Retkeilyä

Viikonloppua ollaan vietetty kotosalla perinteisissä merkeissä. Eilen Melli ja Luna ulkoilivat emäntineen Sanginjoen suunnalla. Ilma oli aurinkoinen. Alku oli taas rauhatonta, mutta oltiin sinnikkäitä ja vasta kunnolla rauhoituttuaan pääsivät vapaaksi ja jytyämään keskenään. Siinä meni tovi, jos toinenkin. Olisi aivan alkumetreiltä saakka pitänyt pitää tiukempaa linjaa tuon vouhkaamisen suhteen. No parempi ottaa napakka linja myöhään kuin ei milloinkaan. Ensin pääsivät juoksemaan ja leikkimään. Enimpien hyöryjen päästön jälkeen harjoiteltiin pellolla vähän kontaktia, luoksetuloa ja ohittamista. Aiemmin ei olla vastaavaa kokeiltukaan, joten haastetta riittää, kun eivät ole keskenään ollessa moiseen tottuneet. Vähitellen pääsivät jutun jyvälle. Oikein hyvää tekee molemmille. Hyvä, hyvä. Ehdottomasti hyödyllistä harjoitusta, vastaisuudessa ehdottomasti täytyy ottaa uusiksi.

Tänään aamu aukeni sateisena ja räntäsateessa tehtiin aamukävelyt, hihnailu meni mallikkaasti lukuunottamatta rääkkyvien lintujen aiheuttamaa häiriköintiä. Hieman kakan panttaamista Lunalla on ollut, kun lumet ovat sulaneet ja hyvän paikan löytämisessä on välillä haastetta. Hiljalleen alkaa jo paikkoja sulalta maalta löytyä, kun lumikasoja ei tahdo löytyä mistään. Metsään vapauttaa patruunansa kohtuu hyvin. Noin viikon ajan tarpeiden teon jälkeen Luna on välillä huiskinut takatassuillaan taaksepäin maata kuopien, mikä liittyy enemmän merkkailuun, jota myös on ollut enemmän. Juoksuja ei ole kuulunut. Ollaan nyt otettu enemmän ulkoilureissuilla kontaktia sekä hihnaillessa että vapaana mennessä. Aamulla harjoiteltiin ulkona myös istumista ja maahanmenoa säästä johtuen. Sehän olikin ällöä, kun maa oli märkä. Teki kuitenkin, mutta etenkin maahanmeno oli kuin hidastetussa filmissä.

Siivoilun ja yksinolon jälkeen lähdettiin metsäretkelle, jonka lomassa tehtiin pikku harjoituksia. Jälleen mentiin uuteen paikkaan ja käveltiin pääosin helppokulkuista mäntykangasta. Mukava, kun kevään eteneminen tarjoaa lukemattomia ulkoilumahdollisuuksia ja Lunakin tarkkailee enemmän meidän liikkeitä, kun voi vaihtaa suuntaa kätevästi, eikä tarvitse edetä pelkkiä valmiita polkuja pitkin. Hienosti Luna oli kuulolla ja innokkaasti oli menossa mukana.

Illalla käytiin vielä lähiympyröissä hihnailemassa ja otettiin Lunan iltaruoka pakasterasiassa mukaan. Pysähdyttiin useampaan paikkaan lyhyen reitin varrella lähinnä kontaktoimaan. Ruohokentällä käytiin myös tekemässä parit harjoitukset. Onnettomasti rähmäkäpälä kaatoi osan napuista maahan, mutta Luna ei niihin kajonnut. Luvan kanssa touhukkaasti etsi mielissään ruokaansa ruohikosta. Kontakti pysyi mukavasti, eikä humalaisten huutelutkaan juuri meitä häirinneet. Lopuksi sai kupin lopun superpalkkana. Molemmat tykkäsivät, hyvä eväsretki. Yhä enemmän täytyy vastaavaa alkaa hyödyntää, kun ei enää näpitkään jäädy.

I'm coming!

Perillä ollaan

Hempeilyä

Onko se lintu?

Kuuliainen Luna

Luna seisoo hienosti

Ankka piiloutui palleroporonjäkälän sekaan

Tähystelyä

Olen pelkkänä korvana!

