuuta minua ja poistui Lunan kanssa paikalta. On se kyllä ihmeellistä miten joidenkin ihmisten mielestä pitäisi muuttaa käyttäytymistä, koska sattuu olemaan pentu mukana. Ollaan menty saman talon ohi viimeisen neljän vuoden aikana varmaan ainakin 1000 kertaa, eikä vielä aiemmin ole tarvinnut tervehtiä Arkkimatriarkkaa. 

Keskiviikkona Luna pääsi käymään eläinlääkäriaseman järjestämässä pentukerhossa. Siellähän meno oli melkoisen riehakasta. Luna pääsi/joutui isojen koirien ryhmään, koska se näytti niin reippaalta ja 'villiltä'. Miten ihmeessä muka meidän Lunako villi..... Aivan ihme höpötystä :  ) Tapaamisessa oli mukana myös Lunan sisko Melli, jonka kanssa Luna halusi etupäässä leikkiä. Välillä tutustui myös muihin pentuihin ja osasi olla tosi nätisti. Pörheää chow chow:ta Luna katseli ja nuuhki erikoista ilmestystä. Suurin osa pennuista oli kutakuinkin samaa kokoluokkaa Lunan kanssa. Paikalle tosin sattui myös kaksi aika isohkoa ja villiä pentua, jotka jatkuvasti tuntuivat alistavan pienempiään ja siinä saikin välillä olla välissä. Tapahtuma oli pienessä sisätilassa, mikä toi oman haasteensa. Ensi viikolla on edessä toinen pentutapaaminen. Hyvää on se, että näin pennut näkevät erilaisia pentuja ja oppivat lisää koirien välisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Parina yönä Luna on nukkunut koko yön, eikä ole vinkunut tai haukkunut. Herännyt kuitenkin viiden aikaa pissahätään. Toivottavasti sama trendi jatkuu enenevästi. Pieniä juttuja ollaan harjoiteltu entisten lisäksi. S:n kanssa ollaan harjoiteltu hieman sivulla oloa ja siinä kontaktointia, yhden askeleen verran seuraamista, maahan menoa jne. Jonkin verran pallon hakemista ollaan tehty lähinnä sillä ajatuksella, että tavaroilla voi leikkiä ihmisen kanssa muutoinkin kuin repimällä, eikä kaikkea tarvitse aina omia. J on harjoitellut Lunan kanssa kierähtämistä ja pikkuhiljaa kaveri alkaa tajuamaan jutun ytimen.

Tänään illalla käytiin kavereiden luona ja Luna sai jahdata ja leikkiä Elmerin kanssa koko sydämensä kyllyydestä kylmän kirpeässä säässä. Tapaaminen meni oikein mallikkaasti ja Elmerikin innostui nätisti leikkimään. Ulkoilun jälkeen käytiin vielä sisällä kyläilemässä, jossa Luna oli vähän turhan tungetteleva Elmerin reviirillä. Kiva oli päästä tutustumaan uuteen ympäristöön ja Luna sai päivän rapsutuskiintiönsä täyteen. :) Hihnakävelyssä on tapahtunut hieman takapakkia etenkin vähän vieraammassa ympäristössä ja tänään ollaan muisteltu, että miten se nyt menikään. Onneksi se sieltä taas löytyi.

Lunan korvat tuntuvat toimivan jonkinlaisena vireystilan mittarina. Korvien sojottaessa pystyssä virtaa tuntuu pursuavan ulos täydellä teholla. Toisen korvan ollessa notkolla on selvästi herätty vasta ja nälkäkin alkaa olla. Molempien korvien lepsuttaessa on todellakin virta loppunut tyystin toverilta. Korvat ovat olleet ainakin viimeiset kolme päivää hienosti pystyssä ilman mitään apuja.