Hieno päätös kurssille

Tänään oli viimeinen KAS:n pentukurssikerta ja voi vitsi, miten hyvin meni. Kontakti on viime aikoina ollut totisesti hakusessa, mutta tänään se löytyi. Oltiin aivan hämmästyneitä, kuinka hienosti Luna oli ja tapitti. Oikein odotti, mitä tehdään seuraavaksi. Tokoilusta oli jopa innoissaan. Harjoiteltiin kontaktoinnin lisäksi luoksepäästävyyttä, perusasentoa, seuraamista, käännöksiä ja asennonvaihdoksia. Vasemmalle käännös on vaikea, oikealle sujuu paremmin. Pitäisi keksiä jotain peräpääharjoituksia, niin oppisi tuo pötkylä senkin roudaamaan mukanaan. Loppupuolisko harjoiteltiin agilityä. Puomi mentiin muutamaan kertaan ja harjoiteltiin kontakteja. Luna ei kyllä arastelut puomia yhtään ja meni oikein vauhdikkaasti. Joskus aiemmin Vietin kurssilla puomiin tutusteltiin ja silloinkin se meni hyvin. Nyt oli selkeästi kuitenkin jostain rohkeutta löytynyt lisää, kun viipotti menemään mielissään. Lisäksi saatiin opastusta keppien opetteluun ja otettiin pariin otteeseen hyppyä.

Hyviä vinkkejä saatiin myös oman mielen hallintaan ja tunteiden säätelyyn. Tärkeää olisi, että osaisi reagoida tilanteisiin oikein, eikä jäisi liian pitkäksi samaan tunnetilaan, esim. turhautumiseen tai ärtymykseen rypemään. Koirat, kun elävät enemmän hetkessä. Toki asiat ovat selvyyksiä jo itsessään. Monesti kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, joten asiaa pitää ajatella. Kyllä itsessään huomaa, että kun treenit sujuvat hyvin, oma hyvä fiilis ja rentous tarttuu myös koiraan. Jopas sitten menee vielä paremmin. Samaa pätee myös valitettavasti toiseen suuntaan. Puolen tunnin treenit venähtivät puolitoistatuntisiksi, vaikkei lopussa nyt enää aktiivisesti harjoiteltukaan. Olipa kaikkinensa hyvä kerta ja kokonaisuudessaan erinomainen kurssi. Olisipa vielä jatkunut pidempään. Lisää näitä!

Pohdittiin sitä, että mikä oli syy siihen, että tänään meni näin kivasti. Ainakin se, että ehdimme tehdä kunnon ulkoilut edeltävästi auttoi Lunaa pääsemään rauhalliseen mielentilaan jo alusta. Harjoituksissa oli melko paljon vaihtuvuutta, niin kiinnostus pysyi yllä. Oli viides kerta, tuttu paikka, tutut koirat ja ihmiset. Luna on ollut vähän tiukemmalla syynillä namien suhteen viime aikoina ja oli nälkäinen. Mukana oli jämät sekoitusnamit samassa pussissa, josta löytyi herkkua naudan sydämestä kuiviin napuihin. Vaihtelevuus pitänee yllä parempaa mielenkiintoa nameihin. Puutuimme jämäkämmin haisteluun ja muuhun höntsäilyyn. Huomasimme myös sen, että molempien ollessa treeneissä mukana, on hyvä toisen olla suhteellisen lähellä tai sitten jäädä kokonaan kotiin. Muutoin osa Lunan keskittymisestä näyttää menevän myös siihen, että lauma pysyy kasassa. No, ei aina toki mitään erityisiä syitä onnistumisille tai pieleen menneille harjoituskerroille tarvitse olla. Vastaisuuden varalle on kuitenkin hyvä pohdiskella asioita päästäksemme yhtä hyvään vireeseen.

Lopuksi vielä pari hauskaa rentoutumiskuvaa vertailun vuoksi. Muisteltiin, että alkuun rentoutuminen oli Lunalle työn takana ja aktiivisesti sitä harjoiteltiin. Ylempi kuva taisi olla ensimmäinen kunnon läpimurto. Enää ei tarvitse paljon rentoutumiseen patistella :D Luna kyllä tietää miten otetaan lungisti.

Klara vappen!