Illan hämyssä

Tyypillinen nukkuma-asento, huomaa sohva jalkatukena

Luna on kasvanut kovasti

Tiivis katse

Ihastuttava

Lomailua

Niin se aika vierähtää ja blogipäivitys on pyörinyt mielessä useana päivänä. Viime viikon alku meni tutuilla rutiineilla, eikä isompia muutoksia ohjelmaan tehty. Lähinnä aiemmin opittua vahvisteltiin ja vieteltiin pienimuotoista syyslomaa. Torstai-iltana satoi ensilumi ja uuteen elementtiin tutusteltiin. Pissapaikkaa piti ensimmäisellä reissulla vähän haeskella, kun tuttu ruoho oli hävinnyt tassujen alta. Uusi elementti otettiin mielenkiinnolla vastaan. Perjantaina Luna oli tovin S:n äidin huomassa ulkoilemassa. Luna oli ollut vieraskorea ja käyttäytynyt oikein mallikkaasti. Kaippa tuo kertoo Lunan viisaudesta, kun osaa pitää kulissit kunnossa. :) Perjantaina Luna lähti kohti pohjoista. Matka meni mukavasti, eikä Luna ollut taaskaan moksiskaan 'uudesta' ympäristöstä.

Viikonloppuna Luna tapasi aiemminkin tapaamiaan koiria. Tällä kertaa tosin bortsu tuumasi Lunan olevan aivan liian pentu leikkikaverikseen ja loikkasi laatikon päälle Lunaa karkuun. Hieman kävi Lunaa sääliksi, kun leikkihalut olisivat olleet kovat ja teki parhaansa, että kaveri olisi yhtynyt leikkiin. Pohjoisen tundralla Luna kävi ensimmäisen kerran rantajäällä ja suhtautui ennakkoluulottomasti liukkaaseen alustaan. Toki kotona laminaattilattiatkin melko liukkaat ovat, joten siinä mielessä asia oli jo entuudestaan tuttu. No, jäällä käynti oli piipahdus ja kotona lattiat on vuorailtu matoilla alusta saakka, jotta turhaa liukastelua vältettäisiin loukkaantumisriskin ja lonkkien kehityksen nojalla. J :n kotona käydessä Luna pääsi leikkimään Suomen pystykorva Pipsan kanssa. Pipsa leikki todella kiltisti Lunan kanssa. Ainoa ongelma oli ajoittainen Pipsan kimakka haukkuminen leikin lomassa, jota Luna hieman ihmetteli. Itse pysytteli hämmästykseksemme hiljaa, kuitenkin innolla oli leikissä mukana.

Pohjoisen keikalla Luna huomasi kehittyneensä todella nopeaksi veijariksi ja alkoi testailla kuinka kätevästi pääsee karkuun, kun ei haluakaan tulla sisälle pissareissun päätteeksi. Luoksetulokomentoa ei olla käytetty kiinniottotarkoitukseen, jotta Luna jatkossakin tulisi mielellään kutsuttaessa. Muutaman kerran, kun sisälle lähdön aika koitti ja Luna halusi jatkaa ulkoilua, se ei seurannutkaan perässä ovelle, vaan jäi touhuilemaan omiaan. Jossain vaiheessa jätimme Lunan rauhalliselle pihalle yksikseen, että tulee se sitten oven taakse, kun haluaa takaisin sisälle. Jäniksen papanoiden ja Lunan rohkeuden ansiosta kaverin huomattiin ikkunan takaa kaverin menevän naapurin puolelle. Eipä siinä sitten auttanut, kuin lähteä hakemaan neiti pois sieltä. Oveluutta saa kyllä käyttää päivä päivältä enemmän. Luna tuntui protestoivan enemmän J:n kanssa ulkona ollessa vai oliko se vain sellainen tunne.

S:n äiti teki Lunalle hienon talvimanttelin meidän vierailun aikana. Manttelin koeajon aikana Luna näytti liikkuvan hieman hitaanlaisesti ja vilkuili, ettei tämän kanssa nyt voi oikein juosta. Siinä mietittiin, että menikö tämä projekti nyt ihan puihin. Todettiin siinä seisoskellessa, että täytynee käyttää manttelia vain tulipalopakkasilla. Minuuttia myöhemmin lastentarhan pihalta kuului kimakkaa naurua ja kiljuntaa... Luna otti kutsusanoman korviinsa ja pinkaisi uuden 50 metrin corgipentujen maailmanennätyksen. Siinä sitten meni Luna aidan ali niin kuin hujahti ja S perässä aidan yli ja koira kantoon ja suunta kohti sisätiloja. Luna on niin hurjan rohkea, että se kyllä haluaisi tutustua kaikkeen, mikä liikkuu ja muistaa ilmoittaa sen myös. Nyt jopa tavallisia, tylsiä jalankulkijoita on mennyt kummemmin ihmettelemättä ohi, mutta erikoisemmista kulkijoista, kuten juoksevista, kiljuvista lapsista ilmoittelee. No ainakin tuli selväksi, että manttelin kanssa liikkuminen onnistuu vallan mainiosti.