Maanantaina meillä oli omatoimiset 'treenit' Lunan ja Nukan kanssa, mutta meidän osalta ne jäivät vain yritykseksi. Luna oli hepuleissaan karvakamujen perään ja harjoitteluun keskittyminen meni sivusuun. Käytiin vielä sitten pieni mutka lopuksi kävelemässä. Luna veti kuin hevonen ja pidettiin sitten kunnon etäisyyttä. Hetkittäin meni ihan hyvinkin, mutta iso osa ajasta meni Lunan ja Nukan kyttäilyyn :) No, harjoittelu tekee mestarin ja jopa seuraavalla kerralla menisi paremmin. Ylikierrostelusta saa syyttää vain itseään, kun ei ehditty tekemään kunnon lenkkiä tms. energianpurkua edeltävästi. Seuraavalla kerralla tehdään toisin.

Vappu on sujunut hyvinkin rauhallisissa merkeissä kotosalla ja ulkoillen. Ollaan nautittu ylimääräisestä vapaapäivästä keskellä viikkoa. Tänään olisi ollut paritkin mätsärit, mutta tällä kertaa ei jaksettu aktivoitua. Eilen löydettiin mukava ulkoilupaikka Sanginjoen suunnalta ja päätettiin suunnata sinne tänään uudelleen. Luoksetuloa ja kontaktia treenattiin ohessa, Luna oli yllättävän hyvin kuulolla. Mitä nyt pariin otteeseen piti koppelon jätöksiä jäädä tonkimaan. Olipa kaunista ja rentouttavaa. Ilmakin suosi. Kerrankin sattui kamera mukaan, joten kuvia tuli otettua vuoden edestä. Mukavaa vappua!

Somistus

Vielä riittää kesätarpeisiinkin villahousuja

Nuuhkis

Kaunis

Iloinen Luna

Kukkulan kuningatar

Luna liitää luo

Heinähattu

Lepohetki sammalikossa

Luna nauttii

Loppuun vielä pari videopätkää tämän päivän reissulta:

Maakuntamatkailua

Loppuviikko on mennyt hujauksessa. Torstaina oli toiseksi viimeinen pentukurssikerta, jossa J pääsi vuorostaan ohjaksiin. Harjoiteltiin putkea, johon Luna syttyy tosissaan. Täytyy pitää varansa, ettei mene putkihulluuden puolelle. Ensimmäistä kertaa harjoiteltiin myös kontaktiesteen, puomin nousua ja alastuloa. Lisäksi harjoiteltiin perusasentoa, joka on Lunasta häiriössä on hippasen puuduttavaa. Käännökset ja seuraaminen on mukavampia, kun tapahtuu jotain. Hienoista edistystä perusasentoon tulon suhteen on tapahtunut ja Lunakin etenkin kotioloissa ja pihalla rauhallisessa ympäristössä mielellään tokoilee.

Viikonloppu ollaan oltu reissun päällä Kuusamossa. Lauantaina kävimme S:n serkun ja Mistin kanssa aamupäivästä ulkoilemassa. Metsä oli jo yllättävän hyvin sulanut. Kylläpä pehmeä sammal tuntuu hyvältä tassujen alla. Lunan tassutkin ovat pehmeämmät talveen verrattuna. Ulkoilun jälkeen lähdimme syntymäpäiväjuhlille. Synttärijuhlat olivat Lunan osalta varsin tylsät, kun pienen ulkoilun jälkeen laitettiin toveri toiseen mökkiin nukkumaan. Torkkujen jälkeen käytiin metsikössä ulkoilemassa. Pihalle päästyään Luna ampaisi toppuuttelusta huolimatta Tanen luo, mikä ei sinällään ollut yllättävää. Muutoin oli aika mukavasti kuulolla ulkoilun ajan.

Illalla Luna pääsi mukaan pihapeleihin, jossa Lunalla oli jopa korvat välillä mukana. Yllättävän vähän Luna hyppi ihmisiä vasten, vaikka kaikki tuntuivat olevan innoissaan meidän koirakaverista. Tanen ollessa yläkerrassa ja Lunan majaillessa alakerrassa meidän otus oli löytänyt uuden mahtavan makuupaikan, nimittäin sohvan. Pois lähtiessämme Luna veteli sohvalla sikeitä ja olipa siinä makuupaikkaa etsiessä katsonut mitä sohvatyynyjen takana on. Komentamalla hyppäsi nopeasti alas, eikä hypännyt sohvalle meidän ollessa paikalla. Onneksi muuten oli käyttäytynyt varsin nätisti, eikä ollut esim. tuhonnut mitään. Nauhoituskin oli osan aikaa päällä, eikä kummempaa möykkää ollut tallentunut.