Maanantaina lähdettiin kohti kotia ja tuttuja maisemia. Kotimatka meni loistavasti ja tarvitsi pysähtyä vain yhden kerran kakka-pissa yhdistelmälle, juomaan ja jaloittelemaan. Luna on alkanut testaamaan enemmän kaikkea mentaliteelilla "Mitä sanot, jos teen näin?" Hauskin episodi oli, kun Luna heitteli ja juoksi kehää olohuoneessa ja vähän väliä katsoi meitä, että joko nyt riehun tarpeeksi, että puututte. Päätettiin antaa koiran juosta ja huomioida sitten, kun on hetken rauhassa. Jospa oppisi paremmin myös näin itse rauhoittumaan. Lunalle tuntuu olevan myös vaikeaa kyläreissujen jälkeen, kun huomion määrä ei ole rajaton kotiin tultaessa.

Lunan kasvattaja kävi meillä mieluisella vierailulla ja oli mukava jutella Lunan vinkeistä ja miten niihin kannattaisi reagoida. Lunalle tekisi varmasti vain hyvää, jos hieman vieraammat ihmiset käsittelisivät sitä enemmän. Tänään Luna oli kauppaanlähdön hetkellä virroissaan ja protestoi yksinjäämistä vaativasti haukahtelemalla. Mielenkiinnolla odotettiin Sleep recorder-ohjelman tuloksia. Kyseessä on siis ohjelma, joka nauhoittaa kaikki kuuluneet äänet seuranta-ajalta. Tunnin yksinolon jälkeen löydettiin nukahtanut koira ja metrin siirtynyt peti, edes lehtiä ei ollut repinyt. Hommahan meni yli odotusten ja nauhoituksia oli tullut muutamia vain ensimmäisiltä 6 minuutilta, sen jälkeen ei lainkaan. Kaikki nauhoitukset olivat vaativaa haukahtelua, ei hätääntynyttä ääntelyä tai vinkunaa. Pitänee vain tehdä enemmän samankaltaisia harjoituksia.

Toinen hieman ärsyttävä piirre on Lunan yöllinen "palvelusväki-paikalle"-haukku. Pohjoisessa Luna sai nauttia luksuskohtelusta, kun sai nukkua samassa huoneessa meidän kanssa. Yöt menivät todella rauhallisesti, eikä pissahätäkään yllättänyt. Karu paluu arkeen tapahtui, kun siirtyi kotona jälleen yksin omaan huoneeseen yöksi. Viime yönä Luna heräsi kahden maissa ja tuumasi, että mitä minä täällä yksin olen, tulkaa heti tänne seuralaiseni ja portti auki. Sama on tapahtunut ajoittain noin kerran yössä. Tilanteissa haukku on matalahko, mutta sitäkin kovempi. Eipä siinä kerrostalossa voi naapurisopua ajatellen muuta kuin sämähtää paikalle, kun Luna on hetken hiljaa. Tietysti se kuulee noilla pystyyn nousseilla tutkilla meidän heräämisen ja tuumaa toimintansa menestyksekkääksi. Rivitalossa tai omakotitalossa voisi rauhassa antaa koiran haukkua ja puuttua tilanteeseen vasta, jos haukku menee oikeasti hädäksi. Toivotaan, että tilanne normalisoituisi ja päiväaikaiset harjoitukset toisivat helpotusta myös öihin.

Tänään mietittiin, että mikä helvetti haisee eteisessä. Siinä sitten tuli mieleen, ettei vain olisi kakkapussi taskuun unohtunut. No J otti takinsa naulakosta ja alkoi hieman tutkiskella taskujaan ja ei aikaakaan, kun käteen jäi kirjaimellisesti kylmä paska. Onneksi hajun syy selvisi nopeasti, eikä Luna ollut kakkinut sisälle, kun ei ole kakkaa sisälle tehnyt sitten eka yön jälkeen.