Sunnuntaina lähdettiin metsäretkelle ja voi pojat, kun oli ihanaa jäniksen ja poronpaskaa haukkailtavana. Eipä tuolle paskan syönnille voi oikein mitään muuta kuin yrittää kieltää tomerasti. Välillä auttaa, välillä ei. Lenkki meni muuten hyvin ja Luna piti kivasti yhteyttä, kunnes yhtäkkiä aloimme ihmettelemään minne se Luna jäi. No siinä minuutti meni ja kaveri kävi kummun takaa kurkkaamassa, mutta meni heti takaisin. No siinä päätettiin, että ei me nyt kyllä sitä lähetä hakemaankaan. Pian kuului tassujen kahinaa ja hymy alkoi tulla huulille, kun Luna kipitti meidän luo. Onni oli tosin liian aikaista, kun J huomasi, että mitä hemmettiä sillä on suussa! Niinhän se oli jonku linnunraadon sieltä metästä löytänyt ja esitteli herkkuaan ylväästi. J yritti turhaan jätä komentoa ja Luna pinkaisi kauemmas, kun J yritti lähestymistä. Onneksi S sai Lunan napattua ja Luna luopui loppuraadostaan. Liekkö kuinka paljon ehtinyt sitä syödä. Toivottavasti selviämme madotuksella.

Seikkailut eivät vielä tähän loppuneet, vaan autoa pakatessa Luna livahti J:n oven avauksella pihalle. Karkumatka ei onneksi kestänyt kuin autotallin ympäri ja Luna tuli takaisin ihmettelemään pallonheittelyä katolle ja S:n heleää 'tänne' komentoa vetolelu leikkivalmiina. Kotimatkan Luna nukkui. Sanottaisiinko, että olipahan tapahtumarikas viikonloppu taas ja ennenkaikkea sunnuntain seikkailut veivät mehut sekä koiralta että omistajilta. Illalla ollaan lepäilty ja tehty hyvänmielen harjoituksia sisällä ja ulkona iltakävelyn merkeissä. Hienosti Luna oli kuulolla ja jopa kontaktia löytyi. Sitä ollaankin viime aikoina etsiskelty. Ei koirillekaan tarvinnut haukkua, vaikka pari muuta räksyttikin.

Huomenna on taas paluu arkeen ja tuttuihin kuvioihin. Ulkoilukuvioita helpottaa yhdellä sykäyksellä tullut kevät ja ulkoilumahdollisuudet ovat rajattomat verrattuna talven muutamaan kinttupolkuun.

Putipuhdas

Sekä Luna että auto ovat kiiltävän puhtaita. Eilen käytiin pesukadulla pesettämässä autosta enimmät ravat pois, nyt näkee jo auton todellisen värinkin. Luna oli mukana menossa. Kyllä se vaan on rohkea ja ennakkoluuloton, kun häkissään vain tuijotteli rauhassa ylivyöryviä harjoja ja suihkuja. Heräsi kuitenkin uniltaan :) Meteli oli välillä melkoinen ja olisi heikompaa jo moinen hirvittänyt.

Sunnuntai-iltana käytiin Mellin poppoon kanssa makkaranpaistossa Sanginjoella, josta alla pari kuvaa. Kevät on tullut kohinalla. Maa oli jo lähes sulanut ja metsässä oli kiva kirmata. Myös joesta jäät olivat suurelta osin jo lähteneet. Luna ja Melli saivat harjoitella myös hihnassa oloa. Luna vain tuolloin sattui narskauttamaan huomaamatta hihnaansa sen verran, että sen kestävyys on uhattuna, jos isommasti vetäisee. Käytiin eilen ostamassa varulta uusi. Tai itseasiassa otettiin kaksi, niin onpahan varastossa sitten toinen. Kiitos serkulle vinkistä. Biltemasta nimittäin löytyi hyviä parin euron perushihnoja, hinta-laatusuhde kohdallaan. Ei ekana olisi tullut mieleen sinne suunnata ostoksille.

Tänään sateisen ilman kunniaksi päätettiin korvata pidempi ulkoilu Hundspan pentu-uinnilla. Eilen ohikulkumatkalla satuttiin havaitsemaan kyseinen paikka ja huomattiin, että tiistaisin siellä järjestetään pentu-uinteja. Puitteet eivät vedä vertoja Vesipedolle, mutta Hundspa on lähellä, että pääsee pikaisestikin kätevästi kotoa uiskentelemaan arkenakin. Nyt oli Lunan toinen uimakerta ja sehän sujui mainiosti. Edelleen oli ihmeissään ja vaati vähän patistelua veteen mennessä. Itse lähti kuitenkin jo eka tauon jälkeen uimaan ja ponnistikin hieman, eikä pyristellyt vastaan. Uittaja ihastui Lunaan, kukapa ei. Useampi kierros uitiin oikein reippaasti, uinti oli sujuvaa ja näytti jopa tykkäävänkin. Kyllä Lunastakin vielä pikkusaukko kehkeytyy. Näyttääkin ihan saukolta vedessä :) Uinnin jälkeen uittaja tarjoutui vielä pesemään ja kuivaamaan Lunan. Luna pusutteli palkkioksi. Uinnin jälkeen hieman verryteltiin, leikittiin ja kontaktointiin. Ostettiin Lunalle uusi pallo ja alusta autoon. Nyt nukuttaa. Kylläpä Luna tuoksuu tuossa vieressä hyvältä.

Biitsillä

Kepukan kantelua

Luna nuuhkailee

Tutkailua

Sanginjoki jo lähes sula

Luna odottaa 'spotilla' uimaan lähtöä

Hieno uimari

Polskis

Huh, kun väsyttää

Kuivausta. Pyyhe melueristeenä. Voi raasua :)

Mietteitä ja mätsäilyä

Torstaina oli pentukurssia kaatosateessa. Onneksi oltiin sisällä, mutta siitä huolimatta kaikki oli ihan ravassa. Alku meni vouhkatessa ja meinasipa lirauttaa halliinkin hämmästyksellisesti. Luna kävi edeltävästi kyllä kahdesti kunnon pissalla, joten tuskin sillä hätäkään oli. Maneesissa on toki maapohja, joten eipä koira sitä oikein voi ymmärtää, miksei voisi siihen pissata. Aiemmin ei ole kuitenkaan näin tehnyt, joten liekkö ollut merkkailua tai jotain sijaistoimintoa. Nopeasti Luna kuitenkin rauhoittui ja harjoitukset menivät mukavasti. Kerta kerralta helpompaa. Harjoiteltiin eka kertaa kurssin aikana putkea, jonka Luna meni rohkeasti ja vauhdikkaasti. Onhan siihen jo tutustuttukin hieman aiemmin. Mielissään oli. Odottaminen meni myös hyvin. Seuraavalla kerralla luvassa on leikkiä.

Kulunut viikonloppu on ollut tapahtumarikas. Tämän viikonlopun aikana ollaan opittu enemmän kuin pitkään aikaan. Eilen tehtiin reissu Lunan synnyinseudulle. Luna pääsi näkemään alkuperheensä, siskonsa ja emonsa. Tällä kertaa Neidin kanssa meni paljon sopuisammin. Käytiin tekemässä pieni treeni läheisen koulun pihalla ja saatiin monta hyvää vinkkiä jatkoon. Täytyy vain ihailla, kuinka kuulolla Neiti on, kontakti on hyvää ja tekeminen sujuu mutkattomasti ilman höntyilyä. Lunalla taas hihnailu kentälle oli yhtä sirkusta, kiskomista ja älämölöä. Alku meni rauhattomasti stressaillessa, mutta hiljalleen rauhoittui ja keskittyikin tekemiseen. Omistaja vaan ei oikein välillä tiennyt, mitä tekisi, niin meni osin hötkyilyksi. Täytyy olla tyytyväinen, että Luna kuitenkin oli yhteistyössä alun vouhkaamisen jälkeen ja esim. seuraaminen meni mukavasti. Saatiin hyvää vinkkiä perusasentoon, jonka harjoittelua täytyy tehostaa. Olipa kaikinpuolin mukava reissu. Sai uutta pontta ja motivaatiota harjoitteluun. Toivottavasti jatkossakin saadaan vastaavaa järjesteltyä :)

Rauhoittuminen ja oma varmuus olisivat avainsanat, joita pitäisi itsellä treenata ja keskittyä. Toki varmuutta voi saavuttaa vaan opettelemalla ja treenaamalla. Kärsivällisyyttä. Sitä, ettei itse stressaannu. Kyllä koirakin rauhoittuu, kun itse on rauhallinen. Rauhan ja kontaktin harjoittelemiseen jatkossa panostetaan. Harjoitukset kannattaisi suunnitella etukäteen hyvin, ettei tulisi poukkoiltua asiasta kolmanteen. Tämä on toki itsestäänselvyys, mutta eipä tule aina huomioitua. Kun itsellä olisi kirkkaana mielessä se, mitä koiralta haluaa, sujuisi kaikki paljon helpommin. Tämänkin suhteen kyllä kokemus ajanmyötä karttuu ja täytyy hyväksyä se, että osa asioista opitaan varmasti kantapään kautta.