Virtaa ja intoa Lunalla riittäisi varmaan puolelletoista koiralle. Viime päivinä ollaan saatu vahvistusta jälleen siitä, että luonnetta ja tempperamenttia riittää. Totisesti ei ole mikään tossukka tämä meidän tapaus, haastaa ja testaa meitä välillä ihan kunnolla. Epäillään, että tämä on vasta alkusoittoa :) Erityisen palkitsevaa on, kun kehitystä tapahtuu ja ärripurri-tilanteista ollaan selvitty kunnialla. Kuvien puute johtuu laiskuudesta ja ennenkaikkea meidän toverin liian nopeasta liikehdinnästä. Ratkaisu ongelmaan olisi järkkärin hommaaminen, mutta toivotaan, että entisillä pärjätään ainakin toistaiseksi.

Ulkoilua pohjoisessa

Viaton Luna ja kolmijalkainen orava

Lunan korvat ovat nyt virallisesti kokeneet ylösnousemuksen ja
pysyneet ainakin tämän päivän pystyssä ilman teippejä

Ensimmäiset pakkaset

Perjantaina oli jälleen hyvät painit Lunalla ja siskollaan. Tasaväkisiä olivat ja huvittavaa katsoa sitä menoa, kun välillä rähistään niin hampaat irvessä ja kuin taikaiskusta ollaan taas parhaimmat ystävykset ja lepytellään. Mukava samalla vaihtaa kuulumisia, samat ovat pennuilla nimittäin vinkeet.

Hihnakävelyssä ollaan pikkuhiljaa naksuttimen ja runsaan palkkauksen avulla edistytty. Välillä se alkaa sujua melko mallikkaasti, jos ei ole liikaa häiriöitä. Myös kontakti on kehittynyt kivasti. Fiksu tyttö. Viikonloppuna on ollut jo aika kylmät ilmat ja päivälläkin pakkasen puolella. Talveksi täytyy laittaa jotain lämmikettä Lunalle, kun mahakin on vielä osittain paljas. Vielä ei ole koirasta huomannut, että olisi kylmissään. Ja tuskin ihan helposti vilustuukaan, kun on jatkuvasti meno päällä ja kunhan ei pääse kastumaan.

Tänään aamulla kirmailtiin vakiotyyliin lähimetsässä ja iltapäivällä käytiin tutustumassa uuteen metsään autoilun merkeissä vähän kauempana. Oli taas tosi mukava reissu. Metsäautotien uriin oli jo vesi jäätynyt ja siinä oli Lunalle ihmeteltävää toviksi. Lintujen ääniä kuunneltiin myös tarkasti. Aamulla maa oli kuurassa ja rapisi tassujen alla. Illaksi nousi tosi sankka sumu. Mukava ja rauhallinen viikonloppu on ollut. Yhteiselomme on sujunut pääosin mallikkaasti. Välillä rajoja koetellaan ja rauhoittumisharjoituksia ollaan tehty useampaankin otteeseen päivittäin. Meitä kohtaan Luna käyttäytyy pääosin mallikkaasti, mutta vieraampia ihmisiä kohtaan on usein niin innokas, että tahtoo vissiin jutut vielä unohtua. Terävät piraijan hampaat edelleen tahtovat löytyä ja vasten saattaa hyppiä.

Perjantai-iltana viimeksi vaihdettiin tukevat teippaukset korviin, jotka pysyivät hyvinä ennätysajan, eikä Luna niistä isommin enää välittänyt. Pari tuntia tuuletettiin korvia ja oikea korva on pysyi hienosti pystyssä koko ajan! Kovin tukeva oikea korva ei vielä ole, mutta selkeää edistystä on tapahtunut. Vasen korvakin hetken oli pystyssä, mutta aika nopeasti se laskeutui. Hieman edistystä kuitenkin siinäkin. Hauskan näköinen ilmestys eripari korvineen :D Teippaus jatkukoon.

Antennit pystyssä

Metsäretkellä kiven päällä seisoskellessa

Välillä myös maisemakuvausta, jäätynyt hämähäkin seitti

Tutustumista jäätyneisiin rapakoihin

Kahvallinen jääpala kannossa

Niin vauhdikas, ettei kuvaa ehdi napata

Metsäretken jälkeiset torkut

Teippien vaihtoa siankorvasiivun innoittamana

Ihana Luna ja korvatilanne tänään