Yksi asia on myös palkkaus. Luna on saanut namia turhan helposti, itse on syyllistynyt namimaattina toimimiseen. Sisällä rauhassa harjoitellessa namipussin nyörit ovat olleet tiukemmalla. Haastavammissa tilanteissa on ollut tyytyväinen melkein mihin tahansa, joka vähänkään muistuttaa yhteistyötä. Jatkossa aiotaan vaatia vähän enemmän. Miksi nami olisi tavoittelemisen arvoinen, jos sen saa joka tapauksessa, tekemällä vähän sinne päin. Sisällä häiriöttömässä ympäristössä on sujunut hyvin ja siellä oma johtajuuskin on jotenkin selkeämpää. Ulkona Lunan hötkyillessä on mennyt välillä aneluksi ja Luna päättää, kun on sopiva hetki treenata. Onneksi vihdoin on kevät ja maan kuivuessa jalkaudumme harjoittelemaan pihalle.

Myös tänään oli opettavainen päivä, kun kävimme mätsäreissä treenailemassa muiden koirien häiriössä oloa. Etukäteen päätettiin, että testataan tällä kertaa niin, että J on ohjaksissa. Häiriötä tosiaan oli yllinkyllin. Alkuun Luna oli aikalailla päätön kana, haukkui ja poukkoili mihin sattuu. Hihna pidettiin lyhyellä ja suuntaa vaihdettiin tiiviisti hihnan kiristyessä. Myös haukun alkaessa suunta kääntyi ja komennettiin Lunaa. Käytöksen ollessa mallikasta, sai kehuja. Tämä auttoi. Hiljalleen Luna alkoi rauhoittua ja antautua, hötkyily väheni ja päästiin lähemmäksi muita koiria rauhassa. Oli todella hyvä, että olimme paikalla riittävän ajoissa, jotta Luna ehti päästä oikean vireeseen ja rauhoittua. Ehdittiin ennen kehäänmenoa käppäilyn lisäksi myös kokeilla menoa kehässä ja käytettiin Luna myös pöydällä.

Kehässä meni yli odotusten. Oli oikein hyvän mielen mätsärit ja paljon koiria mukana. Saatiin paljon oppia, vaikkei sijoistusta tullutkaan. Lunan eno Viski omistajineen kävi myös meitä moikkaamassa. Luna ei haukkunut tai höntyillyt, vaan ravasi hienosti J:n vierellä. Katsomossa oltiin ihmeissään ja ylpeitä hienosta yhteistyöstä. Piti hieraista kyllä pariin kertaan silmiä, miten hyvin ja rauhallisesti Luna käyttäytyi. S:llä olisi paljon opittavaa J:n rauhallisesta olemuksesta. Oli kyllä hyvä päätös tehdä näin päin. Valitettavasti todistusaineistoa ei kuvien muodosta itse kehästä ole, kun piti seurata niin silmä tarkkana. Tällä kertaa Luna jopa vähän seisoikin, mutta koska sitä ei olla juuri harjoiteltu, asento ei todella ole edustavin mahdollinen. Seisominen siis harjoitteluun. Tuomarin antoi hyvin tutkia, mutta pöydällä olo meni venkoiluksi ja tuomarin mielistelyksi. Luna sai kehuja, että onpa hieno ja reipas nuori corgipoika. Eipä löytynyt kuitenkaan kiveksiä, joten tytöksi totesi ja naurahti. On sen verran roteva puskutraktori tämä meidän kaveri, että meinasi mennä puolet sekaisin. Hampaat antoi katsoa hienosti. Mahtava luonne, siitä tulee hyvä harrastekoira. Reippautta kehui myös. Väritys hyvä ja karva kiiltävä sekä hyväkuntoinen. Ravaa hienosti ja liikkuminen hyvää. Siis meidän Luna ravasi, ei pomppinut kuin pingispallo. Mitä ihmettä?

Kävelyretkellä eräänä päivänä

Vilaus emosta ja pienestä pennustaan :D

Luna löpsäytti aamu-uniltaan korvansakin alas,
kun kuuli mätsäriin lähdöstä

Tämä on mun rehellinen mielipide siitä hommasta

Tämä olkoon salainen aseemme tarvittaessa

Sininen nauha ja juomahetki

Kukapa olisi uskonut, että Luna näin lungisti kehän menoa seurailee

Herkkuja

Pidemmän aikaa on ollut ajatuksena valmistella Lunalle jotain uusia koulutusnamuja kokeeksi. Ollaan käytetty usein vähän vaativimmissa tilanteissa jauhelihaa välillä ihan raakana ja sen johdoksia, esim. jauheliha-kaurahiutale-kananmuna sörsseliä, joka on paistettu uunissa laataksi. Se on maistuvaa. Välillä vaikuttanut olevan vähän liian kuivaa, jos sitä enemmälti syöttänyt ja on ollut vauhdikkaampia harjoituksia. Ei kärsi siis paistaa liian kauaa. Aika usein tulee syötettyä suolaisia namuja, kuten paloja lihapullista, nakkia ja juustoa. Usein kotona käy hyvin kauppansa ihan kuivanappulat ja nyt meillä on myös ollut sellaisia sydämen mallisia puolikuvia napuja, jotka näyttävät nekin olevan herkkua. Keitetty kananmuna on myös Lunan suurta herkkua.

Maanantaina tuli ostettua naudan sydäntä, josta tehtiin namuja. Ne näyttävät olevan herkullisia ainakin kielen lipomisesta ja kontaktista päätellen. Tänään meillä oli sitä mukana vähän hihnaillessa ja näytti kohtuu hyvästi maistuvan. Päästiin ihan mukavasti koiria ohi. Tänään sattuikin tulemaan kahdeksan koiraa vastaan, osa lähempää, osa kauempaa. Melkoista höntyilyä välillä oli, mutta haukkumatta pääosin meni. Hyvä Luna! Sellaiset koirat, joita nähdään tien päällä useammin, menevät helpommin ohi. Kyllä se tästä pikkuhiljaa, kun ahkerasti harjoitellaan. Tulisi vaan enemmän koiria vastaan, niin saataisiin lisää kokemusta. Matkaa on vielä paljon ja siedätystä tarvitaan. Pitänee mennä joihinkin koiratapahtumiin.

No, takaisin herkkukokeiluihin. Tänään sian munuaisten suhteen ei ollut yhtä hyvä kokeilu. Etukäteen netistä katsottiin valmistusohjeita ja varauduttiin mahdolliseen urean hajuun. Oikein huolella tehtiin syvät viillot munuaisiin, liotettiin ainakin tunti kylmässä vedessä välillä sitä vaihtaen ja huuhdeltiin useasti. Sitten lyötiin munuaiset pataan ja keitettiin niitä tovi. Lopputuloksena oli, että koko kämppä haisi ihan kuselta, eikä Luna suostunut maistamaankaan, vaan vei nenäänsä kauemmas. No kelleppä sellaiset olisikaan maistuneet, hyi yök. Niitä ei taatusti kokeilla jatkossa.

Hauska juttu on, että Luna on hyvin ehdollistunut aamuihin. Aamut menee aikalailla samalla kaavalla. Eli klo:6 herätys aika minuutilleen. Sitten ulos ja ruoka tulemaan. Ruuan jälkeen käydään toinen käppäily ulkona ennen töihin lähtöä. Toinen lähtee ulos ja toinen laittaa sisällä Lunan huoneeseen sille jotain puuhaa, kuten pahvilaatikkoa, leluja, puruluuta. Lähtiessä Luna saa yleensä kongin tai kong goody bonen, jotka nykyään ollaan laitettu pakastumaan edellisenä iltana, niin riittää vähän pidemmäksi toviksi puuhaa. Kongin sisälle on vaihtelevasti laitettu kaikenlaista, esim. jauhelihaa. Toiselta ulkoreissulta tultua Luna juoksee suoraan omaan huoneensa odottamaan meidän lähtöä (lue: kivaa puuhailtavaa). Ehkä vähän turhan hyvälle on Luna oppinut, mutta toisaalta mukava jättää se, kun sillä on oikeasti jotain tekemistä ja jää hyvillä mielin.